PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4819/YLE/12

Vastaaja: YLE

Ratkaistu: 26.9.2012

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös yksityisyyden suojaa ja kanteluprosessia koskevassa asiassa. Toimitus julkaisi kantelijan nimen verkkosivuillaan sellaisessa yhteydessä, että hänet saattoi aiheettomasti liittää tutkittavaan rikosprosessiin. Ohjelman toimittaja esitti kantelijalle kesken kanteluprosessin, että tämä vetäisi kantelunsa pois siitä mahdollisesti aiheutuvan lisäjulkisuuden vuoksi.

Kantelu 18.2. ja sen lisäys 9.4.2012

Kantelun mukaan MOT-ohjelmassa (6.2.2012) käytetyt lähteet listattiin Yle:n verkkosivuilla. Yhtenä lähteenä oli poliisin esitutkinta-aineiston johdanto-osa, joka oli siinä vaiheessa salainen. Sen julkaiseminen oli kantelijan mielestä kaikilta osin lainvastaista eikä kuulu millään muotoa sananvapauden piiriin. Kyseisessä dokumentissa mainitaan täysin ulkopuolisten ihmisten nimiä ja mm. kantelijan nimi on mainittu puhelinkeskustelussa yhden epäillyn kanssa: ”NN:n (kantelija) kanssa 6.6.2008 käymässään puhelinkeskustelussa Wiitakorpi toteaa mm, ”…Kato se N meidän on todella vaikee ymmärtää…(epäselvää)…, että vaikka mitä olisi tapahtunut, niin tähän mennessä, niin kyllä aivan varmasti kaikki niin kuin datat on niin kuin hävinnyt, taikka toi toi muuta että…”(liitteet nrot 8.21-8.24, NN-Jorma Wiitakorpi 6.6.2008…” [Kantelijan nimi muutettu NN:ksi]

Kantelijan mukaan samannimisiä henkilöitä kuin hän, on Suomessa vain yksi toinen. Kantelija katsoo olevansa selvästi tunnistettavissa ja hänet on asetettu näiden tietojen mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hänen nimensä oli lähes kaksi viikkoa Yleisradion verkkosivuilla liitettynä kyseiseen rikosepäilyyn ja hänet on siten aiheettomasti asetettu epäilyn alaiseksi. MOT rikkoo yksityisyyden suojaa vastaan, koska lukijalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, että kantelija ei liity ko. epäilyihin millään tavalla.

Esitutkintapöytäkirjassa ei pidä olla sellaisia merkintöjä, joilla vaarannetaan sivullisen henkilön oikeussuojaa. Jos sivullisen henkilön nimellä tai muilla tiedoilla ei ole merkitystä asian selvittämisessä, ei sivullisen tietoja tule merkitä pöytäkirjaan. Peruste tällaisten tietojen poisjättäminen on ETL 8 §:ssä, jonka mukaan esitutkinta on toimitettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi eikä kenellekään aiheuteta tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa. Kantelija katsookin, että hänen tiedoillaan ei ole merkitystä asian selvittämisessä, eikä nimeäni tule näin ollen myöskään merkitä pöytäkirjaan. Koska ko. dokumentti on julkistettu verkkosivuilla ennen kuin poliisin dokumentista on poistettu epäolennaiset tiedot, kantelija on aiheettomasti asetettu kielteiseen julkisuuteen.

Virhettä on kantelun mukaan mahdotonta korjata, koska se on ollut Yleisradion verkkosivuilla kaikkien luettavana ja tallennettavana. Vaikka dokumentti myöhemmin vedettiin pois, tehtyä virhettä on mahdotonta korjata.

Lisäys kanteluun 9.4.2012
Kantelija sai JSN:n käsittelyprosessin aikana 23.3.2012 MOT:n toimittajalta sähköpostiviestin, jonka hän koki uhkaukseksi. Viestissään toimittaja kantelijan mielestä myöntää yksityisyyden loukkaamisen oikeaksi ja pahoittelee sitä. Lisäksi kantelija pyytää JSN:n kannanottoa siihen, onko tällainen kantelijaan kohdistuva uhkailu JSN:n perussopimuksen tarkoituksen ja journalistin ohjeiden mukaista.

Yleisradion vastaukset 28.3. ja 12.4.2012

Televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki vastaa, että televisiossa ja Yle Areenassa esitetyssä MOT -ohjelmassa 6.2.2012 kantelijaan ei ole viitattu kertaakaan, millään tavoin. Kantelijan nimi mainitaan yhden ainoan kerran noin 400 sivua käsittävissä tiedostoissa, jotka MOT julkaisi nettisivuillaan 6.-17.2.2012. Aineistossa siteerataan Patrian toimitusjohtajaa Jorma Wiitakorpea puhelussa kantelijalle. Poliisi on salakuunnellut puhelua pakkokeinona Patria-tutkinnassa. Pihlajamäen mukaan MOT ei huomioi, arvioi tai liitä kantelijan nimeä mihinkään; MOT ei kerro esimerkiksi hänen aviosuhteestaan Slovenia -tapauksessa mukana olevaan henkilöön: MOT ei näin "aseta kantelijaa aiheettomasti epäilyn alaiseksi" tai "aseta häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen".

Aineistot on TV1:n vastauksen mukaan saatu laillisin keinoin ja ne julkaistiin journalistisen läpinäkyvyyden vuoksi. Toimitus julkaisi aineistot nettisivuillaan, jotta suuri yleisö saattoi itse tarkistaa mihin MOT perusti ohjelmansa sisällön. Tätä MOT perustelee Patria -tapausten yhteiskunnallisella merkityksellä, laajalla kansallisella ja kansainvälisellä huomiolla (mm. kaksi valtioiden välistä noottia).
Aikaisemmassa ohjelmassa käytetyn lähdesuojan takia toimitus on pyrkinyt mahdollisimman suureen avoimuuteen lähteiden käytön suhteen, niin että jokainen on voinut arvioida ohjelmassa esitettyjä tietoja ja journalistista prosessia. MOT -ohjelmassa 6.2.2012 esiintyy aiemmin julkisuudesta poissa ollut keskeinen lähde.  

Lisävastaus 12.4.2012
Toimittaja Magnus Berglund otti omasta aloitteestaan yhteyttä kantelun tehneeseen henkilöön pahoitellakseen hänelle mahdollisesta aiheuttamaansa mielipahaa. Kyse oli täysin vilpittömästä eleestä, ei uhkailusta kuten kantelija väittää.

Kantelijan nimi esiintyy yhden kerran MOT-ohjelman nettisivuilla julkaistussa 400-sivuisessa taustamateriaalissa. Kantelijan mukaan nimen julkaiseminen loukkasi hänen yksityisyyttään. Tätä toimittaja Berglund pahoittelee lähettämässään sähköpostissa.

Journalistinen hyvä tapa ei sulje pois anteeksipyyntöä tai yhteydenottoa kantelijaan. Lähettäessään sähköpostinsa Berglund on ollut siinä käsityksessä, että mahdollinen langettava päätös toisi vielä kerran päivänvaloon yksityishenkilön nimen ja aiheuttaisi hänelle sitä kautta vielä uudestaan mielipahaa. Toimittajan pelko nimen uudelleenjulkaisusta saattoi olla virheellinen, mutta hänen yrityksensä suojata kantelijaa lisäjulkisuudelta oli rehellinen ja vilpitön.

Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32).

Yleisradio julkaisi MOT:n nettisivuilla Patrian Sloveniaan tekemiin asekauppoihin liittyviä poliisin esitutkintapöytäkirjoja. Kohtaan, jossa todistellaan Patrian toimitusjohtajan asennetta ja suhtautumista rikosasiaan, poliisi on liittänyt otteita kahdesta salaa kuunnellusta puhelinkeskustelusta. Toinen on käyty toimitusjohtajan ja yhtiön hallituksen puheenjohtajan välillä, toinen toimitusjohtajan ja kantelijan välillä. Kantelija henkilökohtaisesti ei liity millään tavalla rikostutkintaan.

MOT:n toimittaja lähetti kantelijalle sähköpostiviestin, kun oli saanut tiedon kantelusta. Hän myönsi virheensä ja pyysi anteeksi sitä, että oli rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lisäksi hän muistutti kantelijaa siitä, että mahdollisen langettavan päätöksen myötä kantelijan yksityisyyden suoja kärsisi lisää. Toimittaja esittikin, että kantelija vetäisi kantelunsa pois JSN:n käsittelystä.

Tiedotusväline voi julkaista salaistakin materiaalia hyvän journalistisen tavan puitteissa. Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että käytetyn lähdeaineiston julkaiseminen voi olla joissakin tapauksissa perusteltua journalistisen läpinäkyvyyden kannalta. Neuvosto tähdentää kuitenkin, että toimitus vastaa aina julkaisemistaan tiedoista. Kun julkaistaan salaisia asiakirjoja, toimituksella on korostunut vastuu tarkistaa asiakirjojen sisältö. Kantelijan nimen julkaisusta vakavan rikoksen tutkinnan yhteydessä syntyy mielikuva hänen sekaantumisestaan epäiltyyn rikokseen. Nimen julkaisu loukkasi kantelijan yksityisyyden suojaa. Aineiston poistaminen kaksi viikkoa myöhemmin ei poista aiheettomasta epäilystä syntynyttä vahinkoa.

Kesken käsittelyprosessin tehty esitys kantelun perumisesta ja väärä tieto lisäjulkisuudesta langettavan päätöksen yhteydessä ovat asiattomia yrityksiä puuttua kantelijan oikeuteen saada JSN:n ratkaisu siitä, noudattiko MOT hyvää journalistista tapaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV1 on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa kanavalle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
1. varapuheenjohtaja Tuomo Lappalainen, Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.

 

Tämä päätös on avattu 6490 kertaa