PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4604A/SL/11

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Ratkaistu: 23.11.2011

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Kantelu 10.5.2011

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 6.5.2011 julkaistuun juttuun: ”Täällä Elop asuu”. Juttu on kantelun mukaan merkittäviltä osin suora lainaus ja kopio 5.5.2011 ilmestyneen 7 päivää -lehden jutusta ”184 neliön penthouse!”. Stephen Elopin asunnosta kertovassa jutussa ei ole lainkaan lähdeviittausta.

Journalistin ohjeiden mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Lainausta koskevassa periaatelausumassa (4279/L/10) todetaan, että lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Kantelun mukaan Stephen Elopia koskevan jutun otsikossa, ingressissä tai leipätekstissä ei missään kohdin mainita, että asian on alun perin selvittänyt 7 päivää -lehden toimittaja edellisenä päivänä julkaistussa jutussaan.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomien jutussa ei ole juurikaan omaa sisältöä, vaan kaikki tiedot ovat lainauksia 7 päivää -lehden ja Spaces -lehden aiemmista jutuista. 7 päivää -lehteä ei mainita, mutta Spaces mainitaan lähteenä, joten valinta näyttää kantelijan mukaan täysin tietoiselta. Spaces -lehden jutussa vuodelta 2010 ei puhuta mitään Elopista, koska hänestä ei tuolloin mitään tiedetty. Elopin asunnon sijaintia koskeva paljastus on kopioitu 7 päivää -lehden jutusta.

Ilta-Sanomien menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä, sillä näin menetellen 7 päivää joutuu tekemään toimituksellisen työn ja Ilta-Sanomat korjaa hedelmät ilmaiseksi heti seuraavana päivänä julkaistavassa jutussa.


Ilta-Sanomien vastaus 3.6.2011

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Journalistin ohjeiden 7 kohdassa todetaan, että ”toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”. Lainaamisesta annetun periaatelausuman 4279/L/10 mukaan lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Näin ollen lähdettä ei Sadeojan mukaan tarvitse mainita otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu sisältää omaa tiedonhankintaa taikka mikäli lähdemateriaalilla ei ole ollut jutussa hallitsevaa roolia.

Ilta-Sanomat on 6.5.2011 julkaissut jutun Nokian toimitusjohtajan Stephen Elopin vuokra-asunnosta Helsingin Katajanokalla otsikolla ”Täällä Elop asuu”. Ilta-Sanomat käynnisti oman uutishankintansa 7 päivää -lehdessä olleen ”184 neliön penthouse!” -otsikoidun jutun ilmestyttyä, mutta Ilta-Sanomien juttu on kokonaisuudessaan perustunut omaan tiedonhankintaan. Juttua ei käytetty lehden myyntiartikkelina kannessa tai lööpissä.

Ilta-Sanomien toimittaja Matti Huuskonen hankki Elopin huoneiston pohjapiirrokset, asunto-osakeyhtiön osakasluettelon, haastatteli isännöitsijää ja kävi asuinalueella valokuvaajan kanssa. Toimittaja kuvailee jutussa asuinaluetta havaintojensa pohjalta sekä kertoo huoneiston velattomasta myyntihinnasta, Elopin naapureista, talon rakennusvuodesta ja ullakkohuoneistojen rakennuttamisprosessista isännöitsijältä ja osakasluettelosta saamiensa tietojen pohjalta. Vilkkaan uutispäivän vuoksi osa tästä aineistosta jouduttiin päätoimittajan vastauksen mukaan taittovaiheessa jättämään jutusta pois.

Tiedonhankinnan yhteydessä toimittaja löysi myös Spaces -lehden jutun, joka sisälsi kuvia Elopille myöhemmin vuokratusta huoneistosta. Toimittaja kuvaili huoneistoa sanallisesti valokuvien pohjalta sekä sisällytti juttuun yhden sitaatin. Jutussa on mainittu lähdeviite, vaikkakin lopullisessa tekstissä Spaces -lehti on Sadeojan mukaan valitettavasti virheellisesti kirjoitettu nimellä Styles. Jutussa ei ole käytetty lähteenä 7 päivää -lehteä. Sadeoja katsoo, että Ilta-Sanomien julkaisema juttu perustuu omaan, aktiiviseen tiedonhankintaan, eikä kyse ole toisen työn epäasiallisesta hyväksikäytöstä.

Jutussa ei ole kyse ns. copy-paste -journalismista tai jutturosvouksesta kantelijoiden väittämin tavoin. Julkisen sanan neuvoston mukaan ”sitä, mikä kerran on saatettu julkisuuteen, pitää voida julkisuudessa käsitellä, kommentoida ja kehittää edelleen” (3013/SL/01). Lisäksi neuvoston mukaan ”on normaali käytäntö, että uutisaiheita kerätään muiden tiedotusvälineiden jutuista” (2936/SL/00). Ilta-Sanomat katsoo, että kyse on juttuaiheiden ja -ideoiden sallitusta edelleenkehittämisestä, ei jutturosvouksesta tai plagioinnista.

Artikkeli on perustunut Ilta-Sanomien toimittajan omaan tiedonhankintaan ja itsenäisesti tuottamaan tekstiin. Ilta-Sanomat katsoo, että kokonaisuutena arvioiden sen juttu poikkeaa niin paljon kantelijan julkaisemasta jutusta, ettei Ilta-Sanomien voida katsoa käyttäneen 7 päivää -lehden toimittajien työtä epäasiallisesti hyväkseen.


Ratkaisu

Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7). Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin… Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa… Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina (4279/L/10, periaatelausuma lainaamisesta). http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/.

Ilta-Sanomien juttu 6.5.2011 kertoo Nokian uuden toimitusjohtajan asunnon sijainnin Helsingissä. Saman tiedon julkaisi ensimmäisenä 7 päivää -lehti edellispäivänä 5.5.2011. I-S:n jutussa kerrotaan sijainnin lisäksi asunnon sisustuksesta runsaasti yksityiskohtia, jotka perustuvat muun muassa jutussa virheellisesti mainitun Styles-lehden tietoihin. Todellisuudessa kyse on Spaces -lehdestä. Jutussa ei mainita lainkaan 7 päivää -lehteä.

Nokian johtajanvaihdos oli viime vuonna talousuutisten ykkösaiheita. Kun Nokia palkkasi ensimmäisen ulkomaisen toimitusjohtajan, alkoivat spekulointi hänen asuinmaastaan ja myöhemmin arvailu hänen asuinpaikastaan Suomessa. Paljastus toimitusjohtajan asumisesta Katajanokalla on kiistatta 7 päivää -lehden skuuppi.

Media-ala on itse pitänyt tärkeänä, että neuvosto määrittelee, miten toisen työtä käytetään reilulla tavalla. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että periaatelausuman hengestä ja kirjaimesta pidetään kiinni. Lainauslausumassa korostetaan periaatetta, jonka mukaan ”Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin”.

Ilta-Sanomat ei maininnut jutussaan lainkaan lähteenä 7 päivää -lehteä, vaikka päätoimittajan vastauksen mukaan toimitus käynnisti oman uutishankintansa 7 päivää -lehdessä olleen ”184 neliön penthouse!” -otsikoidun jutun ilmestyttyä”. Neuvoston mielestä 7 päivää -lehdellä oli Ilta-Sanomien jutunteon käynnistäjänä niin keskeinen rooli, että se olisi pitänyt mainita lähteenä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ollijuhani Auvinen, Jani Halme, Ulla Ahlmén-Laiho, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Anssi Halmesvirta.

 

Tämä päätös on avattu 2856 kertaa