PÄÄTÖKSET

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Vapauttava 6476/AL/17, 6521/AL/17
Seura

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi Viipurissa toimivasta koiratarhasta ja sen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Koiratarhan pitäjä ja koiratarhaa tukeva suomalainen yhdistys joutuivat erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Osapuolet kuitenkin saivat esittää näkemyksensä laajasti jo jutussa, eikä juttu sisältänyt olennaisia asiavirheitä. Juttu ei loukannut koiratarhan pitäjän yksityisyyden suojaa.

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6467/PL/17
Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi oikeuden päätöstä käsittelevässä jutussa yksityiselämään liittyviä tietoja. Tiedot eivät kuitenkaan olleet erityisen arkaluonteisia.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4787/SL/12

Vastaaja: Vaarojen Sanomat

Ratkaistu: 29.8.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa koskevassa asiassa. Lehti julkaisi jutun, jonka sisällön päätoimittaja omassa kirjoituksessaan myöhemmin mitätöi ja pahoitteli julkaisemista lukijoilleen. Päätoimittaja käytti toimituksille uskottua journalistista päätösvaltaa.

Kantelu 30.12.2011

Vaarojen Sanomat julkaisi 10.11.2011 kantelijan kirjoittaman jutun ”Paalasmaa – laakea rantamäki”. Lehti julkaisi viikkoa myöhemmin 17.11.2011 päätoimittaja Pasi Karjalaisen kirjoittaman jatkojutun ”Paalasmaa -juttu täyttä huuhaata”. Kantelu kohdistuu tähän päätoimittajan kirjoittamaan juttuun, jossa hän mitätöi aiemmin julkaistun jutun ja pahoittelee lukijoille, että kantelijan kirjoitus päätyi lehteen.

Kantelun mukaan Vaarojen Sanomat syyllistyy yksipuoliseen tietojenhankintaan ja toimituksellisen päätösvallan antamiseen ulkopuolisille. Kantelijan mielestä päätoimittaja luotti ”vain jonkin suomenkielen professorin esittämiin, aivan virheellisiin tietoihin” kantelijan kielitieteen opinnoista ja muusta ammattitaidosta. Kantelijaa ei myöskään haastateltu, jolloin hänen laaja perehtyneisyytensä suomen kieleen ja paikannimiin ei tullut ilmi.

Kirjoituksessaan päätoimittaja antoi kantelijan mukaan ”toimituksellisen päätösvallan nimeltään tuntemattomaksi jätetylle joensuulaiselle suomenkielen professorille, joka itse ei ole mikään paikannimien tutkija ja vain kiillottaa entisen professorikollegansa Alpo Räisäsen kilpeä. Peläten, että heidän kehno tieteentekonsa paikannimien tutkimuksen alalta vihdoin paljastuu.”

Kantelija kirjoittaa: ”Tuodessaan esiin, että kantelijalta oli tyylitöntä esittää eriäviä esityksiä Alpo Räisäsen paikannimiselityksistä ja esittäessään, että Kosonen herjaa Räisästä, joka itse ei edesmenneenä voi olla puolustamassa itseään, päätoimittaja ei ota huomioon, että tieteessä esitettyjen esitysten arvosteleminen ei ole kunnianloukkausta, ei vainajiksi lähteneidenkään tiedehenkilöiden osalta.”


Vaarojen Sanomien vastaus 6.6.2012

Päätoimittaja Pasi Karjalainen vastaa, että Vaarojen Sanomat julkaisi Ilmari Kososen kirjoittaman laajan jutun Juuassa sijaitsevan Paalasmaan nimestä ja nimen alkuperästä. Jutun julkaisun jälkeen päätoimittaja sai Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professorin sähköpostiviestin, jossa hän pahoitteli jutun julkaisemista.

Päätoimittaja pyysi professoria vastaamaan Kososen kirjoitukseen ja oikaisemaan Kososen jutun väitteet. Tämä kuitenkin kohteliaasti kieltäytyi ja kertoi keskustelleensa Kososesta ja hänen ”asiantuntija-artikkeleistaan” myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa. Päätoimittaja kertoo uskoneensa professorin ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistötutkijoiden ammattitaitoon ja heidän arvioonsa, että Kosonen on alalla täysi amatööri ja että hänen tutkimustuloksensa eivät kestä tieteellistä kriittistä tarkastelua.

Päätoimittaja kertoo laatineensa oikaisun omissa nimissään ja jättäneensä taustatietoja antaneen nimen mainitsematta. Otsikoksi päätoimittaja kirjoitti ”Paalasmaa-juttu täyttä huuhaata”, kuten se päätoimittajan mukaan olikin.


Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Vaarojen Sanomat julkaisi ensin kantelijan kirjoituksen, minkä jälkeen päätoimittaja omassa jutussaan mitätöi sen sisällön ja pahoitteli julkaisua lukijoilleen. Kantelija olisi voinut vielä tämän jälkeen tarjota lehdelle omaa kannanottoaan, mutta hän ei niin tehnyt. Siksi neuvosto ei otakaan kantaa vastine- eli kannanotto-oikeuden syntymiseen.

Julkisen sanan neuvosto korostaa, että toimitus ja viime kädessä päätoimittaja päättävät, mitä tiedotusvälineessä julkaistaan. Tässä tapauksessa toimitus on ensin julkaissut kantelijan kirjoittaman jutun. Päätoimittaja kertoi uudelleenarviosta lehden lukijoille saatuaan uutta ja omasta mielestään luotettavaksi katsomaansa tietoa kirjoituksen ja kirjoittajan taustoista. Siitä huolimatta lehti olisi toiminut tyylikkäämmin, jos se ei olisi tyrmännyt kantelijan kirjoitusta. Historiallisia tulkintoja koskevien käsitysten esittäminen ja niiden julkaiseminen kuuluu julkiselle sanalle.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vaarojen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Johanna Korhonen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Pasi Tuohimaa ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 2902 kertaa