PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4628/SL/11

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 20.12.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Lehti yritti kuulla juttua tehdessään molempia osapuolia, mutta rehtori vetäytyi vaitiolovelvollisuuden taakse. Neuvosto katsoi, että rehtori olisi voinut vastata yleisellä tasolla tai huoltajien luvalla jutussa esitettyihin väitteisiin.

Kantelu 1.6.2011

Kantelijan mukaan Iltalehti on julkaissut torstaista 19.5.2011 lauantaihin 28.5.2011 artikkeleita koskien Aitoon koulutuskeskuksen yhden luokan luokkaretkeä Kilpisjärvelle ja Norjaan. Jutuissa on uutisoitu yhden oppilaan poisjääntiä ko. retkeltä. Jutut ovat käsitelleet asioita, joissa oppilaitoksen henkilökuntaa sitoo laissa määritelty salassapitovelvollisuus. Artikkeleissa on tämä tosiseikka sivuuttaen käytetty häikäilemättä hyväksi yhden osapuolen näkemyksiä ja edesautettu luomaan kuvaa oppilaitoksesta ja sen vastuullisista työntekijöistä kehitysvammaisia syrjivinä ja rasistisina.

Iltalehden asenteellinen ja puutteellisiin tietoihin perustuva uutisointi johti kantelun mukaan laajaan nettikeskusteluun Iltalehdessä ja Facebookissa. Sadoissa kommenteissa nostatettiin lynkkausmielialaa ja suoraa henkilökohtaista panettelua niin koulun rehtoria kuin kantelijaa, 8 vuotta opettajana toiminutta kohtaan. Iltalehden toimittajan tiedossa oli, että koulu ei voi kommentoida ulkopuolisille yhden oppilaan retkeltä jäännin syitä syyllistymättä lainrikkomukseen.

Erityisen vakavaksi menettelyn tekee kantelijan mielestä se, että kyseessä on kehitysvammaisten kanssa tehtävä työ, jossa ongelmien ja tilanteiden ratkaisu vaatii moniammatillista ja korkeaa ammattitaitoa sekä herkkää hienotunteisuutta ja vastuunottoa. Artikkeleissaan Iltalehti asettui yksipuolisen tiedon perusteella luomaan todellisuudesta kuvan, jonka osa lukijoista otti totuutena ja käynnisti tähän perustuvan teilauskampanjan. Kuvaavaa prosessille on se, että jo tiistaina 24.5.2011 julkaistussa artikkelissa kouluavustaja ja oppilaan äiti antavat oppilaitoksesta ja sen henkilökunnasta kiittäviä lausuntoja.

Kantelun mukaan Iltalehden uutisointia asiassa tulee tarkastella niillä seurauksilla, joita siitä oli: tappouhkauksia, luvatonta tunkeutumista koulun alueelle, pelkoa oppilaiden ja henkilökunnan keskuudessa, maineen mustaamista ja ammattitaidon kyseenalaistamista väärin perustein. Iltalehti ei voi vapauttaa itseään vastuustaan nettikirjoittelun sävystä ja laajuudesta edellä kuvatussa hengessä.


Iltalehden vastaus 31.8.2011

Päätoimittaja Kari Kivelän vastauksen mukaan kantelija ei tarkasti yksilöi, millä tavoin Iltalehti olisi toiminut vastoin hyvää lehtimiestapaa. Hän kuitenkin päättelee, että kantelija tarkoittaa ennen muuta journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 22, joita kantelija katsonee rikotun Iltalehden uutisoidessa nuorukaisesta, jonka pääsyn luokkaretkelle Aitoon oppilaitos eväsi.

Kantelija katsoo, että Iltalehden uutistoiminta ei ole ollut tasapuolista eikä lehti ole piitannut vaitiolovelvollisuudesta, joka oppilaitoksella on oppilaidensa tilanteesta. On syytä todeta, että Aitoon oppilaitos on itse kategorisesti kieltäytynyt kaikista kysymyksistä vedoten vaitiolovelvollisuuteensa. Kuitenkaan vaitiolovelvollisuus oppilaan tilanteesta ei koske sellaisia kysymyksiä kuin: ”Millä perusteella oppilaitos valitsee retkikohteensa?” ”Miksi oppilaitos valitsee kohteen, jonne kaikki oppilaat eivät voi osallistua, kun oppilaitoksenkin mukaan myös luokkaretkeltä poisjätetty nuorukainen olisi hyvin voinut osallistua retkelle, joka olisi suuntautunut lähemmäksi oppilaitosta?” ”Kuka on tehnyt lopullisen päätöksen?” ”Millaisen terveydentila-arvion oppilaitos on katsonut painavammaksi kuin nuorukaista hoitaneen, neurologian erikoislääkärin lausunnon, jonka mukaan poika olisi voinut osallistua toteutuneelle luokkaretkelle?” ”Miksi nuorukaisen lähiomaiset eivät ole saaneet perusteluja päätökselle?” ”Miksi oppilaitos on kertonut päätöksen nuorukaiselle ja hänen omaisilleen vain viikkoa ennen matkaa?”

Ainoastaan oppilaitoksen päätöksentekoa koskevaan kysymykseen oppilaitos on Kivelän mukaan vastannut seuraavasti ”koulussa yritetään oppilaan asioista päättää mahdollisimman paljon yhteistyössä” ja Iltalehti on tämän vastauksen julkaissut, vaikka vastaus ei vastaakaan esitettyyn kysymykseen, kuka on päätöksen tehnyt ja millainen arvio painaa enemmän kuin nuorukaista hoitaneen neurologin lausunto?

Iltalehti on päätoimittajansa mukaan varannut oppilaitokselle toistuvasti mahdollisuuden esittää omat näkemyksensä asiaan, mutta oppilaitos ei ole halunnut tätä mahdollisuutta käyttää. Oppilaitoksen oma toiminta on altistanut sen kriittisten kysymysten kohteeksi. On kohtuutonta, että nuorukaisen omaiset eivät ole saaneet päätöksen perusteluja, semminkin kun vanhemmat ovat itse varmistaneet osallistumiskelpoisuuden neurologian erikoislääkäriltä. On myös erikoista, miksi oppilaitos tarjosi nuorukaiselle korvaavaa retkeä Särkänniemen huvipuistoon, jonka laitteet eivät puolestaan nuorukaisen vanhempien mielestä sovellu epileptikolle.

Kivelän mukaan on väärin ja valitettavaa, että oppilaitoksen johto on joutunut epäasiallisen palautteen ja jopa uhkailun kohteeksi. Iltalehti ei ole jutuissaan tällaiseen toimintaan lietsonut. Iltalehti on uhkailusta uutisoinut. Tässä yhteydessä nuorukaisen äiti ja oma hoitaja ovat paheksuneet asiatonta kritiikkiä ja tuominneet uhkailun.

Jotta syrjintää ei esiintyisi tai jottei syrjintää olisi edes syytä epäillä, tulisi eri toimijoiden pystyä perustelemaan päätöksensä, jotka ovat johtaneet eriarvoiseen kohteluun. Vaitiolovelvollisuutta on noudatettava, mutta se ei päätoimittaja Kivelän mukaan oikeuta eikä automaattisesti johda vielä siihen, ettei tehtyjä päätöksiä perustella mitenkään tai lainkaan. Nuorukaisella, hänen vanhemmillaan ja omahoitajalla on ollut hyvät perustelut kyseenalaistaa tehty päätös ja samalla oikeus vaatia itselleen asialliset perustelut. Iltalehdellä on ollut oikeus uutisoida tämä. Iltalehti on antanut useaan otteeseen mahdollisuuden Aitoon oppilaitokselle vastata esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksiin olisi voinut vastata vaitiolovelvollisuuden rajoissakin.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Iltalehti kertoi jutussaan ammatillisen erityisoppilaitoksen vammaisen oppilaan pettymyksestä, kun tämä odotuksistaan huolimatta ei päässyt muiden mukana luokkaretkelle. Jutuissa haastateltiin oppilasta ja hänen äitiään sekä henkilökohtaista avustajaa. Rehtori ja opettaja kieltäytyivät vastaamasta oppilasta koskeviin kysymyksiin vedoten vaitiolovelvollisuuteensa. He eivät myöskään tarjonneet lehdelle vastineitaan julkaistavaksi. Iltalehden julkaisemat jutut aiheuttivat kiivaan verkkokeskustelun, jossa väläyteltiin jopa tappouhkauksia. Lehti myös kertoi näistä lieveilmiöistä.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että jokaisella on sananvapaus ja aroistakin aiheista on voitava keskustella julkisuudessa avoimesti. Iltalehti tarjosi oppilaalle ja hänen äidilleen mahdollisuuden purkaa pettymystään perutusta luokkaretkestä. On tärkeää tuoda esille vammaisten nuorten kokemuksia heille merkittävistä asioista. Neuvoston käsityksen mukaan olisi ollut luontevaa, jos koulu olisi tässä yhteydessä oppilaan ja tämän huoltajan luvalla perustellut tekemäänsä päätöstä. Koulu olisi voinut osallistua keskusteluun myös myöhemmin omalla kannanotollaan, mutta sellaista ei päätoimittajalle tarjottu.

Iltalehti julkaisi vammaisesta oppilaasta viikon aikana useita näkyviä juttuja, joihin valittu sävy oli välillä hyvinkin dramaattinen ja tunteisiin vetoava. Asian käsittely oli silti monipuolista. Rehtorin ja opettajien vaikeneminen oli omiaan vielä korostamaan tunnepitoisten juttujen vaikutusta lukijoihin. Lehti kuitenkin toimi journalistisen päätösvaltansa puitteissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 4216 kertaa