PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4863/YLE/12

Vastaaja: YLE

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Tv-raportti käsitteli Liperin kunnan tulehtuneita henkilösuhteita ja osastosihteerin irtisanomista sekä hallinnollisia ja taloudellisia epäselvyyksiä. Kunnan sivistysjohtaja ei suostunut haastatteluun. Raportin tietoja ei ole kiistetty.

Kantelu 11.4.2012

Kantelijan mukaan Ajankohtainen kakkonen teki 10.4.2012 todella ohuilla eettisillä ohjeilla juttua Liperin kunnasta, vaikka toimittajat ovat sitoutuneet totuudenmukaiseen uutisointiin. Ohjelma antoi yksipuolisesti tilaa henkilölle, josta oli tehty rikostutkintapyyntö. Virkamiehet olivat herrasmiehiä ja vaikenivat jutun keskeneräisyyden vuoksi. Ohjelma puolestaan häpäisi heidät julkisesti.

Jutussa annettiin kantelijan mukaan tilaa vain toiselle osapuolelle. Vastaavasti annettiin yksipuolisuudella ja valheellisuudella häpeää virkamiehille. Jutussa näytettiin asiakirjojen allekirjoituksia ja luottamuksellisia työyhteisöselvityksiä. Toimittajat kuvasivat joitakin otoksia ilman asianomaisten lupaa. Ei kuunneltu myöskään ei-ääniä, joita virkamiehet esittivät rikostutkinnan keskeneräisyyden vuoksi.

Yleisradion vastaus 7.5.2012

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Ajankohtaisen kakkosen juttu käsitteli Liperin kunnan sisäisiä kiistoja. Sitkeä kiistely oli johtanut sivistystoimen osastosihteerin varoitukseen ja irtisanomiseen sekä osastosihteerin ja kunnan toistensa toiminnasta tekemiin rikosilmoituksiin.

Kantelija arvostelee toimittajan etiikkaa, ja toteaa, että Ajankohtainen kakkonen antoi yksipuolisesti tilan henkilölle, jota kohtaan oli rikostutkintapyyntö. Jääskeläisen mukaan ohjelman toimittaja yritti Journalistin ohjeiden mukaisesti kuulla ohjelmassa kiistan molempia osapuolia. Sivistystoimenjohtaja, johon kiistan toinen osapuoli henkilöityy, kieltäytyi haastattelusta toimittajan lähestyessä puhelimitse ja sähköpostitse useita kertoja. Kieltäytymisen perusteena oli sekä rikostutkinnan keskeneräisyys että virkamatka. Perustelut tuotiin ohjelmassa myös esille. Toimittaja tavoitteli haastattelua varten myös sekä vuorotteluvapaalla ollutta kunnanjohtajaa että vs. kunnanjohtajaa siinä kuitenkaan onnistumatta.

Asian taustoittamiseksi ohjelmassa haastateltiin päätoimittajan vastauksen mukaan lisäksi kiistan vaiheisiin liittyneitä Psykologian tietotaito Oy:n liiketoimintajohtajaa ja Aluehallintoviraston päällikköä. Toimittaja pyysi haastattelua myös Joensuun poliisilta, mutta tutkinnanjohtaja ei halunnut asiaa kommentoida. Ulkopuolisena asiantuntijana haastateltiin työoikeuden emeritusprofessoria.

Kantelija pitää juttua ”valheellisena”. Kantelussa ei kuitenkaan esitetä jutusta yhtään konkreettista asiavirhettä. Päinvastoin kuin kantelija viittaa, jutussa kuvatuista asiakirjoista ei näytetä ketään henkilöä koskevia luottamuksellisia tietoja.

Väite kuvaamisesta ilman asianomaisten lupaa viitannee tilanteeseen, jossa kunnantalon pihalla haastattelua tekemässä ollut toimittaja huomasi yllättäen, että haastattelusta kieltäytynyt sivistystoimenjohtaja oli juuri lähdössä autollaan pihalta. Toimittaja riensi kysymään häneltä kommenttia, tilanne kuvataan ja esitetään jutussa. Kyseessä oli julkinen paikka, jossa kuvaaminen on sallittua. Kuvaamisen journalistinen motiivi oli se, että sivistystoimenjohtaja oli kertonut toimittajalle olevansa tuolloin virkamatkalla.

Liperin kiistan kaltaiset työyhteisöongelmat ovat Jääskeläisen mukaan vaikeita ja haastavia jutunteon kohteita. Toimittajan on usein vaikeata luoda luotettavaa kuvaa tilanteista, jotka sisältävät paljon negatiivisia tunteita ja katkeruutta. Liperin tapauksessa kyseessä on kuitenkin julkisen vallan piirissä syntynyt riita, jolla on ollut vakavia seurauksia ja johon liittyy vähintäänkin kysymyksiä herättäviä viranomaistoimia. Näin ollen on ollut journalistisesti perusteltua tehdä aiheesta juttu.

Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Ajankohtaisen kakkosen raportti käsitteli Liperin kunnan henkilöstösuhteita, joista esimerkiksi oli nostettu kunnan irtisanoman osastosihteerin tapaus. Häntä kuultiin perusteellisesti. Kunnan edustajilta toimittaja ei ollut saanut kommentteja pyynnöistään huolimatta. Sivistysjohtajaa kuvattiin kunnantalon pihamaalla, kun hän lähti ajamaan autolla pois. Työoikeuden asiantuntija kommentoi joitakin prosessin yksityiskohtia. Myös kunnan henkilöstösuhteita selvittäneen konsulttiyrityksen johtajaa haastateltiin ohjelmassa.

Kunta kerää toimintaansa kansalaisilta veroja ja käyttää sille laissa uskottua julkista valtaa. Tämän takia julkisyhteisön asioita, myös kielteisiä, on voitava käsitellä julkisuudessa. Raportin tekemiselle oli Julkisen sanan neuvoston mielestä selkeät journalistiset perusteet.

Kunnan irtisanomaa osastosihteeriä haastateltiin perusteellisesti. Sen sijaan vastapuolen kuuleminen ei onnistunut, koska kunnan edustajat eivät toimittajan pyynnöistä huolimatta suostuneet haastateltaviksi. Toimitus menetteli Julkisen sanan neuvoston mielestä oikein, kun se ei antanut kieltäytymisen vaikuttaa journalistiseen päätösvaltaansa, vaan teki ohjelman. Kunnan päätöksiä selvitettiin riittävästi asiakirja-aineiston avulla. Ohjelma ei paljastanut yksityisyyden suojaan kuuluvia seikkoja.

Raportin materiaalia oli kuvattu lähes kokonaan kunnanvirastossa ja sen pihamaalla, jotka ovat julkisia paikkoja. Neuvostolla ei ole mitään huomauttamista kuvituksesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että TV2 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Jani Halme, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Marja Irjala Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen.

 

Tämä päätös on avattu 4855 kertaa