PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4613/YLE/11

Vastaaja: Yle TV2, Poliisi-tv

Ratkaistu: 23.11.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja toimittajan tiedonhankintaa koskevassa asiassa. Televisio-ohjelman peräkkäisissä raporteissa ja ohjelman nettisivulla käsiteltiin suurpetojen salakaatoa poronhoitoalueella. Jutut olivat kriittisiä, mutta kantelija ei osoittanut niistä olennaisia virheitä. Arvostelun kohteeksi joutuneen ammattikunnan edustaja sai esittää oman näkemyksensä ja tarkistaa kommenttinsa etukäteen.  

Kantelu 18.5.2011

Paliskuntain yhdistys kantelee Poliisi-tv:ssä 10.3.2011 esitetystä kahden jutun kokonaisuudesta, jossa käsiteltiin poronhoitoalueella elävien suurpetojen salakaatoa sekä poromiesten ja viranomaisten asenteita siihen liittyen. Kantelija listaa lukuisia virheellisinä pitämiään ohjelman väitteitä ja viittaa useisiin Journalistin ohjeiden kohtiin.

Kantelijan mielestä ohjelman ihmisarvoa loukkaava luonne kiteytyi tässä toimittajan kommentissa: ”Poronhoitoalueella puhutaan jopa salakaatokulttuurista.  Se on kuulemma eräänlainen taito, joka siirtyy isältä pojalle. Minkälainen tämä isiltä pojille siirtyvä ihailtava taito oikein on? Minkälaisiksi metsästäjiksi isät opettavat poikiaan?”  Kantelijan mielestä ohjelmassa vääristeltiin totuutta ja yleistettiin yksittäisten henkilöiden tekemät rikokset koskemaan kaikkia poronhoitajia ja koko elinkeinoa. Ohjelmassa käytiin läpi myös sellaisia poroelinkeinoon liitettyjä negatiivisia aiheita, joita jutun otsikossa ei mainita. Petokorvausten väärinkäyttöön liittyvä tieto oli yleistetty käsittämään koko poronhoitoalue, vaikka kantelijan mukaan kysymys oli rajatusta alueesta. Mitään pelon ilmapiiriä alueella ei vallitse, vaikka ohjelmassa niin todettiin, kantelija kirjoittaa.

Kantelija uskoo, että toimittajan lähteillä on voinut olla vahingoittamistarkoitus. Ohjelmassa esiintyvällä riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalla on ollut eripuraa paikallisten elinkeinon harjoittajien kanssa. Lisäksi kyseinen haastateltava esitellään poromiehenä, joka hän ei kantelijan mukaan ole.

Ohjelmassa haastateltu Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja katsoo, että hänelle ei kerrottu haastattelun asiayhteyttä ja että haastattelu oli liitetty sellaiseen yhteyteen, että sen sanoma vääristyi. Lisäksi toimittaja käyttäytyi haastateltavan mielestä epäasiallisesti ja esimerkiksi kyseenalaisti haastateltavan ammattitaidon, kun ei saanut kysymyksiinsä toivomansa kaltaisia vastauksia. Toimitukselle annettua lisämateriaalia, kuten tutkimusraportteja, ei käytetty ohjelmassa.

Kantelija on ollut yhteydessä Ylen vastaaviin toimittajiin ja pyytänyt loukkaavan materiaalin poistamista Ylen nettisivuilta. Aineiston julkaisemista on kuitenkin jatkettu. Ohjelman tiimoilta käydyssä sähköpostikirjeenvaihdossa televisiopäällikkö on todennut, että toimittajan tyylilaji ei sopinut ohjelmaan ja että toimituksen kanssa on keskusteltu asiasta.


Ylen vastaus 9.6.2011

Televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki kirjoittaa ohjelman perustuneen kaikilta osin viranomaisilta saatuun ja tutkittuun tietoon. Ne sisältävät muun muassa Lapin käräjäoikeuden päätöksen vuodelta 2010 ja Rovaniemen hovioikeuden päätöksen vuodelta 2011 sekä kolme laajaa aiheesta tehtyä selvitystä. Ohjelman verkkosivulla julkaistiin lisäksi poroaitoihin liittyvää materiaalia, joka perustuu Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtyyn selvitykseen.

Kaikki asian kannalta keskeiset ryhmät saivat televisiopäällikön mukaan ohjelmassa äänensä kuuluviin. Osa haastatelluista halusi kuitenkin pysyä nimettöminä, koska asia herättää voimakkaita ristiriitoja heidän elinpiirissään. Pihlajamäen mielestä ohjelma ei leimaa poromiesten ammattikuntaa ryhmänä, vaan se kertoo esimerkkejä käyttäen, mitä lieveilmiöitä ammatin harjoittamiseen liittyy.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja sai kuulla puhelimitse osuutensa ohjelmassa. Hän hyväksyi kommenttinsa, jotka ohjelmassa julkaistiin. Hän oli Pihlajamäen mukaan myös tietoinen yhteydestä, johon kommentit liitettiin. Pihlajamäki kirjoittaa, että toiminnanjohtaja suhtautui toimittajaan ja aiheeseen varautuneesti ja että aihe oli hänelle ilmiselvästi arkaluonteinen. Toimittaja kysyi haastattelun aikana muutaman kysymyksen useampaan kertaan, koska halusi näin varmistaa ymmärtäneensä vastauksen sisällön oikein. Toimittaja ei pyrkinyt vaikuttamaan haastateltavan mielipiteisiin.

Kantelija lähetti ohjelman jälkeen Yleen sähköpostin, jossa hän vaati poistamaan ohjelman materiaalin nettisivuilta luonnehtien materiaalia muun muassa ”valheeksi, törkeäksi yleistykseksi ja vinoksi väitteeksi”. Kantelija ei kuitenkaan esittänyt faktoja, jotka olisivat osoittaneet julkaistut tiedot virheellisiksi. Sen sijaan vaatimukset kohdistuivat ohjelmassa esitettyihin, kantelijan omista näkemyksistä poikkeaviin mielipiteisiin, joita hän piti virheellisinä.

Pihlajamäki arvelee, että toimittajan juontoteksteissään käyttämä tyylilaji on herättänyt huomiota. Poliisi-tv:n perinteisiin kuitenkin kuuluvat kärjekkäätkin näkökulmat, joilla pyritään herättämään keskustelua tärkeistä aiheista. Salametsästystä ja suurpetojen tilannetta on mahdoton käsitellä niin, että kaikki asiaan liittyvät tahot olisivat varauksettoman tyytyväisiä lopputulokseen.


Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta [--](JO 11). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. [--] (JO 17). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Poliisi-tv:n jaksossa esitettiin peräkkäin kaksi raporttia, joista ensimmäisen otsikko oli ”Julmat salakaatajat”. Siinä kerrottiin poliisin selvittämistä salametsästysrikoksista, joihin poromiehet olivat syyllistyneet. Toinen juttu ”Poronhoitoalueella pelotellaan ja uhkaillaan” kertoi perusteellisemmin salametsästyksestä. Siinä haastateltiin useita asiantuntijoita, poliisia, petovahinkoja tarkastavaa Inarin kunnan maataloussihteeriä, hänen työparinaan toimivaa Ivalon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja poromiestä sekä Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajaa. Ohjelman nettisivuilla julkaistiin samaa sisältöä kuin televisiossa.

Joissakin poronhoitoalueen kunnissa tapahtuva suurpetojen salametsästys on paikallisesta ja myös kansallisesta näkökulmasta merkittävä ilmiö. Poliisi-tv julkaisi siitä asiantuntijoiden lausuntoihin perustuvaa tietoa, jota kantelija ei ole osoittanut vääräksi. Esimerkiksi kantelijan mainitsema, toimittajan juontoon sisältyvä väite isiltä pojille periytyvästä metsästyskulttuurista on peräisin ohjelmassa esiintyvältä Lapin poliisilaitoksen rikoskomisariolta. Hänen mukaansa on olemassa ”tiettyjä alueita”, joilla salakaatoa pidetään hyväksyttävänä. Juttu ei siis leimannut koko poronhoitoaluetta tai kaikkia poromiehiä.

Toimittaja mainitsi nimeltä Ivalon, jossa ”petovahinkotehtailuun” on jo puututtu. Ohjelmassa sanottiin edelleen, että salakaato houkuttelee myös muita rikollisuuteen taipuvia metsästäjiä. Neuvosto ei yhdy kantelijan käsitykseen, jonka mukaan tällainen lause rinnastaa kaikki poromiehet rikollisiin.

Ohjelman kokonaisuuden perusteella on ilmeistä, että joidenkin poromiesten ja raportissa esiintyneen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan välillä on näkemyseroja.  Kanteluun liitetystä kirjeestä käy ilmi, että poromiehet ovat tehneet toiminnanohjaajasta toistuvasti valituksia, mutta ne kaikki on hylätty aiheettomina.

Toimittajan näkökulma oli värittynyt ja hän suhtautui aiheeseen avoimen kriittisesti. Tähän hänellä kuitenkin oli oikeus, sillä jutun näkökulman valitseminen kuuluu toimituksille. Toimitus myös valitsee haastateltavat ja lähdemateriaalin. Ketään yksittäistä henkilöä ei nostettu arvostelun kohteeksi. Myös Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja sai kantansa julki. Ohjelmassa hänen haastattelunsa näytti sujuvan asiallisesti, eikä kantelija ole osoittanut, että tilanteeseen olisi liittynyt toimittajan asiatonta käytöstä. Toiminnanjohtaja sai myös etukäteen tarkastaa ohjelmassa esitetyn sitaattinsa, kuten Journalistin ohjeissa edellytetään.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Ulla Ahlmén-Laiho, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Inkeri Pasanen.

 

Tämä päätös on avattu 3674 kertaa