PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4628/SL/11

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 20.12.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Lehti yritti kuulla juttua tehdessään molempia osapuolia, mutta rehtori vetäytyi vaitiolovelvollisuuden taakse. Neuvosto katsoi, että rehtori olisi voinut vastata yleisellä tasolla tai huoltajien luvalla jutussa esitettyihin väitteisiin.

Kantelu 1.6.2011

Kantelijan mukaan Iltalehti on julkaissut torstaista 19.5.2011 lauantaihin 28.5.2011 artikkeleita koskien Aitoon koulutuskeskuksen yhden luokan luokkaretkeä Kilpisjärvelle ja Norjaan. Jutuissa on uutisoitu yhden oppilaan poisjääntiä ko. retkeltä. Jutut ovat käsitelleet asioita, joissa oppilaitoksen henkilökuntaa sitoo laissa määritelty salassapitovelvollisuus. Artikkeleissa on tämä tosiseikka sivuuttaen käytetty häikäilemättä hyväksi yhden osapuolen näkemyksiä ja edesautettu luomaan kuvaa oppilaitoksesta ja sen vastuullisista työntekijöistä kehitysvammaisia syrjivinä ja rasistisina.

Iltalehden asenteellinen ja puutteellisiin tietoihin perustuva uutisointi johti kantelun mukaan laajaan nettikeskusteluun Iltalehdessä ja Facebookissa. Sadoissa kommenteissa nostatettiin lynkkausmielialaa ja suoraa henkilökohtaista panettelua niin koulun rehtoria kuin kantelijaa, 8 vuotta opettajana toiminutta kohtaan. Iltalehden toimittajan tiedossa oli, että koulu ei voi kommentoida ulkopuolisille yhden oppilaan retkeltä jäännin syitä syyllistymättä lainrikkomukseen.

Erityisen vakavaksi menettelyn tekee kantelijan mielestä se, että kyseessä on kehitysvammaisten kanssa tehtävä työ, jossa ongelmien ja tilanteiden ratkaisu vaatii moniammatillista ja korkeaa ammattitaitoa sekä herkkää hienotunteisuutta ja vastuunottoa. Artikkeleissaan Iltalehti asettui yksipuolisen tiedon perusteella luomaan todellisuudesta kuvan, jonka osa lukijoista otti totuutena ja käynnisti tähän perustuvan teilauskampanjan. Kuvaavaa prosessille on se, että jo tiistaina 24.5.2011 julkaistussa artikkelissa kouluavustaja ja oppilaan äiti antavat oppilaitoksesta ja sen henkilökunnasta kiittäviä lausuntoja.

Kantelun mukaan Iltalehden uutisointia asiassa tulee tarkastella niillä seurauksilla, joita siitä oli: tappouhkauksia, luvatonta tunkeutumista koulun alueelle, pelkoa oppilaiden ja henkilökunnan keskuudessa, maineen mustaamista ja ammattitaidon kyseenalaistamista väärin perustein. Iltalehti ei voi vapauttaa itseään vastuustaan nettikirjoittelun sävystä ja laajuudesta edellä kuvatussa hengessä.


Iltalehden vastaus 31.8.2011

Päätoimittaja Kari Kivelän vastauksen mukaan kantelija ei tarkasti yksilöi, millä tavoin Iltalehti olisi toiminut vastoin hyvää lehtimiestapaa. Hän kuitenkin päättelee, että kantelija tarkoittaa ennen muuta journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 22, joita kantelija katsonee rikotun Iltalehden uutisoidessa nuorukaisesta, jonka pääsyn luokkaretkelle Aitoon oppilaitos eväsi.

Kantelija katsoo, että Iltalehden uutistoiminta ei ole ollut tasapuolista eikä lehti ole piitannut vaitiolovelvollisuudesta, joka oppilaitoksella on oppilaidensa tilanteesta. On syytä todeta, että Aitoon oppilaitos on itse kategorisesti kieltäytynyt kaikista kysymyksistä vedoten vaitiolovelvollisuuteensa. Kuitenkaan vaitiolovelvollisuus oppilaan tilanteesta ei koske sellaisia kysymyksiä kuin: ”Millä perusteella oppilaitos valitsee retkikohteensa?” ”Miksi oppilaitos valitsee kohteen, jonne kaikki oppilaat eivät voi osallistua, kun oppilaitoksenkin mukaan myös luokkaretkeltä poisjätetty nuorukainen olisi hyvin voinut osallistua retkelle, joka olisi suuntautunut lähemmäksi oppilaitosta?” ”Kuka on tehnyt lopullisen päätöksen?” ”Millaisen terveydentila-arvion oppilaitos on katsonut painavammaksi kuin nuorukaista hoitaneen, neurologian erikoislääkärin lausunnon, jonka mukaan poika olisi voinut osallistua toteutuneelle luokkaretkelle?” ”Miksi nuorukaisen lähiomaiset eivät ole saaneet perusteluja päätökselle?” ”Miksi oppilaitos on kertonut päätöksen nuorukaiselle ja hänen omaisilleen vain viikkoa ennen matkaa?”

Ainoastaan oppilaitoksen päätöksentekoa koskevaan kysymykseen oppilaitos on Kivelän mukaan vastannut seuraavasti ”koulussa yritetään oppilaan asioista päättää mahdollisimman paljon yhteistyössä” ja Iltalehti on tämän vastauksen julkaissut, vaikka vastaus ei vastaakaan esitettyyn kysymykseen, kuka on päätöksen tehnyt ja millainen arvio painaa enemmän kuin nuorukaista hoitaneen neurologin lausunto?

Iltalehti on päätoimittajansa mukaan varannut oppilaitokselle toistuvasti mahdollisuuden esittää omat näkemyksensä asiaan, mutta oppilaitos ei ole halunnut tätä mahdollisuutta käyttää. Oppilaitoksen oma toiminta on altistanut sen kriittisten kysymysten kohteeksi. On kohtuutonta, että nuorukaisen omaiset eivät ole saaneet päätöksen perusteluja, semminkin kun vanhemmat ovat itse varmistaneet osallistumiskelpoisuuden neurologian erikoislääkäriltä. On myös erikoista, miksi oppilaitos tarjosi nuorukaiselle korvaavaa retkeä Särkänniemen huvipuistoon, jonka laitteet eivät puolestaan nuorukaisen vanhempien mielestä sovellu epileptikolle.

Kivelän mukaan on väärin ja valitettavaa, että oppilaitoksen johto on joutunut epäasiallisen palautteen ja jopa uhkailun kohteeksi. Iltalehti ei ole jutuissaan tällaiseen toimintaan lietsonut. Iltalehti on uhkailusta uutisoinut. Tässä yhteydessä nuorukaisen äiti ja oma hoitaja ovat paheksuneet asiatonta kritiikkiä ja tuominneet uhkailun.

Jotta syrjintää ei esiintyisi tai jottei syrjintää olisi edes syytä epäillä, tulisi eri toimijoiden pystyä perustelemaan päätöksensä, jotka ovat johtaneet eriarvoiseen kohteluun. Vaitiolovelvollisuutta on noudatettava, mutta se ei päätoimittaja Kivelän mukaan oikeuta eikä automaattisesti johda vielä siihen, ettei tehtyjä päätöksiä perustella mitenkään tai lainkaan. Nuorukaisella, hänen vanhemmillaan ja omahoitajalla on ollut hyvät perustelut kyseenalaistaa tehty päätös ja samalla oikeus vaatia itselleen asialliset perustelut. Iltalehdellä on ollut oikeus uutisoida tämä. Iltalehti on antanut useaan otteeseen mahdollisuuden Aitoon oppilaitokselle vastata esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksiin olisi voinut vastata vaitiolovelvollisuuden rajoissakin.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Iltalehti kertoi jutussaan ammatillisen erityisoppilaitoksen vammaisen oppilaan pettymyksestä, kun tämä odotuksistaan huolimatta ei päässyt muiden mukana luokkaretkelle. Jutuissa haastateltiin oppilasta ja hänen äitiään sekä henkilökohtaista avustajaa. Rehtori ja opettaja kieltäytyivät vastaamasta oppilasta koskeviin kysymyksiin vedoten vaitiolovelvollisuuteensa. He eivät myöskään tarjonneet lehdelle vastineitaan julkaistavaksi. Iltalehden julkaisemat jutut aiheuttivat kiivaan verkkokeskustelun, jossa väläyteltiin jopa tappouhkauksia. Lehti myös kertoi näistä lieveilmiöistä.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että jokaisella on sananvapaus ja aroistakin aiheista on voitava keskustella julkisuudessa avoimesti. Iltalehti tarjosi oppilaalle ja hänen äidilleen mahdollisuuden purkaa pettymystään perutusta luokkaretkestä. On tärkeää tuoda esille vammaisten nuorten kokemuksia heille merkittävistä asioista. Neuvoston käsityksen mukaan olisi ollut luontevaa, jos koulu olisi tässä yhteydessä oppilaan ja tämän huoltajan luvalla perustellut tekemäänsä päätöstä. Koulu olisi voinut osallistua keskusteluun myös myöhemmin omalla kannanotollaan, mutta sellaista ei päätoimittajalle tarjottu.

Iltalehti julkaisi vammaisesta oppilaasta viikon aikana useita näkyviä juttuja, joihin valittu sävy oli välillä hyvinkin dramaattinen ja tunteisiin vetoava. Asian käsittely oli silti monipuolista. Rehtorin ja opettajien vaikeneminen oli omiaan vielä korostamaan tunnepitoisten juttujen vaikutusta lukijoihin. Lehti kuitenkin toimi journalistisen päätösvaltansa puitteissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 4065 kertaa