4819/YLE/12

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös yksityisyyden suojaa ja kanteluprosessia koskevassa asiassa. Toimitus julkaisi kantelijan nimen verkkosivuillaan sellaisessa yhteydessä, että hänet saattoi aiheettomasti liittää tutkittavaan rikosprosessiin. Ohjelman toimittaja esitti kantelijalle kesken kanteluprosessin, että tämä vetäisi kantelunsa pois siitä mahdollisesti aiheutuvan lisäjulkisuuden vuoksi.

Kantelu 18.2. ja sen lisäys 9.4.2012

Kantelun mukaan MOT-ohjelmassa (6.2.2012) käytetyt lähteet listattiin Yle:n verkkosivuilla. Yhtenä lähteenä oli poliisin esitutkinta-aineiston johdanto-osa, joka oli siinä vaiheessa salainen. Sen julkaiseminen oli kantelijan mielestä kaikilta osin lainvastaista eikä kuulu millään muotoa sananvapauden piiriin. Kyseisessä dokumentissa mainitaan täysin ulkopuolisten ihmisten nimiä ja mm. kantelijan nimi on mainittu puhelinkeskustelussa yhden epäillyn kanssa: ”NN:n (kantelija) kanssa 6.6.2008 käymässään puhelinkeskustelussa Wiitakorpi toteaa mm, ”…Kato se N meidän on todella vaikee ymmärtää…(epäselvää)…, että vaikka mitä olisi tapahtunut, niin tähän mennessä, niin kyllä aivan varmasti kaikki niin kuin datat on niin kuin hävinnyt, taikka toi toi muuta että…”(liitteet nrot 8.21-8.24, NN-Jorma Wiitakorpi 6.6.2008…” [Kantelijan nimi muutettu NN:ksi]

Kantelijan mukaan samannimisiä henkilöitä kuin hän, on Suomessa vain yksi toinen. Kantelija katsoo olevansa selvästi tunnistettavissa ja hänet on asetettu näiden tietojen mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hänen nimensä oli lähes kaksi viikkoa Yleisradion verkkosivuilla liitettynä kyseiseen rikosepäilyyn ja hänet on siten aiheettomasti asetettu epäilyn alaiseksi. MOT rikkoo yksityisyyden suojaa vastaan, koska lukijalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, että kantelija ei liity ko. epäilyihin millään tavalla.

Esitutkintapöytäkirjassa ei pidä olla sellaisia merkintöjä, joilla vaarannetaan sivullisen henkilön oikeussuojaa. Jos sivullisen henkilön nimellä tai muilla tiedoilla ei ole merkitystä asian selvittämisessä, ei sivullisen tietoja tule merkitä pöytäkirjaan. Peruste tällaisten tietojen poisjättäminen on ETL 8 §:ssä, jonka mukaan esitutkinta on toimitettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi eikä kenellekään aiheuteta tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa. Kantelija katsookin, että hänen tiedoillaan ei ole merkitystä asian selvittämisessä, eikä nimeäni tule näin ollen myöskään merkitä pöytäkirjaan. Koska ko. dokumentti on julkistettu verkkosivuilla ennen kuin poliisin dokumentista on poistettu epäolennaiset tiedot, kantelija on aiheettomasti asetettu kielteiseen julkisuuteen.

Virhettä on kantelun mukaan mahdotonta korjata, koska se on ollut Yleisradion verkkosivuilla kaikkien luettavana ja tallennettavana. Vaikka dokumentti myöhemmin vedettiin pois, tehtyä virhettä on mahdotonta korjata.

Lisäys kanteluun 9.4.2012
Kantelija sai JSN:n käsittelyprosessin aikana 23.3.2012 MOT:n toimittajalta sähköpostiviestin, jonka hän koki uhkaukseksi. Viestissään toimittaja kantelijan mielestä myöntää yksityisyyden loukkaamisen oikeaksi ja pahoittelee sitä. Lisäksi kantelija pyytää JSN:n kannanottoa siihen, onko tällainen kantelijaan kohdistuva uhkailu JSN:n perussopimuksen tarkoituksen ja journalistin ohjeiden mukaista.

Yleisradion vastaukset 28.3. ja 12.4.2012

Televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki vastaa, että televisiossa ja Yle Areenassa esitetyssä MOT -ohjelmassa 6.2.2012 kantelijaan ei ole viitattu kertaakaan, millään tavoin. Kantelijan nimi mainitaan yhden ainoan kerran noin 400 sivua käsittävissä tiedostoissa, jotka MOT julkaisi nettisivuillaan 6.-17.2.2012. Aineistossa siteerataan Patrian toimitusjohtajaa Jorma Wiitakorpea puhelussa kantelijalle. Poliisi on salakuunnellut puhelua pakkokeinona Patria-tutkinnassa. Pihlajamäen mukaan MOT ei huomioi, arvioi tai liitä kantelijan nimeä mihinkään; MOT ei kerro esimerkiksi hänen aviosuhteestaan Slovenia -tapauksessa mukana olevaan henkilöön: MOT ei näin ”aseta kantelijaa aiheettomasti epäilyn alaiseksi” tai ”aseta häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen”.

Aineistot on TV1:n vastauksen mukaan saatu laillisin keinoin ja ne julkaistiin journalistisen läpinäkyvyyden vuoksi. Toimitus julkaisi aineistot nettisivuillaan, jotta suuri yleisö saattoi itse tarkistaa mihin MOT perusti ohjelmansa sisällön. Tätä MOT perustelee Patria -tapausten yhteiskunnallisella merkityksellä, laajalla kansallisella ja kansainvälisellä huomiolla (mm. kaksi valtioiden välistä noottia).
Aikaisemmassa ohjelmassa käytetyn lähdesuojan takia toimitus on pyrkinyt mahdollisimman suureen avoimuuteen lähteiden käytön suhteen, niin että jokainen on voinut arvioida ohjelmassa esitettyjä tietoja ja journalistista prosessia. MOT -ohjelmassa 6.2.2012 esiintyy aiemmin julkisuudesta poissa ollut keskeinen lähde.  

Lisävastaus 12.4.2012
Toimittaja Magnus Berglund otti omasta aloitteestaan yhteyttä kantelun tehneeseen henkilöön pahoitellakseen hänelle mahdollisesta aiheuttamaansa mielipahaa. Kyse oli täysin vilpittömästä eleestä, ei uhkailusta kuten kantelija väittää.

Kantelijan nimi esiintyy yhden kerran MOT-ohjelman nettisivuilla julkaistussa 400-sivuisessa taustamateriaalissa. Kantelijan mukaan nimen julkaiseminen loukkasi hänen yksityisyyttään. Tätä toimittaja Berglund pahoittelee lähettämässään sähköpostissa.

Journalistinen hyvä tapa ei sulje pois anteeksipyyntöä tai yhteydenottoa kantelijaan. Lähettäessään sähköpostinsa Berglund on ollut siinä käsityksessä, että mahdollinen langettava päätös toisi vielä kerran päivänvaloon yksityishenkilön nimen ja aiheuttaisi hänelle sitä kautta vielä uudestaan mielipahaa. Toimittajan pelko nimen uudelleenjulkaisusta saattoi olla virheellinen, mutta hänen yrityksensä suojata kantelijaa lisäjulkisuudelta oli rehellinen ja vilpitön.

Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32).

Yleisradio julkaisi MOT:n nettisivuilla Patrian Sloveniaan tekemiin asekauppoihin liittyviä poliisin esitutkintapöytäkirjoja. Kohtaan, jossa todistellaan Patrian toimitusjohtajan asennetta ja suhtautumista rikosasiaan, poliisi on liittänyt otteita kahdesta salaa kuunnellusta puhelinkeskustelusta. Toinen on käyty toimitusjohtajan ja yhtiön hallituksen puheenjohtajan välillä, toinen toimitusjohtajan ja kantelijan välillä. Kantelija henkilökohtaisesti ei liity millään tavalla rikostutkintaan.

MOT:n toimittaja lähetti kantelijalle sähköpostiviestin, kun oli saanut tiedon kantelusta. Hän myönsi virheensä ja pyysi anteeksi sitä, että oli rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lisäksi hän muistutti kantelijaa siitä, että mahdollisen langettavan päätöksen myötä kantelijan yksityisyyden suoja kärsisi lisää. Toimittaja esittikin, että kantelija vetäisi kantelunsa pois JSN:n käsittelystä.

Tiedotusväline voi julkaista salaistakin materiaalia hyvän journalistisen tavan puitteissa. Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että käytetyn lähdeaineiston julkaiseminen voi olla joissakin tapauksissa perusteltua journalistisen läpinäkyvyyden kannalta. Neuvosto tähdentää kuitenkin, että toimitus vastaa aina julkaisemistaan tiedoista. Kun julkaistaan salaisia asiakirjoja, toimituksella on korostunut vastuu tarkistaa asiakirjojen sisältö. Kantelijan nimen julkaisusta vakavan rikoksen tutkinnan yhteydessä syntyy mielikuva hänen sekaantumisestaan epäiltyyn rikokseen. Nimen julkaisu loukkasi kantelijan yksityisyyden suojaa. Aineiston poistaminen kaksi viikkoa myöhemmin ei poista aiheettomasta epäilystä syntynyttä vahinkoa.

Kesken käsittelyprosessin tehty esitys kantelun perumisesta ja väärä tieto lisäjulkisuudesta langettavan päätöksen yhteydessä ovat asiattomia yrityksiä puuttua kantelijan oikeuteen saada JSN:n ratkaisu siitä, noudattiko MOT hyvää journalistista tapaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV1 on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa kanavalle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
1. varapuheenjohtaja Tuomo Lappalainen, Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.