2012 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4895/SL/12
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Jutussa oli olennainen virhe. Toimitus tunnusti virheensä ja korjasi sen ripeästi saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 4894/SL/12
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja lähdemateriaalin käyttämisestä. Jutussa kerrottiin, että vasenkätisyys pilaa elämän. Toimitus halusi herättää uutisen avulla keskustelua, mutta esitti asian tavalla, joka saattoi johtaa harhaan. Lehdellä oli kuitenkin oikeus tehdä omia tulkintojaan käyttämästään lähdemateriaalista ja valita juttuun oma näkökulmansa. 

Vapauttava 4893/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti julkaisi faktalaatikossaan virheellistä ja tulkinnanvaraista tietoa, jonka takia kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan tai vaatinut virheiden korjausta. Kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö sitä olisi voinut korjata omalla kannanotolla.

Vapauttava 4888/SL/12
Hufvudstadsbladet

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Vapauttava 4886/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti kertoi kansanedustajan mahdollisista yhteyksistä moottoripyöräjengiin. Lehti julkaisi myöhemmin jatkouutisen ja oman kannanoton, joissa kantelijan näkökannat tulivat esiin.

Vapauttava 4882/SL/12
Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston äänin 7-3 antama vapauttava päätös blogikirjoituksesta. Lehden blogipalstalla julkaistiin kärjekäs kirjoitus, jossa viitattiin tuoreen uutisen tietoihin raiskausrikoksista. Kirjoittaja käytti tekstissään paikoin asiattomia ilmauksia maahanmuuttajista, mutta arvostelun kärki kohdistui tiedotusvälineiden toimintaan. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Vapauttava 4881/SL/12
Helsingin Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Jutussa käsiteltiin lehden teettämää mielipidekyselyä. Toimitus raportoi tuloksista riittävän täsmällisesti.

Vapauttava 4874/SL/12
Länsiväylä

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeusjutun seuraamisesta. Käräjäoikeus tuomitsi kantelijan maksamaan kunnianloukkauksesta 100 päiväsakkoa. Hovioikeus ei löytänyt näyttöä kaikille käräjäoikeuden hyväksymille syytekohdille ja alensi päiväsakkojen määrän 80:een. Kun lehti kertoi käräjäoikeuden päätöksestä, se yksilöi tuomion perusteina myös sellaisia tekoja, joista hovioikeus vapautti kantelijan. Lehden olisi ollut kohtuullista kertoa yleisölle, että näitä tekoja ei lainvoimaisessa tuomiossa luettu kantelijan syyksi. Oikeusistuimien tekemien ratkaisujen ei kuitenkaan voi katsoa poikenneen toisistaan niin ratkaisevasti, että lehdellä olisi ollut velvollisuus täydentää uutisointiaan.

Sekä neuvoston puheenjohtaja että neuvosto tekivät asiassa erilliset päätöksensä.

Langettava 4873/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4871/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Lehti käsitteli pääkirjoituksessaan historian hirmuhallitsijoita, norjalaista joukkomurhaajaa ja suomalaista oppositiojohtajaa, mutta ei kuitenkaan rinnastanut heitä toisiinsa.

Langettava 4870/SL/12
Vieskalainen

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen uuden kaupan avajaisista. Juttu oli yksipuolinen, kritiikitön, mainosmainen ja tehty täysin kauppaketjun ehdoilla ja sen julkaiseman tiedotteen perusteella.

Vapauttava 4864CD/SL/12
Turun Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta ja siteerasi sitä sanatarkasti. Lehdellä oli oikeus arvioida blogikirjoitusta omasta näkökulmastaan. Koska juttu ei sisältänyt virheitä, toimituksella ei ollut velvollisuutta julkaista oikaisua.

Vapauttava 4864B/SL/12
Turun Sanomat, Iltalehti, Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta. STT teki kyseisen uutisen perusteella oman juttunsa, joka julkaistiin kahdessa muussa lehdessä. Jutut eivät sisältäneet virheitä.

Vapauttava 4863/YLE/12
YLE

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Tv-raportti käsitteli Liperin kunnan tulehtuneita henkilösuhteita ja osastosihteerin irtisanomista sekä hallinnollisia ja taloudellisia epäselvyyksiä. Kunnan sivistysjohtaja ei suostunut haastatteluun. Raportin tietoja ei ole kiistetty.

Vapauttava 4861/SL/12
Vaarojen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Valtuuston puheenjohtaja kertoi jutussa, miksi hän jättää luottamustehtävät. Kantelija oli tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi lehti julkaisi hänen oma kannanottonsa.

Vapauttava 4860/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös piilomainontaa ja konserniyhteyttä koskevassa asiassa. Lehti kertoi erikoisjulkaisusta, joka ilmestyi sen liitteenä. Juttua ei voi pitää piilomainontana. Myös konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi.

Vapauttava 4853/SL/12
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojaa koskevassa asiassa. Keskisuomalainen kertoi tuoreeltaan Oriveden kouluampumisesta kiinni otetun henkilön nimen. Tieto piti paikkansa. Lehti kertoi myös epäillyn aiempiin vaiheisiin olennaisesti liittyneen henkilön nimen ja julkaisi tästä kaksi viikkoa aiemmin katoamisuutisessa käytetyn kuvan.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 4853/SL/12

Vastaaja: Keskisuomalainen

Ratkaistu: 24.10.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojaa koskevassa asiassa. Keskisuomalainen kertoi tuoreeltaan Oriveden kouluampumisesta kiinni otetun henkilön nimen. Tieto piti paikkansa. Lehti kertoi myös epäillyn aiempiin vaiheisiin olennaisesti liittyneen henkilön nimen ja julkaisi tästä kaksi viikkoa aiemmin katoamisuutisessa käytetyn kuvan.

Kantelu 30.3.2012

Kantelijan mukaan Keskisuomalaisen nettijutussa ”Oriveden ampumisen syy alkaa hahmottua” 30.3.2012 on kuvituksena kuvakaappaus, jossa on lehden pari viikkoa aikaisemmin julkaisema uutinen 16-vuotiaan tytön katoamisesta.  Kuvakaappauksessa on myös tunnistettava valokuva henkilöstä. Tekstistä selviää, että kuva esittää Oriveden kouluampumisen aiottua uhria.

Jutun viimeinen kappale puolestaan kuuluu: "Keskisuomalaisen tietojen mukaan poliisi epäilee vuonna 1989 syntynyttä [ – –] murhan yrityksistä ja vaaran aiheuttamisesta. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet epäillyn henkilöllisyyttä."

Kantelija pyytää Julkisen sanan neuvostoa selvittämään, onko jutussa rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 30, 31, 32 ja 33: ”Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.”

Kantelija katsoo, että asialla on painava julkinen merkitys yleisen yksityisyyden suojan ja rikoksen uhrin suojan kannalta, eikä asianomistajan suostumuksella ole asiassa merkitystä.

Keskisuomalaisen vastaus 24.4.2012

Päätoimittaja Pekka Mervola vastaa, että Keskisuomalainen lähetti ampumisen jälkeen Orivedelle lähimpänä olleen aluetoimittajansa. Ampumistapauksen kulku selvisi toimittajalle nopeasti ja samalla kävi selväksi, että ampujalla ja ampumisen kohteeksi joutuneilla oli looginen yhteys toisiinsa. Ampumisen kohteista yksi oli tyttö, joka oli ollut pari viikkoa aikaisemmin kateissa ampujan kanssa. Samalla selvisi, että ennen koululla tapahtunutta ampumista saman tytön isä oli joutunut ampujan kohteeksi toisaalla Orivedellä.

Päätoimittaja Mervola kirjoittaa, että ampuja oli siis tytölle tuttu. Hänellä oli ollut tytön kanssa jonkinlainen suhde, johon katoaminen liittyi. Kateissa ollutta tyttöä etsittiin pari viikkoa ennen ampumista. Hänen kuvansa ja nimensä olivat olleet Keskisuomalaisen katoamisuutisessa. Toimitus arvioi, että ampumistapaus oli jatkoa aikaisemmalle katoamisuutiselle. Kun sen kautta nimi oli julkisuudessa ja ihmiset saattoivat myös hakukoneella milloin tahansa hakea katoamisuutiset ja nimet esille, Keskisuomalainen päätti kertoa verkkolehdessä uutisen poikkeuksellisesti nimillä. Tämän päätöksen Keskisuomalainen teki ampujan ja kohteiden yhteyden ensimmäiseksi tietoonsa saaneena tiedotusvälineenä.

Harkinnan perusteena oli Mervolan mukaan se, että katoamisen ja ampumisen yhteyden kertominen jo yksistään paljastaisi henkilöllisyydet. Moni muisti muutaman viikon takaiset uutiset tai saattoi hakea uutiset esiin hakukoneella välittömästi verkkolehden uutista lukiessaan. Käytännössä kouluampujan ja kohteeksi joutuneiden aikaisempaan katoamistapaukseen viittaaminen jo olisi ollut riittävä tunnistetieto tekijöiden ja uhrin tunnistamiseksi. Siksi oleellinen harkintakohta oli näiden aikaisempien tapahtumien tunnistetietojen julkaisupäätös.

Päätoimittaja Mervola painottaa vastauksessaan, että tapahtumayhteydellä oli tapahtumiin suuri merkitys. Ilman katoamistapausta ei olisi ollut ampumistapausta. Aikaisemman katoamisen uutisointi kertoo ihmisille, että kouluampuminen ei ollut satunnainen, täysin vailla historiaa oleva tapahtuma.

Avoimen tiedonvälityksen tehtävänä on Mervolan mukaan kertoa oikeaa ja peittelemätöntä tietoa. Tässä poikkeuksellisen dramaattisessa uutistapahtumassa asioiden asiallisella ja tarkalla kerronnalla on merkitystä huhujen ja pelon estämisessä. Keskisuomalaisen uutisoinnissa kuitenkin pitäydyttiin nimen käytössä hyvin niukkaan linjaan. Tytön nimi mainittiin jutussa vain yhdessä kohdassa ja katoamisuutisesta otetussa ns. revinnäisessä. Päätoimittaja Mervola katsoo, että Oriveden kouluampumiseen päättyneessä tapahtumaketjussa ampujaksi epäillyn ja kohteena olleen tytön nimen julkaisulla oli poikkeukselliset, mutta hyvät perusteet.

Ratkaisu

Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30). Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen (JO 31). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32). Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin (JO 33).

Julkisen sanan neuvosto käsittelee tämän kantelun poikkeuksellisesti ilman asianomistajien suostumusta, koska sille katsotaan olevan perussopimuksessa mainitut erityisen painavat syyt. Journalistisen etiikan kannalta on erityisen tärkeää linjata nimien julkaisua kouluampumisen kaltaisissa poikkeustapauksissa.

Keskisuomalainen kertoi verkkouutisessaan perjantaina 30.3.2012 samana päivänä Orivedellä tapahtuneesta kouluampumisesta ja sen taustoista. Uutisessa kerrottiin epäiltynä kiinni otetun nimi. Lehti kertoi myös 16-vuotiaan tytön nimen. Hän liittyi tapahtumiin siten, että epäilty oli ampunut hänen isäänsä ennen tuloaan koululle. Epäilty ja tyttö olivat kaksi viikkoa aiemmin olleet yhdessä kadoksissa, jolloin heitä etsittiin poliisin pyynnöstä lehdissä julkaistujen nimien ja tytön kuvan avulla. Tytön isä kertoi tiedotusvälineille avoimesti epäillyn ja tytön välisestä suhteesta.

Jokelan ja Kauhajoen jälkeen kouluampumisuhkiin on suhtauduttu erittäin vakavasti. Orivedellä epäilty ampui viisi laukausta oven läpi luokkaan, jossa oli oppilaita ja opettaja, jotka olivat vaarassa kuolla. Lehdellä oli sen vuoksi perusteet kertoa poliisin kiinni ottaman miehen nimi, joka oli toimituksen tiedossa. Tässä vaiheessa ei ollut vielä tietoa epäillyn syyntakeettomuudesta.

Epäillyn entisen tyttöystävän nimen paljastaminen samassa yhteydessä on ongelmallisempaa, koska hän oli ampumisessa myös uhrin asemassa. Aiempi seurustelusuhde oli kuitenkin olennainen tieto selvitettäessä ampumisen taustoja. Siihen kuului kiinteästi myös tytön ja pojan kaksi viikkoa aiemmin tapahtunut karkumatka, jonka vuoksi heitä etsittiin nimin ja tytön kuvin. Tämä madalsi nimen julkaisukynnystä ampumistapausta ja sen syitä selvitettäessä. Myös tytön isä kertoi tiedotusvälineille suhteellisen avoimesti alaikäisen tytön ja pojan seurustelusuhteen loppumisesta. Neuvosto katsookin tytön aseman olleen poikkeuksellisen tapahtumasarjan ymmärtämisessä niin keskeinen ja olennainen, että hänen henkilöllisyytensä saattoi tuoda julki.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 4590 kertaa