PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4617A+B/SL/11

Vastaaja: Vasabladet, Syd-Österbotten

Ratkaistu: 20.12.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. Kantelijan kerrottiin lyöneen valmentamansa juniorijoukkueen pelaajaa. Yläkoulun rehtorina ja nuorten valmentajana kantelija käyttää yhteisössään merkittävää valtaa. Tällaisessa asemassa olevan henkilön tulee sietää toimiensa julkistakin arviointia.

Kantelu 20.5.2011

Kantelija on nuorten jalkapallojoukkueen valmentaja, jonka kerrottiin antaneen yhdelle joukkueensa pelaajista korvapuustin eli lyöneen tätä kesken harjoitusten. Hänen mukaansa Syd-Österbotten ja Vasabladet liioittelivat jalkapallokentällä tapahtuneen välikohtauksen merkitystä antamalla sille runsaasti palstatilaa. Väkikohtausta on pidetty esillä myös lehtien nettisivuilla 14.5. ja 20.5.2011 välisenä aikana, vaikka tuoreempiakin uutisia olisi ollut tarjolla.

Kantelijan mielestä jutuissa ei noudatettu objektiivisen uutisjournalismin periaatteita eikä toimittajilla ollut tarpeeksi tietoa asiasta. Välikohtaukseen johtaneita syitä ei selvitetty jutuissa riittävästi, eikä kentällä kiusaamisen kohteeksi joutunut poika saanut lainkaan kertoa omaa näkemystään.

Kantelija katsoo, että hänen nimeään ja työpaikkaansa ei olisi pitänyt mainita jutuissa, koska välikohtauksesta ei tehty tutkintapyyntöä poliisille. 


Vasabladetin ja Syd-Österbottenin vastaukset 1.6.2011

Vasabladetin päätoimittaja Lars Hedman ja Syd-Österbottenin päätoimittaja Mats Ekman toimittivat neuvostolle vastaukset, joiden keskeinen sisältö oli samanlainen:

Jutut kertoivat välikohtauksesta, jossa valmentaja löi joukkueen 15-vuotiasta pelaajaa harjoitusten aikana.  Tilanteen näkivät useat nuoret pelaajat ja pelaajien vanhemmat. 14.5.2011 julkaistuissa uutisissa haastateltiin valmentajaa, joka myönsi lyöneensä pelaajaa. Jutuissa kuultiin myös lyönnin kohteeksi joutunutta poikaa ja jalkapalloseura Kraftin puheenjohtajaa. Samana päivänä julkaistuissa nettijutussa valmentajaa ei mainittu nimeltä.

17.5.2011 julkaistuissa uutisissa Palloliiton Vaasan piirin puheenjohtaja kertoi pitävänsä välikohtausta poikkeuksellisena. Piiri päätti omasta aloitteestaan käsitellä asiaa. Samassa yhteydessä haastateltiin myös paikallista koulutoimenjohtajaa. 26.5.2011 lehdissä kerrottiin, että Vaasan pallopiiri pitää asiaa selvitettynä. Lyönnin kohteeksi joutunut poika päätti olla tekemättä asiasta ilmoitusta poliisille.

Lehdet kertoivat tapahtumasta, jolla oli yleistä ja yhteiskunnallista merkitystä, koska kantelija toimii paitsi valmentajana myös yläkoulun rehtorina ja käyttää viranomaisvaltuuksia esimerkiksi kurinpitoasioissa. Kantelija ei ole ollut yhteydessä toimituksiin julkaisemisen jälkeen. Juttujen ei ole väitetty sisältäneen virheitä.

Päätoimittajat pitävät rehtori-valmentajaa julkisena henkilönä. Hän on esimerkiksi toiminut valmentajien kouluttajana Suomen palloliitossa ja valmentanut jalkapalloseura Kraftin edustusjoukkuetta. Hän valmentaa edelleen seuran juniorijoukkuetta. Välikohtauksen aikaan valmentaja oli Kraftin junioriosaston puheenjohtaja, mutta jätti tehtävän sen jälkeen.
 
Hedman ja Ekman kiinnittävät huomiota välivallattomuuden periaatteeseen varsinkin nuorisourheilussa. Esimerkiksi Suomen Palloliitto korostaa reilua peliä, ja erityisesti aikuiset on nostettu lasten ja nuorten esikuviksi. Joukkueiden valmentajilla on päätoimittajien mukaan suuri vastuu, kun työskennellään väkivaltaa ja epäurheilijamaista käytöstä vastaan.


Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Vasabladet ja Syd-Österbotten julkaisivat 14.5.2011 jutut, jossa kerrottiin valmentajan antaneen nuorelle pelaajalle avokämmenellä korvapuustin joukkueen harjoituksissa. Poika oli välikohtauksen jälkeen lopettanut pelaamisen joukkueessa, mutta valmentaja oli saanut jatkaa. Korvapuustin kirjoitettiin olleen seurausta taklauksesta, jonka valmentaja katsoi kohdistuneen omaan, samassa joukkueessa pelaavaan poikaansa. Valmentajan mukaan hänen poikansa oli jo pitkään joutunut sietämään tietyn ryhmän kiusantekoa. Valmentajaisä kertoi, että sama joukko on kiusannut poikaa myös koulussa, koska hän itse työskentelee koulun rehtorina. Hän kuitenkin sanoi toimittajalle, ettei korvapuustin antaminen ollut oikein. Lyönnin kohteeksi joutunut poika puolestaan kielsi taklanneensa valmentajan poikaa eikä pitänyt valmentajan anteeksipyyntöä riittävänä. Lehtien nettijutut käsittelivät samaa asiaa, mutta niissä ei mainittu valmentajan nimeä eikä työpaikkaa.

17.5.2011 lehdet julkaisivat Palloliiton Vaasan piirin puheenjohtajan kommentteja välikohtauksesta. Hän kertoi, että asiasta keskustellaan vielä. Syd-Österbottenin haastattelussa samana päivänä koulutoimenjohtaja sanoi, ettei hän voi kommentoida asiaa. 26.5.2011 julkaistiin tieto, jonka mukaan kiistan osapuolet olivat päässeet asiasta sopimukseen, eikä piirijärjestö enää jatkanut asian käsittelemistä.

Kantelija on yhteisössään tunnettu henkilö, joka käyttää valtaa virkamiehenä ja myös vapaa-ajallaan osallistuu nuorten urheilukasvatukseen. Hänen yksityisyyden suojansa on tästä syystä madaltunut, ja hänen tulee kestää toimiensa julkista arviointia. Kantelijan auktoriteetti perustuu yläkoulun oppilaiden ja jalkapallojoukkueen pelaajien sekä heidän vanhempiensa häntä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Siksi oli luontevaa, että lehdet kertoivat julkisella paikalla tapahtuneesta välikohtauksesta, vaikka siitä ei tehty tutkintapyyntöä. Asiaa käsiteltiin myös Palloliitossa.

Kiistan osapuolet saivat lehdissä julki omat kantansa. Kantelija sai kertoa omista näkemyksistään laveasti uutisissa, ja myös hänen poikaansa kohdistunut väitetty kiusaaminen tuli selvitetyksi perusteellisesti. Toimitus päättää itsenäisesti, ketä se haastattelee. Kantelija olisi myös voinut toimittaa lehdille jälkikäteen lisätietoa julkaistavaksi – kuten hän haastattelussa kertoikin tekevänsä –, mutta hän jätti tällaisen mahdollisuuden käyttämättä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vasabladet ja Syd-Österbotten eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.

Tämä päätös on avattu 3481 kertaa