PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4632/YLE, SL/11

Vastaaja: Yle uutiset, Helsingin Sanomat, Iltalehti

Ratkaistu: 20.12.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Uskonnollisen taustan kertomisella käräjäoikeuden tuomion yhteydessä oli yhteiskunnallista merkitystä, eikä siinä tuotu taustaa esille halventavasti tai asiaankuulumattomasti.

Kantelu 6.6.2011

Kantelijan mukaan Ylen uutisoinnissa tuodaan asiaankuulumattomasti esille pedofiliaan syyllistyneiden uskonnollinen vakaumus. Lisäksi uutisessa mainitaan heidän kuuluneen Perhon rauhanyhdistykseen. Uutisen otsikko "Vanhoillislestadiolainen pariskunta tuomittiin pedofiliasta" on lisäksi leimaava ja rasistinen.
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2011/06/vanhoillislestadiolainen_pariskunta_tuomittiin_pedofiliasta_2644513.html?origin=rss
Sama uutinen löytyy myös Helsingin Sanomista ja Iltalehdestä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yle+Vanhoillislestadiolainen+pariskunta+sai+tuomion+pedofiliasta/1135266695023
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011060613847410_uu.shtml


Yleisradion, Helsingin Sanomien ja Iltalehden vastaukset:

Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa 22.6.2011, että YLE Keski-Pohjanmaa on seurannut kyseistä lasten hyväksikäyttöä koskenutta oikeudenkäyntiä pitkään. Lasten hyväksikäyttö oli jatkunut vuosia ja hyväksikäytettyjä lapsia oli viisi, mikä teki asiasta erityisen merkityksellisen. Käräjäoikeuden käsittelyn alussa uutisessa ei ollut viittausta pariskunnan taustaan. Oikeusprosessin aikana Yle sai kuitenkin vahvistamattoman tiedon, että kyseinen pariskunta olisi vanhoillislestadiolaisen liikkeen jäsen. Toimitus päätti odottaa oikeuden ratkaisua ja määritellä tuomion perusteella, kuinka asian uutisoidaan.

Vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisällä tapahtuneet, perheen sisäiset ja lähipiirin lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset, olivat nousseet parina aiempana vuonna yleiseen ja vilkkaaseen julkiseen keskusteluun yhteiskunnallisena ilmiönä. Asiaa koskeva yleinen näkökulma koski kysymystä siitä, oliko laittomista teoista vaiettu liikkeessä. Keskustelussa esitettiin viitteitä siitä, että liikkeen sisällä olisi ollut mahdollista pyytää ja saada tekoja anteeksi ilman että maallista oikeutta olisi asioissa käyty.

Laajan julkisen keskustelun ja sisäisen tutkinnan päätteeksi vanhoillislestadiolainen liike tunnusti julkisesti huhtikuussa 2011, että liikkeen sisällä on ollut ainakin yli sata alaikäisen hyväksikäyttötapausta. Saman, laajaa julkisuutta saaneen tiedotustilaisuuden yhteydessä liike ohjeisti jäsenistönsä ottamaan jatkossa näissä rikosoikeudellisissa asioissa yhteyden poliisiin ja tuomitsi selväsanaisesti aiemman vaikenemisen kulttuurin.

Myös YLE Keski-Pohjanmaa käsitteli Jääskeläisen mukaan laajasti aihepiiriä, koska eräs muutoksen liikkeellepaneva voima oli Pietarsaaressa syksyllä 2009 tapahtunut ruotsinkielisen vanhoillislestadiolaisen saarnaajan omien lastenlasten hyväksikäytön ilmitulo ja siitä syntynyt yhteiskunnallinen ja liikkeen toimintatapoja kyseenalaistanut keskustelu. Keski-Pohjanmaan alueella on myös runsaasti kuntia, joissa vanhoillislestadiolaisuudella on vahva asema. Tämän vuoksi kaikki liikkeeseen liittyvät aiheet, myös vaikeat, lasten hyväksikäyttöön liittyvät asiat ovat olennainen osa YLE Keski-Pohjanmaan sisältöjä.

Kun käräjäoikeus antoi päätöksensä asiassa 6.6.2011, toimitus otti Jääskeläisen mukaan välittömästi yhteyttä tuomittujen taustayhteisön, Perhon rauhanyhdistyksen puheenjohtajaan. Hän ei heti pystynyt työnsä takia keskustelemaan asiasta, vaan pyysi palaamaan asiaan tunnin kuluttua. Tässä vaiheessa YLE Keski-Pohjanmaa käsitteli asiaa ilman viittausta pariskunnan vanhoillislestadiolaiseen taustaan. Myöhemmin samana päivänä toimitus sai puheenjohtajalta vahvistuksen, että tuomittu pariskunta kuuluu hänen johtamaansa vanhoillislestadiolaiseen paikallisyhdistykseen. Samalla puheenjohtaja antoi lausunnon, joka oli liikkeen uuden käytännön mukainen eli hän sanoi, että tuomio on annettu ja että liike luottaa oikeuslaitoksen antamaan tuomioon.

Tässä vaiheessa uutisen merkitys Jääskeläisen mielestä muuttui, ja siihen liittyi nimenomaan kytkentä yhteiskunnallisesti merkittävään kysymykseen siitä, miten vanhoillislestadiolainen liike suhtautuu lasten hyväksikäyttötapauksiin ja niiden käsittelyyn maallisessa oikeusjärjestelmässä. Merkittävää tapauksessa oli se, että lapsettoman pariskunnan lähipiirin lasten hyväksikäytöt oli viety oikeuteen ja pariskunta myös tuomittiin. Tämä oli ensimmäisiä vanhoillislestadiolaisten saamia tuomioita pedofiliasta aiheesta käydyn laajan ja vilkkaan julkisen keskustelun jälkeen.

Samalla tapaus toimi Jääskeläisen mukaan esimerkkinä siitä, että liikkeen sisäinen käytäntö vaieta ja antaa itse anteeksi hyväksikäytöt ilman oikeudenkäyntiä oli muuttunut ja murtunut. Sen vuoksi Yle katsoi, että uutinen oli yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että tuomittujen uskonnollisen taustayhteisön mainitseminen oli perusteltua ja käydyn keskustelun perusteella myös suorastaan välttämätöntä.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen vastaa 14.7.2011, että jutussa mainittiin tuomitun pariskunnan uskonnollinen tausta, koska vanhoillislestadiolainen herätysliike oli ollut viime aikoina erityisesti esillä liikkeen piirissä ilmitulleiden hyväksikäyttötapausten vuoksi. Hyväksikäyttäjiä on tullut ilmi liikkeen piirissä tämänhetkisen tiedon mukaan noin 120 ja heillä on ollut asiaan perehtyneen tutkijan arvion mukaan vähintään 300 uhria. Puhujia hyväksikäyttäjistä on ollut tutkijan tietojen mukaan toistakymmentä. Kyse on siis merkittävästä määrästä, ja kun kyseessä on paljon lapsia omaava ja lapsityötä tekevä, melko tiivis uskonnollinen yhteisö, on tärkeää, ettei tämä rikollisuus jää pimentoon ja liikkeen sisäiseksi asiaksi.

Pentikäisen mukaan on myös esitetty arvioita, joiden mukaan liikkeen piirissä annetussa opetuksessa ja vallitsevassa kulttuurissa on piirteitä, jotka saattavat johtaa ainakin siihen, että tapauksia ei päädy viranomaisten tietoon eikä uhri saa riittävää tukea. Vanhoillislestadiolaisten johto on myös omassa tiedotustilaisuudessa huhtikuussa todennut, että liikkeessä on tehty virheitä hyväksikäyttötapausten hoitamisessa.

Päätoimittaja Pentikäisen oma näkemys on kuitenkin se, että tässä mainitussa jutussa uskonnollisen taustan mainitseminen ei olisi ollut tarpeen, koska ei ole tietoa siitä, että kyse olisi ollut paikallisen yhdistyksen johtajista, puhujista tai nuorisotyötä tekevistä. Tämän mukaan Pentikäinen myös ohjeisti tuoreeltaan toimituksen johtoa ja asioita käsitteleviä toimituksia.

Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä vastaa 2.9.2011, että Suomessa tuli keväällä 2011 julki useita vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä tapahtuneita lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia.  Näiden selvittelyjen yhteydessä kävi ilmi, että tekijöiden ja teosta tienneiden uskonnollisella vakaumuksella oli ollut yhteys siihen, etteivät nämä rikokset olleet päätyneet viranomaisten tietoon.

Tutkija Johanna Hurtigin tutkimukset toivat alun alkaen julkisuuteen lasten hyväksikäytön vanhalestadiolaisliikkeessä. Hurtig on Kivelän mukaan kertonut, miten julkisuuteen tulleet tapaukset ovat rohkaisseet puhumaan heihin kohdistuneista rikoksista sellaisia hyväksikäytön uhreja, jotka ovat aiemmin asiasta vaienneet. Tätä taustaa vasten on ollut perusteltua mainita raskaisiin rikoksiin syyllistyneiden uskonnollinen tausta. Näin on Yleisradio tehnyt ja Yleisradiota siteeraten myös Iltalehti.


Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Yleisradion Keski-Pohjanmaan uutisten verkkosivuilla kerrottiin pariskunnan saamasta pedofiliatuomiosta. Pariskunta oli käyttänyt lähipiirin perheistä viittä lasta hyväkseen. Mies tuomittiin kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen ja nainen neljäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Uutisessa kerrottiin, että pariskunta kuuluu paikalliseen rauhanyhdistykseen ja että yhdistys hyväksyy tuomiot. Helsingin Sanomat ja Iltalehti siteerasivat Ylen uutista omilla verkkosivuillaan.

Kun vanhoillislestadiolaisten peittelevä suhtautuminen pedofiliaan alkoi paljastua 2009, ryhtyi liike itsekin tutkimaan asiaa. Keväällä 2011 Suomen rauhanyhdistysten keskusjärjestö myönsi laajan pedofilian ja omat virheensä sen käsittelyssä. Ylen uutisoimat tuomiot olivat ensimmäisiä SRK:n ulostulon jälkeen, joten niillä oli selvästi yhteiskunnallista merkitystä. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että tiedotusvälineet eivät maininneet tuomittujen uskonnollista taustaa asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio, Helsingin Sanomat ja Iltalehti eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.

Tämä päätös on avattu 5650 kertaa