PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4853/SL/12

Vastaaja: Keskisuomalainen

Ratkaistu: 24.10.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojaa koskevassa asiassa. Keskisuomalainen kertoi tuoreeltaan Oriveden kouluampumisesta kiinni otetun henkilön nimen. Tieto piti paikkansa. Lehti kertoi myös epäillyn aiempiin vaiheisiin olennaisesti liittyneen henkilön nimen ja julkaisi tästä kaksi viikkoa aiemmin katoamisuutisessa käytetyn kuvan.

Kantelu 30.3.2012

Kantelijan mukaan Keskisuomalaisen nettijutussa ”Oriveden ampumisen syy alkaa hahmottua” 30.3.2012 on kuvituksena kuvakaappaus, jossa on lehden pari viikkoa aikaisemmin julkaisema uutinen 16-vuotiaan tytön katoamisesta.  Kuvakaappauksessa on myös tunnistettava valokuva henkilöstä. Tekstistä selviää, että kuva esittää Oriveden kouluampumisen aiottua uhria.

Jutun viimeinen kappale puolestaan kuuluu: "Keskisuomalaisen tietojen mukaan poliisi epäilee vuonna 1989 syntynyttä [ – –] murhan yrityksistä ja vaaran aiheuttamisesta. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet epäillyn henkilöllisyyttä."

Kantelija pyytää Julkisen sanan neuvostoa selvittämään, onko jutussa rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 30, 31, 32 ja 33: ”Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.”

Kantelija katsoo, että asialla on painava julkinen merkitys yleisen yksityisyyden suojan ja rikoksen uhrin suojan kannalta, eikä asianomistajan suostumuksella ole asiassa merkitystä.

Keskisuomalaisen vastaus 24.4.2012

Päätoimittaja Pekka Mervola vastaa, että Keskisuomalainen lähetti ampumisen jälkeen Orivedelle lähimpänä olleen aluetoimittajansa. Ampumistapauksen kulku selvisi toimittajalle nopeasti ja samalla kävi selväksi, että ampujalla ja ampumisen kohteeksi joutuneilla oli looginen yhteys toisiinsa. Ampumisen kohteista yksi oli tyttö, joka oli ollut pari viikkoa aikaisemmin kateissa ampujan kanssa. Samalla selvisi, että ennen koululla tapahtunutta ampumista saman tytön isä oli joutunut ampujan kohteeksi toisaalla Orivedellä.

Päätoimittaja Mervola kirjoittaa, että ampuja oli siis tytölle tuttu. Hänellä oli ollut tytön kanssa jonkinlainen suhde, johon katoaminen liittyi. Kateissa ollutta tyttöä etsittiin pari viikkoa ennen ampumista. Hänen kuvansa ja nimensä olivat olleet Keskisuomalaisen katoamisuutisessa. Toimitus arvioi, että ampumistapaus oli jatkoa aikaisemmalle katoamisuutiselle. Kun sen kautta nimi oli julkisuudessa ja ihmiset saattoivat myös hakukoneella milloin tahansa hakea katoamisuutiset ja nimet esille, Keskisuomalainen päätti kertoa verkkolehdessä uutisen poikkeuksellisesti nimillä. Tämän päätöksen Keskisuomalainen teki ampujan ja kohteiden yhteyden ensimmäiseksi tietoonsa saaneena tiedotusvälineenä.

Harkinnan perusteena oli Mervolan mukaan se, että katoamisen ja ampumisen yhteyden kertominen jo yksistään paljastaisi henkilöllisyydet. Moni muisti muutaman viikon takaiset uutiset tai saattoi hakea uutiset esiin hakukoneella välittömästi verkkolehden uutista lukiessaan. Käytännössä kouluampujan ja kohteeksi joutuneiden aikaisempaan katoamistapaukseen viittaaminen jo olisi ollut riittävä tunnistetieto tekijöiden ja uhrin tunnistamiseksi. Siksi oleellinen harkintakohta oli näiden aikaisempien tapahtumien tunnistetietojen julkaisupäätös.

Päätoimittaja Mervola painottaa vastauksessaan, että tapahtumayhteydellä oli tapahtumiin suuri merkitys. Ilman katoamistapausta ei olisi ollut ampumistapausta. Aikaisemman katoamisen uutisointi kertoo ihmisille, että kouluampuminen ei ollut satunnainen, täysin vailla historiaa oleva tapahtuma.

Avoimen tiedonvälityksen tehtävänä on Mervolan mukaan kertoa oikeaa ja peittelemätöntä tietoa. Tässä poikkeuksellisen dramaattisessa uutistapahtumassa asioiden asiallisella ja tarkalla kerronnalla on merkitystä huhujen ja pelon estämisessä. Keskisuomalaisen uutisoinnissa kuitenkin pitäydyttiin nimen käytössä hyvin niukkaan linjaan. Tytön nimi mainittiin jutussa vain yhdessä kohdassa ja katoamisuutisesta otetussa ns. revinnäisessä. Päätoimittaja Mervola katsoo, että Oriveden kouluampumiseen päättyneessä tapahtumaketjussa ampujaksi epäillyn ja kohteena olleen tytön nimen julkaisulla oli poikkeukselliset, mutta hyvät perusteet.

Ratkaisu

Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30). Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen (JO 31). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32). Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin (JO 33).

Julkisen sanan neuvosto käsittelee tämän kantelun poikkeuksellisesti ilman asianomistajien suostumusta, koska sille katsotaan olevan perussopimuksessa mainitut erityisen painavat syyt. Journalistisen etiikan kannalta on erityisen tärkeää linjata nimien julkaisua kouluampumisen kaltaisissa poikkeustapauksissa.

Keskisuomalainen kertoi verkkouutisessaan perjantaina 30.3.2012 samana päivänä Orivedellä tapahtuneesta kouluampumisesta ja sen taustoista. Uutisessa kerrottiin epäiltynä kiinni otetun nimi. Lehti kertoi myös 16-vuotiaan tytön nimen. Hän liittyi tapahtumiin siten, että epäilty oli ampunut hänen isäänsä ennen tuloaan koululle. Epäilty ja tyttö olivat kaksi viikkoa aiemmin olleet yhdessä kadoksissa, jolloin heitä etsittiin poliisin pyynnöstä lehdissä julkaistujen nimien ja tytön kuvan avulla. Tytön isä kertoi tiedotusvälineille avoimesti epäillyn ja tytön välisestä suhteesta.

Jokelan ja Kauhajoen jälkeen kouluampumisuhkiin on suhtauduttu erittäin vakavasti. Orivedellä epäilty ampui viisi laukausta oven läpi luokkaan, jossa oli oppilaita ja opettaja, jotka olivat vaarassa kuolla. Lehdellä oli sen vuoksi perusteet kertoa poliisin kiinni ottaman miehen nimi, joka oli toimituksen tiedossa. Tässä vaiheessa ei ollut vielä tietoa epäillyn syyntakeettomuudesta.

Epäillyn entisen tyttöystävän nimen paljastaminen samassa yhteydessä on ongelmallisempaa, koska hän oli ampumisessa myös uhrin asemassa. Aiempi seurustelusuhde oli kuitenkin olennainen tieto selvitettäessä ampumisen taustoja. Siihen kuului kiinteästi myös tytön ja pojan kaksi viikkoa aiemmin tapahtunut karkumatka, jonka vuoksi heitä etsittiin nimin ja tytön kuvin. Tämä madalsi nimen julkaisukynnystä ampumistapausta ja sen syitä selvitettäessä. Myös tytön isä kertoi tiedotusvälineille suhteellisen avoimesti alaikäisen tytön ja pojan seurustelusuhteen loppumisesta. Neuvosto katsookin tytön aseman olleen poikkeuksellisen tapahtumasarjan ymmärtämisessä niin keskeinen ja olennainen, että hänen henkilöllisyytensä saattoi tuoda julki.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 6158 kertaa