PÄÄTÖKSET

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7560/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen esittämässä suomalaisia ikimetsiä käsittelevässä dokumentissa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet siinä toisiinsa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa, tulkintansa ja ilmaisunsa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4864B/SL/12

Vastaaja: Turun Sanomat, Iltalehti, Aamulehti

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta. STT teki kyseisen uutisen perusteella oman juttunsa, joka julkaistiin kahdessa muussa lehdessä. Jutut eivät sisältäneet virheitä.

Kantelu 12.4.2012

Kantelu kohdistuu kolmeen 11.4.2012 julkaistuun nettiuutiseen, joissa kerrotaan kansanedustaja James Hirvisaaren eduskunta-avustajan julkaisemasta blogikirjoituksesta ”Ratkaisu poliisin ulkomaalaisratsioihin”. Kirjoitus ilmestyi alun perin Uusisuomi.fi-sivustolla. Ensin siitä kertoi Turun Sanomat. Jutun otsikko oli ”Kansanedustajan avustaja ehdottaa ulkomaalaisille hihamerkkejä”, jota kantelija pitää törkeän valheellisena. Lisäksi lehti yritti kantelijan mukaan leimata blogikirjoituksen ”faktuaaliseksi kannanotoksi”, vaikka se oli laadittu humoristiseen ja pakinatyyliin, kuten myös suurin osa muista saman blogin kirjoituksista. Hänen mielestään lehden olisi pitänyt varata kansanedustajan avustajalle mahdollisuus kommentointiin samassa yhteydessä. Kantelija katsoo, että Turun Sanomien kirjoitus oli laadittu vahingoittamistarkoituksessa.

Kantelijan mielestä Turun Sanomien uutista lainanneet Iltalehti ja Aamulehti hämärsivät nettiuutisissaan entistä pahemmin blogikirjoituksen oikeaa luonnetta. Niiden otsikot kuuluivat seuraavasti: ”Turun Sanomat: Hirvisaaren avustaja ehdottaa hihamerkkejä ulkomaalaisille”. Iltalehden ja Aamulehden vahingoittamistarkoitus oli kantelijan mukaan vielä Turun Sanomiakin selvempi, koska ne poistivat viitteitä blogin pakinamuotoisesta tekstilajista. Blogissa esimerkiksi vaadittiin hampurilaismerkkejä amerikkalaisille, mikä kerrottiin Turun Sanomien lukijoille, mutta ei Iltalehden ja Aamulehden yleisölle. Lehdet eivät kantelijan mukaan tarkistaneet uutisen taustoja ja jatkoivat Turun Sanomien aloittamaa vääristelevää otsikointia. Turun Sanomien tapaan nekään eivät antaneet kansanedustajan avustajalle mahdollisuutta esittää asiassa omaa näkemystään.

Turun Sanomien vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Vainio kirjoittaa, että Turun Sanomien uutinen sisälsi useita suoria tai muuten tarkkoja lainauksia kansanedustajan avustajan kirjoituksesta. Jos ja kun blogikirjoittaja oli tarkoittanut tyylilajinsa satiiriseksi, tämän olisi pitänyt välittyä lainauksista. Uutisessa myös erikseen kuvailtiin blogitekstiä makaaberiksi ajatusleikiksi. Vainio kuitenkin toteaa, ettei tyylilajilla voida muuttaa mielipiteiden merkitystä. Turun Sanomien painetussa lehdessä 12.4.2012 blogin kirjoittaja itse totesi Turun Sanomien toimittajalle, että kysymyksessä oli epäonnistunut vitsi ja että hänen pitää jatkossa muistaa työnsä kansanedustajan avustajana.

Vainion mielestä Turun Sanomien otsikko kertoi täsmälleen blogikirjoituksen oleellisen sisällön. Päätoimittaja katsoo, ettei blogikirjoittaja joutunut nettiuutisessa erittäin kielteiseen julkisuuteen, vaan hänen omaa kirjoitustaan siteerattiin uutisessa suorin tai muuten tarkoin lainauksin. Lisäksi kirjoittaja sai kommentoida asiaa seuraavan päivän painetussa lehdessä. Näitä kommentteja ei lisätty verkkolehdessä julkaistuun juttuun, vaan painetussa lehdessä jatkettiin ”normaaliin tapaan” verkkolehden uutisointia.

Iltalehden vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä kertoo Iltalehden julkaisseen STT:n uutisen, joka perustui Turun Sanomien juttuun. Hän kiistää kantelijan väitteen, jonka mukaan Iltalehti olisi jättänyt tarkoituksella pois osia alkuperäisestä tekstistä. Vastaavissa tapauksissa lehti julkaisee linkin alkuperäiseen juttuun, jotta lukijat voivat itse tutustua siihen. Nyt se ei ollut mahdollista, koska Uusi Suomi oli jo poistanut blogikirjoituksen sivuiltaan. Poistaminen viittasi Kivelän mielestä siihen, että STT:n uutisen sisältöä ei ollut syytä epäillä, samoin kuin kansanedustaja James Hirvisaaren oman eduskuntaryhmän kannanotto, jossa vaadittiin blogikirjoittajan eroa kansanedustajan avustajan tehtävästä.  Lisäksi blogikirjoittaja pyysi vielä anteeksi niiltä, joita kirjoitus oli loukannut.

Myöhemmin alkuperäinen blogikirjoitus julkaistiin uudelleen kansanedustaja James Hirvisaaren verkkosivuilla. Kivelän mukaan kirjoitukseen tutustuminen ei antanut aihetta alkuperäisen uutisoinnin korjaamiseen. Sarkastinenkaan kannanotto ei päätoimittajan mielestä tarkoita, etteikö tekstissä myös otettaisi kantaa. Blogissa todettiin muun muassa, että vähemmistövaltuutetun toiminnassa ja määrärahoissa on ongelma, mutta Kivelä ihmettelee, tarkoittaako mahdollinen satiiri oikeasti sitä, että kirjoittaja ei olekaan tätä mieltä.

Päätoimittaja pitääkin kansanedustajan avustajan blogikirjoitusta ongelmallisena, koska lukijan olisi pitänyt pystyä siirtymään saman tekstin sisällä tyylilajista toiseen. Tyylilajien moninaisuuden ja taitamattoman ilmaisun vuoksi blogikirjoittaja ei onnistunut välittämään ajatustaan. Hän ei myöskään halunnut Kivelän mukaan oikaista mahdollisia väärintulkintoja.

Aamulehden vastaus 9.5.2012

Päätoimittaja Jouko Jokinen muistuttaa kansanedustajan avustajan tehtävän tärkeydestä: avustaja tukee kansanedustajan lainsäädäntötyötä ja osallistuu vastuullisesti tämän kommunikointiin ja julkiseen toimintaan. Avustajan työn ja käyttäytymisen voi odottaa olevan asiallista, sillä se on sidoksissa myös koko parlamentin toimintaan.

Jokisen mielestä ei riitä, että kirjoittaja väittää kirjoittavansa humoristisesti, jos teksti ei naurata ketään. Erityisesti yhteiskunnallisten vaikuttajien kommunikoinnissa huumorin pitää Jokisen mielestä olla hyvin harkittua. Ihmisen syntyperään tai rotuun liittyvä huumori ei hänen mukaansa yleensä onnistu, ja erityisen huonona hän pitää yhdistelmää, jossa perussuomalainen yhteiskunnallinen toimija leikittelee ainakin piilorasistisilla teksteillä. Blogiteksti tuo Jokisen mieleen natsi-Saksan juutalaisvainot ja juutalaisten velvollisuuden käyttää rinnassaan rodusta kertovaa merkkiä. Hänestä historian tunteminen auttaa erottamaan hyvän ja huonon huumorin.

Jokinen kirjoittaa, että Perussuomalainen puolue on tunnettu maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään. Puolueen edustajien maahanmuuttoon liittyvien kommenttien uutisointia päätoimittaja pitää erittäin tarpeellisena tiedonvälityksenä.

Aamulehti kertoi julkaisemassaan uutisessa, että sen lähde oli STT, joka puolestaan käytti lähteenään Turun Sanomia. Jokinen pitää näitä lähteitä erittäin luotettavina. Tapausta on seurattu Aamulehdessä myös alkuperäisen uutisen jälkeen.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka (JO 13). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).

1) Turun Sanomien uutisessa kansanedustajan avustajan kerrottiin ehdottavan ulkomaalaisille pakollisia hihamerkkejä. Uutisessa kirjoitettiin, että tämä helpottaisi avustajan mielestä poliisin työtä ja vapauttaisi resursseja. Avustajan blogikirjoituksesta otetussa suorassa lainauksessa muslimeille ehdotettiin puolikuuta, venäläisille sirppiä ja vasaraa, kambodzalaisille maamiinaa ja yhdysvaltalaisille hampurilaista. Avustajan kerrottiin kaavailevan hihamerkkejä myös suomenruotsalaisille ja seksuaalivähemmistöille. Toimituksen ”makaaberina ajatusleikkinä” pitämästä kirjoituksesta kerrottiin vielä, että siinä ehdotettiin maahan saapuville epäilyttäville henkilöille ihonalaista mikrosirua ja vihreää päähuivia. Suomalaisille esitettiin Suomen leijona –hihamerkkiä tai vastaavaa. Jutun yhteydessä toimittaja kertoi, että juutalaiset pakotettiin natsi-Saksassa kantamaan keltaista daavidintähteä.

Blogikirjoituksessa kritisoitiin ainakin Vähemmistövaltuutetun toimistoa ja sen tapaa arvostella poliisin toimintaa. Turun Sanomat lainasi blogitekstin osia sanatarkasti, eikä uutinen sisältänyt virheitä. Jutusta löytyi myös katetta otsikolle, sillä kansanedustajan avustaja itse puhui hihamerkkeihin liittyvästä ehdotuksesta.

Blogikirjoittaja toimi yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa kansanedustajan eduskunta-avustajana. Yleisöllä oli oikeus tietää tällaisen henkilön esittämistä näkemyksistä. Myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmän enemmistön kanta, jonka mukaan blogikirjoitus oli puolueelle vahingollinen, kertoi kirjoituksen painoarvosta. Blogikirjoittaja itsekin myönsi jälkikäteen, että kirjoituksen julkaiseminen oli arviointivirhe.

Toimitus oli valinnut uutiseen kärjekkään näkökulman. Tähän sillä oli itsenäisen journalistisen harkintavaltansa perusteella oikeus. Uusi Suomi poisti sivuiltaan alkuperäisen blogitekstin, joten yleisö ei voinut tutustua kiistanalaiseen kirjoitukseen kokonaisuudessaan. Yleisön kannalta olisi tästä syystä ollut suotavaa, että Turun Sanomat olisi avannut blogitekstin luonnetta paremmin.

Kansanedustajan avustajakin lähetti oman kantelunsa Julkisen sanan neuvostolle. Koska hän teki samasta asiasta tutkintapyynnön myös poliisille, neuvosto ei voinut perussopimuksensa mukaan ottaa kantelua käsittelyyn. Vain asianomistaja itse voi kannella samanaikaisen kuulemisen mahdollisesta laiminlyönnistä. Niinpä neuvosto ei voi antaa asiasta päätöstä ulkopuolisen henkilön tekemän kantelun perusteella. Neuvosto kuitenkin kiinnittää huomiota päätoimittajan tapaan viitata vastauksessaan siihen, mitä blogikirjoittaja sanoi myöhemmin julkaistussa Turun Sanomien printtijutussa. Neuvosto ihmettelee, miksi Turun Sanomat ei tehnyt verkkoon jatkojuttua, kun se oli saanut uutta tietoa kirjoittajalta. Jos toimitus olisi täydentänyt uutisen tietoja ja antanut blogikirjoittajan vastata kritiikkiin myös netissä, se olisi palvellut paremmin omaa verkkoyleisöään.
2) Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat identtiset, STT:n laatimat uutiset, joiden lähteenä käytettiin Turun Sanomien juttua. Uutisissa ei ollut virheitä, ja niiden otsikoille löytyi jutuista katetta. Uutinen oli lyhennetty versio Turun Sanomien jutusta, eikä Iltalehdessä ja Aamulehdessä enää mainittu esimerkiksi hampurilaishihamerkiä tai blogikirjoituksesta esitettyä luonnehdintaa ”makaaberi ajatusleikki”.

Iltalehden ja Aamulehden oli mahdotonta tarkistaa Turun Sanomien alkuperäisestä lähteestä lainaamia tietoja, sillä kansanedustajan avustajan blogikirjoitus oli poistettu jo aikaisemmin samana päivänä Uuden Suomen sivuilta. Lehdillä oli tässä tapauksessa perusteet luottaa siihen, että STT:n uutinen Turun Sanomien jutusta piti paikkansa, koska uutinen oli tehty pelkästään blogikirjoituksesta. Kansanedustaja James Hirvisaari julkaisi blogikirjoituksen kopion myöhemmin omilla sivuillaan, mutta toimituksilla ei ollut tästä tietoa uutisten julkaisuajankohtana. Kun kysymys oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa toimivan henkilön kohua herättäneestä kommentista, oli ymmärrettävää, että lehdet halusivat palvella lukijoitaan julkaisemalla STT:n referaatin Turun Sanomien jutusta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat, Iltalehti ja Aamulehti eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Jani Halme, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen

Tämä päätös on avattu 8768 kertaa