PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4863/YLE/12

Vastaaja: YLE

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Tv-raportti käsitteli Liperin kunnan tulehtuneita henkilösuhteita ja osastosihteerin irtisanomista sekä hallinnollisia ja taloudellisia epäselvyyksiä. Kunnan sivistysjohtaja ei suostunut haastatteluun. Raportin tietoja ei ole kiistetty.

Kantelu 11.4.2012

Kantelijan mukaan Ajankohtainen kakkonen teki 10.4.2012 todella ohuilla eettisillä ohjeilla juttua Liperin kunnasta, vaikka toimittajat ovat sitoutuneet totuudenmukaiseen uutisointiin. Ohjelma antoi yksipuolisesti tilaa henkilölle, josta oli tehty rikostutkintapyyntö. Virkamiehet olivat herrasmiehiä ja vaikenivat jutun keskeneräisyyden vuoksi. Ohjelma puolestaan häpäisi heidät julkisesti.

Jutussa annettiin kantelijan mukaan tilaa vain toiselle osapuolelle. Vastaavasti annettiin yksipuolisuudella ja valheellisuudella häpeää virkamiehille. Jutussa näytettiin asiakirjojen allekirjoituksia ja luottamuksellisia työyhteisöselvityksiä. Toimittajat kuvasivat joitakin otoksia ilman asianomaisten lupaa. Ei kuunneltu myöskään ei-ääniä, joita virkamiehet esittivät rikostutkinnan keskeneräisyyden vuoksi.

Yleisradion vastaus 7.5.2012

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Ajankohtaisen kakkosen juttu käsitteli Liperin kunnan sisäisiä kiistoja. Sitkeä kiistely oli johtanut sivistystoimen osastosihteerin varoitukseen ja irtisanomiseen sekä osastosihteerin ja kunnan toistensa toiminnasta tekemiin rikosilmoituksiin.

Kantelija arvostelee toimittajan etiikkaa, ja toteaa, että Ajankohtainen kakkonen antoi yksipuolisesti tilan henkilölle, jota kohtaan oli rikostutkintapyyntö. Jääskeläisen mukaan ohjelman toimittaja yritti Journalistin ohjeiden mukaisesti kuulla ohjelmassa kiistan molempia osapuolia. Sivistystoimenjohtaja, johon kiistan toinen osapuoli henkilöityy, kieltäytyi haastattelusta toimittajan lähestyessä puhelimitse ja sähköpostitse useita kertoja. Kieltäytymisen perusteena oli sekä rikostutkinnan keskeneräisyys että virkamatka. Perustelut tuotiin ohjelmassa myös esille. Toimittaja tavoitteli haastattelua varten myös sekä vuorotteluvapaalla ollutta kunnanjohtajaa että vs. kunnanjohtajaa siinä kuitenkaan onnistumatta.

Asian taustoittamiseksi ohjelmassa haastateltiin päätoimittajan vastauksen mukaan lisäksi kiistan vaiheisiin liittyneitä Psykologian tietotaito Oy:n liiketoimintajohtajaa ja Aluehallintoviraston päällikköä. Toimittaja pyysi haastattelua myös Joensuun poliisilta, mutta tutkinnanjohtaja ei halunnut asiaa kommentoida. Ulkopuolisena asiantuntijana haastateltiin työoikeuden emeritusprofessoria.

Kantelija pitää juttua ”valheellisena”. Kantelussa ei kuitenkaan esitetä jutusta yhtään konkreettista asiavirhettä. Päinvastoin kuin kantelija viittaa, jutussa kuvatuista asiakirjoista ei näytetä ketään henkilöä koskevia luottamuksellisia tietoja.

Väite kuvaamisesta ilman asianomaisten lupaa viitannee tilanteeseen, jossa kunnantalon pihalla haastattelua tekemässä ollut toimittaja huomasi yllättäen, että haastattelusta kieltäytynyt sivistystoimenjohtaja oli juuri lähdössä autollaan pihalta. Toimittaja riensi kysymään häneltä kommenttia, tilanne kuvataan ja esitetään jutussa. Kyseessä oli julkinen paikka, jossa kuvaaminen on sallittua. Kuvaamisen journalistinen motiivi oli se, että sivistystoimenjohtaja oli kertonut toimittajalle olevansa tuolloin virkamatkalla.

Liperin kiistan kaltaiset työyhteisöongelmat ovat Jääskeläisen mukaan vaikeita ja haastavia jutunteon kohteita. Toimittajan on usein vaikeata luoda luotettavaa kuvaa tilanteista, jotka sisältävät paljon negatiivisia tunteita ja katkeruutta. Liperin tapauksessa kyseessä on kuitenkin julkisen vallan piirissä syntynyt riita, jolla on ollut vakavia seurauksia ja johon liittyy vähintäänkin kysymyksiä herättäviä viranomaistoimia. Näin ollen on ollut journalistisesti perusteltua tehdä aiheesta juttu.

Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Ajankohtaisen kakkosen raportti käsitteli Liperin kunnan henkilöstösuhteita, joista esimerkiksi oli nostettu kunnan irtisanoman osastosihteerin tapaus. Häntä kuultiin perusteellisesti. Kunnan edustajilta toimittaja ei ollut saanut kommentteja pyynnöistään huolimatta. Sivistysjohtajaa kuvattiin kunnantalon pihamaalla, kun hän lähti ajamaan autolla pois. Työoikeuden asiantuntija kommentoi joitakin prosessin yksityiskohtia. Myös kunnan henkilöstösuhteita selvittäneen konsulttiyrityksen johtajaa haastateltiin ohjelmassa.

Kunta kerää toimintaansa kansalaisilta veroja ja käyttää sille laissa uskottua julkista valtaa. Tämän takia julkisyhteisön asioita, myös kielteisiä, on voitava käsitellä julkisuudessa. Raportin tekemiselle oli Julkisen sanan neuvoston mielestä selkeät journalistiset perusteet.

Kunnan irtisanomaa osastosihteeriä haastateltiin perusteellisesti. Sen sijaan vastapuolen kuuleminen ei onnistunut, koska kunnan edustajat eivät toimittajan pyynnöistä huolimatta suostuneet haastateltaviksi. Toimitus menetteli Julkisen sanan neuvoston mielestä oikein, kun se ei antanut kieltäytymisen vaikuttaa journalistiseen päätösvaltaansa, vaan teki ohjelman. Kunnan päätöksiä selvitettiin riittävästi asiakirja-aineiston avulla. Ohjelma ei paljastanut yksityisyyden suojaan kuuluvia seikkoja.

Raportin materiaalia oli kuvattu lähes kokonaan kunnanvirastossa ja sen pihamaalla, jotka ovat julkisia paikkoja. Neuvostolla ei ole mitään huomauttamista kuvituksesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että TV2 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Jani Halme, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Marja Irjala Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen.

 

Tämä päätös on avattu 5445 kertaa