PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4628/SL/11

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 20.12.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Lehti yritti kuulla juttua tehdessään molempia osapuolia, mutta rehtori vetäytyi vaitiolovelvollisuuden taakse. Neuvosto katsoi, että rehtori olisi voinut vastata yleisellä tasolla tai huoltajien luvalla jutussa esitettyihin väitteisiin.

Kantelu 1.6.2011

Kantelijan mukaan Iltalehti on julkaissut torstaista 19.5.2011 lauantaihin 28.5.2011 artikkeleita koskien Aitoon koulutuskeskuksen yhden luokan luokkaretkeä Kilpisjärvelle ja Norjaan. Jutuissa on uutisoitu yhden oppilaan poisjääntiä ko. retkeltä. Jutut ovat käsitelleet asioita, joissa oppilaitoksen henkilökuntaa sitoo laissa määritelty salassapitovelvollisuus. Artikkeleissa on tämä tosiseikka sivuuttaen käytetty häikäilemättä hyväksi yhden osapuolen näkemyksiä ja edesautettu luomaan kuvaa oppilaitoksesta ja sen vastuullisista työntekijöistä kehitysvammaisia syrjivinä ja rasistisina.

Iltalehden asenteellinen ja puutteellisiin tietoihin perustuva uutisointi johti kantelun mukaan laajaan nettikeskusteluun Iltalehdessä ja Facebookissa. Sadoissa kommenteissa nostatettiin lynkkausmielialaa ja suoraa henkilökohtaista panettelua niin koulun rehtoria kuin kantelijaa, 8 vuotta opettajana toiminutta kohtaan. Iltalehden toimittajan tiedossa oli, että koulu ei voi kommentoida ulkopuolisille yhden oppilaan retkeltä jäännin syitä syyllistymättä lainrikkomukseen.

Erityisen vakavaksi menettelyn tekee kantelijan mielestä se, että kyseessä on kehitysvammaisten kanssa tehtävä työ, jossa ongelmien ja tilanteiden ratkaisu vaatii moniammatillista ja korkeaa ammattitaitoa sekä herkkää hienotunteisuutta ja vastuunottoa. Artikkeleissaan Iltalehti asettui yksipuolisen tiedon perusteella luomaan todellisuudesta kuvan, jonka osa lukijoista otti totuutena ja käynnisti tähän perustuvan teilauskampanjan. Kuvaavaa prosessille on se, että jo tiistaina 24.5.2011 julkaistussa artikkelissa kouluavustaja ja oppilaan äiti antavat oppilaitoksesta ja sen henkilökunnasta kiittäviä lausuntoja.

Kantelun mukaan Iltalehden uutisointia asiassa tulee tarkastella niillä seurauksilla, joita siitä oli: tappouhkauksia, luvatonta tunkeutumista koulun alueelle, pelkoa oppilaiden ja henkilökunnan keskuudessa, maineen mustaamista ja ammattitaidon kyseenalaistamista väärin perustein. Iltalehti ei voi vapauttaa itseään vastuustaan nettikirjoittelun sävystä ja laajuudesta edellä kuvatussa hengessä.


Iltalehden vastaus 31.8.2011

Päätoimittaja Kari Kivelän vastauksen mukaan kantelija ei tarkasti yksilöi, millä tavoin Iltalehti olisi toiminut vastoin hyvää lehtimiestapaa. Hän kuitenkin päättelee, että kantelija tarkoittaa ennen muuta journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 22, joita kantelija katsonee rikotun Iltalehden uutisoidessa nuorukaisesta, jonka pääsyn luokkaretkelle Aitoon oppilaitos eväsi.

Kantelija katsoo, että Iltalehden uutistoiminta ei ole ollut tasapuolista eikä lehti ole piitannut vaitiolovelvollisuudesta, joka oppilaitoksella on oppilaidensa tilanteesta. On syytä todeta, että Aitoon oppilaitos on itse kategorisesti kieltäytynyt kaikista kysymyksistä vedoten vaitiolovelvollisuuteensa. Kuitenkaan vaitiolovelvollisuus oppilaan tilanteesta ei koske sellaisia kysymyksiä kuin: ”Millä perusteella oppilaitos valitsee retkikohteensa?” ”Miksi oppilaitos valitsee kohteen, jonne kaikki oppilaat eivät voi osallistua, kun oppilaitoksenkin mukaan myös luokkaretkeltä poisjätetty nuorukainen olisi hyvin voinut osallistua retkelle, joka olisi suuntautunut lähemmäksi oppilaitosta?” ”Kuka on tehnyt lopullisen päätöksen?” ”Millaisen terveydentila-arvion oppilaitos on katsonut painavammaksi kuin nuorukaista hoitaneen, neurologian erikoislääkärin lausunnon, jonka mukaan poika olisi voinut osallistua toteutuneelle luokkaretkelle?” ”Miksi nuorukaisen lähiomaiset eivät ole saaneet perusteluja päätökselle?” ”Miksi oppilaitos on kertonut päätöksen nuorukaiselle ja hänen omaisilleen vain viikkoa ennen matkaa?”

Ainoastaan oppilaitoksen päätöksentekoa koskevaan kysymykseen oppilaitos on Kivelän mukaan vastannut seuraavasti ”koulussa yritetään oppilaan asioista päättää mahdollisimman paljon yhteistyössä” ja Iltalehti on tämän vastauksen julkaissut, vaikka vastaus ei vastaakaan esitettyyn kysymykseen, kuka on päätöksen tehnyt ja millainen arvio painaa enemmän kuin nuorukaista hoitaneen neurologin lausunto?

Iltalehti on päätoimittajansa mukaan varannut oppilaitokselle toistuvasti mahdollisuuden esittää omat näkemyksensä asiaan, mutta oppilaitos ei ole halunnut tätä mahdollisuutta käyttää. Oppilaitoksen oma toiminta on altistanut sen kriittisten kysymysten kohteeksi. On kohtuutonta, että nuorukaisen omaiset eivät ole saaneet päätöksen perusteluja, semminkin kun vanhemmat ovat itse varmistaneet osallistumiskelpoisuuden neurologian erikoislääkäriltä. On myös erikoista, miksi oppilaitos tarjosi nuorukaiselle korvaavaa retkeä Särkänniemen huvipuistoon, jonka laitteet eivät puolestaan nuorukaisen vanhempien mielestä sovellu epileptikolle.

Kivelän mukaan on väärin ja valitettavaa, että oppilaitoksen johto on joutunut epäasiallisen palautteen ja jopa uhkailun kohteeksi. Iltalehti ei ole jutuissaan tällaiseen toimintaan lietsonut. Iltalehti on uhkailusta uutisoinut. Tässä yhteydessä nuorukaisen äiti ja oma hoitaja ovat paheksuneet asiatonta kritiikkiä ja tuominneet uhkailun.

Jotta syrjintää ei esiintyisi tai jottei syrjintää olisi edes syytä epäillä, tulisi eri toimijoiden pystyä perustelemaan päätöksensä, jotka ovat johtaneet eriarvoiseen kohteluun. Vaitiolovelvollisuutta on noudatettava, mutta se ei päätoimittaja Kivelän mukaan oikeuta eikä automaattisesti johda vielä siihen, ettei tehtyjä päätöksiä perustella mitenkään tai lainkaan. Nuorukaisella, hänen vanhemmillaan ja omahoitajalla on ollut hyvät perustelut kyseenalaistaa tehty päätös ja samalla oikeus vaatia itselleen asialliset perustelut. Iltalehdellä on ollut oikeus uutisoida tämä. Iltalehti on antanut useaan otteeseen mahdollisuuden Aitoon oppilaitokselle vastata esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksiin olisi voinut vastata vaitiolovelvollisuuden rajoissakin.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Iltalehti kertoi jutussaan ammatillisen erityisoppilaitoksen vammaisen oppilaan pettymyksestä, kun tämä odotuksistaan huolimatta ei päässyt muiden mukana luokkaretkelle. Jutuissa haastateltiin oppilasta ja hänen äitiään sekä henkilökohtaista avustajaa. Rehtori ja opettaja kieltäytyivät vastaamasta oppilasta koskeviin kysymyksiin vedoten vaitiolovelvollisuuteensa. He eivät myöskään tarjonneet lehdelle vastineitaan julkaistavaksi. Iltalehden julkaisemat jutut aiheuttivat kiivaan verkkokeskustelun, jossa väläyteltiin jopa tappouhkauksia. Lehti myös kertoi näistä lieveilmiöistä.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että jokaisella on sananvapaus ja aroistakin aiheista on voitava keskustella julkisuudessa avoimesti. Iltalehti tarjosi oppilaalle ja hänen äidilleen mahdollisuuden purkaa pettymystään perutusta luokkaretkestä. On tärkeää tuoda esille vammaisten nuorten kokemuksia heille merkittävistä asioista. Neuvoston käsityksen mukaan olisi ollut luontevaa, jos koulu olisi tässä yhteydessä oppilaan ja tämän huoltajan luvalla perustellut tekemäänsä päätöstä. Koulu olisi voinut osallistua keskusteluun myös myöhemmin omalla kannanotollaan, mutta sellaista ei päätoimittajalle tarjottu.

Iltalehti julkaisi vammaisesta oppilaasta viikon aikana useita näkyviä juttuja, joihin valittu sävy oli välillä hyvinkin dramaattinen ja tunteisiin vetoava. Asian käsittely oli silti monipuolista. Rehtorin ja opettajien vaikeneminen oli omiaan vielä korostamaan tunnepitoisten juttujen vaikutusta lukijoihin. Lehti kuitenkin toimi journalistisen päätösvaltansa puitteissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 3720 kertaa