PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4787/SL/12

Vastaaja: Vaarojen Sanomat

Ratkaistu: 29.8.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa koskevassa asiassa. Lehti julkaisi jutun, jonka sisällön päätoimittaja omassa kirjoituksessaan myöhemmin mitätöi ja pahoitteli julkaisemista lukijoilleen. Päätoimittaja käytti toimituksille uskottua journalistista päätösvaltaa.

Kantelu 30.12.2011

Vaarojen Sanomat julkaisi 10.11.2011 kantelijan kirjoittaman jutun ”Paalasmaa – laakea rantamäki”. Lehti julkaisi viikkoa myöhemmin 17.11.2011 päätoimittaja Pasi Karjalaisen kirjoittaman jatkojutun ”Paalasmaa -juttu täyttä huuhaata”. Kantelu kohdistuu tähän päätoimittajan kirjoittamaan juttuun, jossa hän mitätöi aiemmin julkaistun jutun ja pahoittelee lukijoille, että kantelijan kirjoitus päätyi lehteen.

Kantelun mukaan Vaarojen Sanomat syyllistyy yksipuoliseen tietojenhankintaan ja toimituksellisen päätösvallan antamiseen ulkopuolisille. Kantelijan mielestä päätoimittaja luotti ”vain jonkin suomenkielen professorin esittämiin, aivan virheellisiin tietoihin” kantelijan kielitieteen opinnoista ja muusta ammattitaidosta. Kantelijaa ei myöskään haastateltu, jolloin hänen laaja perehtyneisyytensä suomen kieleen ja paikannimiin ei tullut ilmi.

Kirjoituksessaan päätoimittaja antoi kantelijan mukaan ”toimituksellisen päätösvallan nimeltään tuntemattomaksi jätetylle joensuulaiselle suomenkielen professorille, joka itse ei ole mikään paikannimien tutkija ja vain kiillottaa entisen professorikollegansa Alpo Räisäsen kilpeä. Peläten, että heidän kehno tieteentekonsa paikannimien tutkimuksen alalta vihdoin paljastuu.”

Kantelija kirjoittaa: ”Tuodessaan esiin, että kantelijalta oli tyylitöntä esittää eriäviä esityksiä Alpo Räisäsen paikannimiselityksistä ja esittäessään, että Kosonen herjaa Räisästä, joka itse ei edesmenneenä voi olla puolustamassa itseään, päätoimittaja ei ota huomioon, että tieteessä esitettyjen esitysten arvosteleminen ei ole kunnianloukkausta, ei vainajiksi lähteneidenkään tiedehenkilöiden osalta.”


Vaarojen Sanomien vastaus 6.6.2012

Päätoimittaja Pasi Karjalainen vastaa, että Vaarojen Sanomat julkaisi Ilmari Kososen kirjoittaman laajan jutun Juuassa sijaitsevan Paalasmaan nimestä ja nimen alkuperästä. Jutun julkaisun jälkeen päätoimittaja sai Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professorin sähköpostiviestin, jossa hän pahoitteli jutun julkaisemista.

Päätoimittaja pyysi professoria vastaamaan Kososen kirjoitukseen ja oikaisemaan Kososen jutun väitteet. Tämä kuitenkin kohteliaasti kieltäytyi ja kertoi keskustelleensa Kososesta ja hänen ”asiantuntija-artikkeleistaan” myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa. Päätoimittaja kertoo uskoneensa professorin ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistötutkijoiden ammattitaitoon ja heidän arvioonsa, että Kosonen on alalla täysi amatööri ja että hänen tutkimustuloksensa eivät kestä tieteellistä kriittistä tarkastelua.

Päätoimittaja kertoo laatineensa oikaisun omissa nimissään ja jättäneensä taustatietoja antaneen nimen mainitsematta. Otsikoksi päätoimittaja kirjoitti ”Paalasmaa-juttu täyttä huuhaata”, kuten se päätoimittajan mukaan olikin.


Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Vaarojen Sanomat julkaisi ensin kantelijan kirjoituksen, minkä jälkeen päätoimittaja omassa jutussaan mitätöi sen sisällön ja pahoitteli julkaisua lukijoilleen. Kantelija olisi voinut vielä tämän jälkeen tarjota lehdelle omaa kannanottoaan, mutta hän ei niin tehnyt. Siksi neuvosto ei otakaan kantaa vastine- eli kannanotto-oikeuden syntymiseen.

Julkisen sanan neuvosto korostaa, että toimitus ja viime kädessä päätoimittaja päättävät, mitä tiedotusvälineessä julkaistaan. Tässä tapauksessa toimitus on ensin julkaissut kantelijan kirjoittaman jutun. Päätoimittaja kertoi uudelleenarviosta lehden lukijoille saatuaan uutta ja omasta mielestään luotettavaksi katsomaansa tietoa kirjoituksen ja kirjoittajan taustoista. Siitä huolimatta lehti olisi toiminut tyylikkäämmin, jos se ei olisi tyrmännyt kantelijan kirjoitusta. Historiallisia tulkintoja koskevien käsitysten esittäminen ja niiden julkaiseminen kuuluu julkiselle sanalle.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vaarojen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Johanna Korhonen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Pasi Tuohimaa ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 4407 kertaa