PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4772/AL/11

Vastaaja: Kirkko ja kaupunki

Ratkaistu: 16.5.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista ja pilapiirrosta koskevassa asiassa. Poliitikkojen on asemansa perusteella kestettävä kovaakin arvostelua. Pilapiirros ei tuonut esiin kansanedustajien henkilökohtaisia ominaisuuksia halventavasti tai asiaankuulumattomasti.

Kantelu 20.12.2011

Kantelijoiden mukaan 14.12.2011 julkaistu piirrostekele on ilmeisesti tarkoitettu ns. poliittiseksi pilapiirrokseksi. Tekeleen laatijaksi on merkitty Ville Ranta -niminen henkilö. Piirroksessa solvataan JSN-normien vastaisella ja karkealla tavalla yhtä poliittisyhteiskunnallista vakaumusta ja sen edustajia, perussuomalaisia. Vaikka tekele on taiteelliselta tasoltaan kehno, siitä on tunnistettavissa Perussuomalaiset rp:n puheenjohtaja ja kaksi tai kolme perussuomalaista kansanedustajaa.

Kantelun mukaan useimpien suuhun on puhekuplina laitettu tökeröitä törkeyksiä, joilla rikotaan rikoslain kunnianloukkauspykälää sekä kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykälää. Törkeyksistä pahin on kantelijoiden mielestä ilmeisesti Breivikiin viittaava ”Teidät sais ampua” tarkoittaen vähemmistöjen ampumista. Tekele kaikkineen on karkeimman luokan vihapuhetta perussuomalaisia kohtaan.

Erityisen pahasti tekele rikkoon kantelun mukaan JSN:n ohjetta 26: ”…vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti”. Onhan myös yhteiskunnallispoliittinen vakaumus ohjeen mielessä vakaumus tai ainakin vakaumukseen verrattava ominaisuus.

Jos JSN vastoin kantelijan käsitystä päätyisi pitämään kyseistä piirrostekelettä hyväksyttävänä, niin JSN silloin samalla tulisi hyväksyneeksi esimerkiksi käänteisenkin piirrostekeleen, jossa kuvitteellinen esimerkki kohdistuisi johonkin toiseen aate- tai kansanryhmään kehotukseen ”teidät sais ampua”. Kaikkien tulisi tasapuolisesti saada JSN-suojaa tällaisia törkeyksiä vastaan. Kantelija esittääkin, että neuvosto käyttää kaikkia sääntöjensä mukaisia sanktioita ja antaa niiden mukaiset varoitukset Kirkko & kaupunki -lehdelle ja sen kustantajayhteisölle ja vastaavalle päätoimittajalle ja, jos JSN-sääntöjen mukaan mahdollista, Ville Ranta -nimiselle henkilölle.


Kirkko & kaupunki -lehden vastaus 18.1.2012

Päätoimittaja Seppo Simola vastaa, että poliittista puoluetta tai varsinkaan sen eduskuntaryhmää tuskin voidaan pitää Journalistin ohjeiden tarkoittamana kansanryhmänä eikä poliittista mielipidettä tai poliittista toimintaa kohdan tarkoittamana vakaumuksena tai siihen verrattavana ominaisuutena. Perussuomalaisten kannattajat tai äänestäjät eivät ole kyseisessä piirroksessa mitenkään esillä.

Perinteisesti journalismin yhtenä tärkeänä tehtävänä on pidetty poliittisten ja muiden vallanpitäjien toiminnan arviointia ja arvostelua. Tästä päätoimittaja Simolan mukaan kyseisessä piirroksessakin on kysymys. Se on pilapiirroksen keinoin toteutettu puheenvuoro, joka liittyy muun muassa maahanmuuttajien sekä etnisten ja seksuaalisten vähemmistöjen kohteluun maassamme, poliittisen vallan hankkimiseen vähemmistöihin kohdistuvilla kovilla puheilla sekä näiden puheiden vähättelyyn jälkikäteen toteamalla niiden olevan vain ironiaa tai satiiria.

Pilapiirros on määritelmän mukaan tarkoituksellisesti liioiteltu kuva, jolla kiinnitetään huomiota joko todellisen tai mielikuvituksellisen henkilön johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Se on visuaalista satiiria, kritiikkiä, huumoria ja ivaa (Wikipedia). Tätä kyseinen pilapiirros omalta osaltaan toteuttaa.

Perussuomalaisten kansanedustajan, varapuhemies Anssi Joutsenlahden on annettu esittää asiasta oma näkemyksensä seuraavassa lehdessä. Päätoimittajan mukaan sosiaalisessa mediassa, erään perussuomalaisen kansanedustajan sivuilla on käyty joulukuussa 2011 keskustelua, jollaista ei hänen mielestään kenenkään pitäisi sallia sivuillaan. Päätoimittajan mielestä esimerkki riittänee osoittamaan, ettei piirroksen käyttämä kieli ja sen sanoma ehkä sittenkään ole kovin liioiteltua.


Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Pilapiirroksista on tullut neuvostolle kanteluita erittäin vähän sen olemassaoloaikana vuoden 1968 jälkeen. Neuvosto on myös ottanut niitä käsiteltäväksi vain poikkeustapaukissa. Sähköinen arkisto vuodesta 1995 lähtien sisältää yhden ratkaisun pilapiirroksesta. Tämä kertoo siitä, että yleisö ymmärtää pilapiirroksen erityisluonteen ja hyväksyy niissä käytetyn kärjekkään ilmaisutavan. Pilapiirroksen tulkitseminen Journalistin ohjeiden avulla on vaikeaa, koska niiden arvioinnissa on yleensä kyse maku- ja tyylikysymyksistä. Neuvosto otti Kirkko & kaupunki -lehdestä tehdyn kantelun käsittelyyn piirroksen tematiikan ja sen herättämän huomion vuoksi.

Kirkko & kaupunki -lehden julkaisema ja Ville Rannan tekemä pilapiirros esittää joulupukkia, joka tonttuineen toivottaa ”Hyvää joulua suomalaisille heteroille ja vanhoillisille konservatiiveille”. Tonttujen puhekuplissa on seuraavat repliikit: ”Mutta te muut! Paskaa joulua”, ”Teidät sais ampua” ja ”Ja lähettää pois Suomesta”. Kuvasta on tunnistettavissa puoluejohtaja Timo Soini ja joitakin kansanedustajia. Seuraavassa numerossaan lehti julkaisi varapuhemies Anssi Joutsenlahden mielipidekirjoituksen, jossa tämä tuomitsi kuvan julkaisun sopimattomana.

Pilapiirros on journalistisen ilmaisun muoto, jolle on perinteisesti sallittu enemmän vapauksia kuin kirjalliselle ilmaisulle. Sen perusajatuksena on karrikointi. Pilapiirroksilta odotetaan muun muassa vallanpitäjiin kohdistuvaa oivaltavaa arvostelua, jopa pilkantekoa. Niiden pitäisi myös herättää tunteita – kutittaa nauruhermoja, aiheuttaa paheksuntaa ja vahingoniloa. Hyvällä pilapiirroksella on terapeuttisia vaikutuksia lukijaan ja yhteiskuntaan.

Journalistin ohjeiden kohta 26 vaatii jokaisen ihmisarvon kunnioittamista, poliitikot mukaan lukien.
Ohjekohtaa käytetään erityisesti punnittaessa yksilön ja vähemmistöön kuuluvien ryhmien kohtelua mediassa. Ohjekohdan rikkomisen edellytyksenä on, että etninen alkuperä, kansallisuus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, vakaumus tai näihin verrattava ominaisuus tuodaan esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Vakiintuneen tulkinnan mukaan ohjekohdan rikkominen edellyttää selkeää loukkaamistarkoitusta ja esimerkiksi väkivallalla uhkaamista.

Piirroksessa on ongelmallinen kohta, jossa viitataan ampumiseen. Muutkin kuin kantelijat voivat käsittää sen rinnastuksena äskeisiin väkivallantekoihin. Tämän takia pilapiirtäjienkin olisi ilmaisunvapautta käyttäessään hyvä ottaa huomioon rankimpien karrikointiensa herättämät tunteet. Vastuu piirrosten julkaisusta on kuitenkin viime kädessä päätoimittajalla.

Kirkko & kaupunki -lehden julkaisema pilapiirros kohdistuu merkittäviin poliittisen vallan käyttäjiin eli suurimman oppositiopuolueen kansanedustajiin. Poliitikkojen on asemansa perusteella kestettävä kovaakin arvostelua. Pilapiirros ei tuonut esiin kansanedustajien henkilökohtaisia ominaisuuksia halventavasti tai asiaankuulumattomasti, vaan kritisoi karrikoiden, pilapiirroksille ominaiseen tapaan, heidän toimintaansa ja sanomisiaan niin sosiaalisessa mediassa kuin muutoinkin julkisuudessa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kirkko & kaupunki ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Tämä päätös on avattu 6693 kertaa