Kantelu 18.6.2011
Kantelijan mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä ja piilomainonta on torjuttava. Ilta-Sanomien verkkolehdessä 18.6.2011 julkaistu juttu on artikkeliksi naamioitu mainos, jossa on toimituksellista sisältöä vain siteeksi.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/kaija-koon-auto-ainoa-laatuaan-suomessa/art-1288396265964.html
Ilta-Sanomien vastaus 10.8.2011
Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomien toimittaja on haastatellut Ilta-Sanomien verkkolehdessä 18.6.2011 julkaistua juttua varten Kaija Kokkolaa (jäljempänä Kaija Koo) juhannuskeikoista. Laulajatar on kertonut matkustavansa keikoille omalla autollaan, ja tässä yhteydessä hän on tuonut esiin sen, että hän on varsin ihastunut uuteen autoonsa. Uutta, Peugeot-merkkistä, autoa on hänen kertomansa mukaan myyty Suomessa vain yksi kappale. Kaija Koo on painottanut ihastuneensa autoon autokaupassa ollessaan ja tehneensä heräteostoksen.
Ilta-Sanomat katsoo Sadeojan mukaan, ettei jutussa ole kyse toimituksellisen aineiston muotoon puetusta ilmoituksesta taikka piilomainonnasta. Ilta-Sanomat ei ole vastaanottanut automerkiltä minkäänlaista taloudellista etuutta jutusta eikä myöskään ole tietoinen siitä, että Kaija Koolla olisi sopimusta automerkin kanssa. Ilta-Sanomien tarkoituksena ei ole ollut tukea tuotteen myyntiä, vaan kertoa ajoneuvon tärkeästä merkityksestä paljon keikkailevalle, vuosittain 35 000–40 000 kilometriä ajavalle, suomalaistähdelle. Kyseissä jutussa ei ole kritiikittömästi tuotu esiin Peugeot-merkkiä yleisesti, vaan siinä on kuvailtu Kaija Koon keikkamatkailua ja hänen Suomessa ainutlaatuista autoaan laulajattaren kommenttien mukaisesti. Näin ollen juttu on tehty journalistisin, ei kaupallisin tai mainonnallisin perustein.
Ratkaisu
Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).
Tuotteiden ja palveluiden esittely hyväksytään nykyisin osaksi journalismia, koska yleisö saa sen avulla usein tärkeää ja kiinnostavaa tietoa. Yleistyvä palvelujournalismi edellyttää medialta kuitenkin kriittistä otetta. Jos markkinoinnin ja journalismin raja hämärtyy, se heikentää koko tiedonvälityksen uskottavuutta.
Ilta-Sanomien jutussa kerrottiin tunnetun viihdetaiteilijan uudesta autosta. Hän sai kertoa olevansa onnellinen autonomistaja ja että hänen autonsa on ainoa laatuaan Suomessa. Ainutlaatuisuus oli nostettu myös jutun otsikkoon, mutta väitettä ei itse jutussa selkeästi perusteltu. Jutun kuvassa esiintyi haaveileva taiteilija. Kuvaan oli istutettu kyseisen automerkin lehdistömateriaalista otettu helmenvalkoinen auto tavalla, joka synnytti mainosmaisen vaikutelman.
Ilta-Sanomat oli esitellyt uuden Peugeot 508:n neljä kuukautta aikaisemmin. Sama auto nostettiin iskelmätähden haastattelun varjolla lehdessä esille mainosmaisesti. Tähti sai kehua autoaan ilman journalistisen kritiikin häivääkään. Jutussa esitetylle väitteelle auton ainutlaatuisuudesta ei esitetty riittäviä perusteita.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.