PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4613/YLE/11

Vastaaja: Yle TV2, Poliisi-tv

Ratkaistu: 23.11.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja toimittajan tiedonhankintaa koskevassa asiassa. Televisio-ohjelman peräkkäisissä raporteissa ja ohjelman nettisivulla käsiteltiin suurpetojen salakaatoa poronhoitoalueella. Jutut olivat kriittisiä, mutta kantelija ei osoittanut niistä olennaisia virheitä. Arvostelun kohteeksi joutuneen ammattikunnan edustaja sai esittää oman näkemyksensä ja tarkistaa kommenttinsa etukäteen.  

Kantelu 18.5.2011

Paliskuntain yhdistys kantelee Poliisi-tv:ssä 10.3.2011 esitetystä kahden jutun kokonaisuudesta, jossa käsiteltiin poronhoitoalueella elävien suurpetojen salakaatoa sekä poromiesten ja viranomaisten asenteita siihen liittyen. Kantelija listaa lukuisia virheellisinä pitämiään ohjelman väitteitä ja viittaa useisiin Journalistin ohjeiden kohtiin.

Kantelijan mielestä ohjelman ihmisarvoa loukkaava luonne kiteytyi tässä toimittajan kommentissa: ”Poronhoitoalueella puhutaan jopa salakaatokulttuurista.  Se on kuulemma eräänlainen taito, joka siirtyy isältä pojalle. Minkälainen tämä isiltä pojille siirtyvä ihailtava taito oikein on? Minkälaisiksi metsästäjiksi isät opettavat poikiaan?”  Kantelijan mielestä ohjelmassa vääristeltiin totuutta ja yleistettiin yksittäisten henkilöiden tekemät rikokset koskemaan kaikkia poronhoitajia ja koko elinkeinoa. Ohjelmassa käytiin läpi myös sellaisia poroelinkeinoon liitettyjä negatiivisia aiheita, joita jutun otsikossa ei mainita. Petokorvausten väärinkäyttöön liittyvä tieto oli yleistetty käsittämään koko poronhoitoalue, vaikka kantelijan mukaan kysymys oli rajatusta alueesta. Mitään pelon ilmapiiriä alueella ei vallitse, vaikka ohjelmassa niin todettiin, kantelija kirjoittaa.

Kantelija uskoo, että toimittajan lähteillä on voinut olla vahingoittamistarkoitus. Ohjelmassa esiintyvällä riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalla on ollut eripuraa paikallisten elinkeinon harjoittajien kanssa. Lisäksi kyseinen haastateltava esitellään poromiehenä, joka hän ei kantelijan mukaan ole.

Ohjelmassa haastateltu Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja katsoo, että hänelle ei kerrottu haastattelun asiayhteyttä ja että haastattelu oli liitetty sellaiseen yhteyteen, että sen sanoma vääristyi. Lisäksi toimittaja käyttäytyi haastateltavan mielestä epäasiallisesti ja esimerkiksi kyseenalaisti haastateltavan ammattitaidon, kun ei saanut kysymyksiinsä toivomansa kaltaisia vastauksia. Toimitukselle annettua lisämateriaalia, kuten tutkimusraportteja, ei käytetty ohjelmassa.

Kantelija on ollut yhteydessä Ylen vastaaviin toimittajiin ja pyytänyt loukkaavan materiaalin poistamista Ylen nettisivuilta. Aineiston julkaisemista on kuitenkin jatkettu. Ohjelman tiimoilta käydyssä sähköpostikirjeenvaihdossa televisiopäällikkö on todennut, että toimittajan tyylilaji ei sopinut ohjelmaan ja että toimituksen kanssa on keskusteltu asiasta.


Ylen vastaus 9.6.2011

Televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki kirjoittaa ohjelman perustuneen kaikilta osin viranomaisilta saatuun ja tutkittuun tietoon. Ne sisältävät muun muassa Lapin käräjäoikeuden päätöksen vuodelta 2010 ja Rovaniemen hovioikeuden päätöksen vuodelta 2011 sekä kolme laajaa aiheesta tehtyä selvitystä. Ohjelman verkkosivulla julkaistiin lisäksi poroaitoihin liittyvää materiaalia, joka perustuu Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtyyn selvitykseen.

Kaikki asian kannalta keskeiset ryhmät saivat televisiopäällikön mukaan ohjelmassa äänensä kuuluviin. Osa haastatelluista halusi kuitenkin pysyä nimettöminä, koska asia herättää voimakkaita ristiriitoja heidän elinpiirissään. Pihlajamäen mielestä ohjelma ei leimaa poromiesten ammattikuntaa ryhmänä, vaan se kertoo esimerkkejä käyttäen, mitä lieveilmiöitä ammatin harjoittamiseen liittyy.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja sai kuulla puhelimitse osuutensa ohjelmassa. Hän hyväksyi kommenttinsa, jotka ohjelmassa julkaistiin. Hän oli Pihlajamäen mukaan myös tietoinen yhteydestä, johon kommentit liitettiin. Pihlajamäki kirjoittaa, että toiminnanjohtaja suhtautui toimittajaan ja aiheeseen varautuneesti ja että aihe oli hänelle ilmiselvästi arkaluonteinen. Toimittaja kysyi haastattelun aikana muutaman kysymyksen useampaan kertaan, koska halusi näin varmistaa ymmärtäneensä vastauksen sisällön oikein. Toimittaja ei pyrkinyt vaikuttamaan haastateltavan mielipiteisiin.

Kantelija lähetti ohjelman jälkeen Yleen sähköpostin, jossa hän vaati poistamaan ohjelman materiaalin nettisivuilta luonnehtien materiaalia muun muassa ”valheeksi, törkeäksi yleistykseksi ja vinoksi väitteeksi”. Kantelija ei kuitenkaan esittänyt faktoja, jotka olisivat osoittaneet julkaistut tiedot virheellisiksi. Sen sijaan vaatimukset kohdistuivat ohjelmassa esitettyihin, kantelijan omista näkemyksistä poikkeaviin mielipiteisiin, joita hän piti virheellisinä.

Pihlajamäki arvelee, että toimittajan juontoteksteissään käyttämä tyylilaji on herättänyt huomiota. Poliisi-tv:n perinteisiin kuitenkin kuuluvat kärjekkäätkin näkökulmat, joilla pyritään herättämään keskustelua tärkeistä aiheista. Salametsästystä ja suurpetojen tilannetta on mahdoton käsitellä niin, että kaikki asiaan liittyvät tahot olisivat varauksettoman tyytyväisiä lopputulokseen.


Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta [--](JO 11). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. [--] (JO 17). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Poliisi-tv:n jaksossa esitettiin peräkkäin kaksi raporttia, joista ensimmäisen otsikko oli ”Julmat salakaatajat”. Siinä kerrottiin poliisin selvittämistä salametsästysrikoksista, joihin poromiehet olivat syyllistyneet. Toinen juttu ”Poronhoitoalueella pelotellaan ja uhkaillaan” kertoi perusteellisemmin salametsästyksestä. Siinä haastateltiin useita asiantuntijoita, poliisia, petovahinkoja tarkastavaa Inarin kunnan maataloussihteeriä, hänen työparinaan toimivaa Ivalon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja poromiestä sekä Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajaa. Ohjelman nettisivuilla julkaistiin samaa sisältöä kuin televisiossa.

Joissakin poronhoitoalueen kunnissa tapahtuva suurpetojen salametsästys on paikallisesta ja myös kansallisesta näkökulmasta merkittävä ilmiö. Poliisi-tv julkaisi siitä asiantuntijoiden lausuntoihin perustuvaa tietoa, jota kantelija ei ole osoittanut vääräksi. Esimerkiksi kantelijan mainitsema, toimittajan juontoon sisältyvä väite isiltä pojille periytyvästä metsästyskulttuurista on peräisin ohjelmassa esiintyvältä Lapin poliisilaitoksen rikoskomisariolta. Hänen mukaansa on olemassa ”tiettyjä alueita”, joilla salakaatoa pidetään hyväksyttävänä. Juttu ei siis leimannut koko poronhoitoaluetta tai kaikkia poromiehiä.

Toimittaja mainitsi nimeltä Ivalon, jossa ”petovahinkotehtailuun” on jo puututtu. Ohjelmassa sanottiin edelleen, että salakaato houkuttelee myös muita rikollisuuteen taipuvia metsästäjiä. Neuvosto ei yhdy kantelijan käsitykseen, jonka mukaan tällainen lause rinnastaa kaikki poromiehet rikollisiin.

Ohjelman kokonaisuuden perusteella on ilmeistä, että joidenkin poromiesten ja raportissa esiintyneen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan välillä on näkemyseroja.  Kanteluun liitetystä kirjeestä käy ilmi, että poromiehet ovat tehneet toiminnanohjaajasta toistuvasti valituksia, mutta ne kaikki on hylätty aiheettomina.

Toimittajan näkökulma oli värittynyt ja hän suhtautui aiheeseen avoimen kriittisesti. Tähän hänellä kuitenkin oli oikeus, sillä jutun näkökulman valitseminen kuuluu toimituksille. Toimitus myös valitsee haastateltavat ja lähdemateriaalin. Ketään yksittäistä henkilöä ei nostettu arvostelun kohteeksi. Myös Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja sai kantansa julki. Ohjelmassa hänen haastattelunsa näytti sujuvan asiallisesti, eikä kantelija ole osoittanut, että tilanteeseen olisi liittynyt toimittajan asiatonta käytöstä. Toiminnanjohtaja sai myös etukäteen tarkastaa ohjelmassa esitetyn sitaattinsa, kuten Journalistin ohjeissa edellytetään.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Ulla Ahlmén-Laiho, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Inkeri Pasanen.

 

Tämä päätös on avattu 3358 kertaa