PÄÄTÖKSET

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6080/SL/16
Keskipohjanmaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi jutun kadonneista ihmisistä. Jutussa kerrottiin myös itsemurhasta. Uhrin tunnistetietoja ei kerrottu, mutta itsemurhan tekotapa mainittiin. 

Vapauttava 6079/PL/16
Heinäveden Lehti

Yksityisyyden suoja, oikeus omaan kannanottoon

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin kantelijan ja paikallisen seurakunnan välistä riita-asiaa. Kirjoitus sisälsi tietoja kantelijan taloudesta. Kantelija ei pyytänyt oman kannanoton julkaisemista.

Langettava 6075/SL/16
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi juttuja arpajaisvoitoista. Ne perustuivat arpajaisia järjestävän yhtiön tiedotteisiin, joissa voittajia on haastateltu nimettöminä.

Vapauttava 6073/AL/16
Utain

Virheen korjaus, haastattelu

Lehti julkaisi reportaasin arpitatuoinnista. Jutussa haastateltu yrittäjä ei ehtinyt tarkastaa haastattelua ennen lehden deadlinea. Juttuun ei kuitenkaan jäänyt olennaista asiavirhettä eikä toimituksen olisi tarvinnut ottaa huomioon yrittäjän muutostoivetta toimituksen päätösvallassa olleesta luonnehdinnasta.

Langettava 6071/SL/16
Satakunnan Kansa

Virheen korjaus

Vieraskolumnistin tekstissä oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi verkossa, mutta ei painetussa lehdessä. Verkkokorjauskin kesti kolme viikkoa, vaikka kantelija ilmoitti virheestä heti julkaisupäivänä.

Vapauttava 6070/6072/YLE/16
Yleisradio

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan ampuma-aseiden aiheuttamista kuolemantapauksista Suomessa. Juttua varten haastateltiin henkilöitä, jotka olivat joutuneet tekemisiin ampuma-aseisiin liittyvän väkivallan kanssa. 

Langettava 6061/SL/15
Keskisuomalainen

Virheen korjaus

Lehti kertoi pääkirjoituksessaan, että julkisen sektorin lääkärien toimiminen myös yksityisvastaanotoilla eli lääkärien kaksoisrooli on suomalainen erikoisuus, jollaista ei ole ollut muissa Pohjoismaissa. Kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka toimituksen olisi pitänyt korjata, kun kantelija sitä pyysi.

Langettava 6045/SL/15
Östnyland

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Östnylandin julkaisemassa jutussa kantelijan yrityksestä oli väärä kuva, jonka perusteella kantelija leimattiin sosiaalisessa mediassa rasistiksi. Lehti korjasi virheen samana päivänä, mutta ei kertonut virheestä eikä siitä, miten ja milloin se on korjattu.  

Langettava 6042/SL/15
Turun Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Oikeutta eläimille ry. joutui Turun Sanomien uutisessa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lehti ei kuullut yhdistystä samassa yhteydessä eikä myöntänyt yhdistykselle omaa kannanottoa. 

Vapauttava 6030/SL/15
Ilta-Sanomat

piilomainonta, konserniyhteys

Ilta-Sanomat julkaisi uutisen Taloussanomien uudesta erikoislehdestä. Lehti kertoi omasta julkaisustaan ja mainitsi lisäksi konserniyhteyden asianmukaisesti. Kyse ei ollut piilomainonnasta.

Vapauttava 6029/SL/15
Iltalehti

Piilomainonta

Iltalehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin suomalaisten innostuneen etelänristeilyistä. Jutussa kerrottiin uuden yrittäjän palvelukonseptista ja esiteltiin kansainvälisten risteilyalusten palvelutarjontaa. Kyseessä ei ollut piilomainonta. Äänestyspäätös 9-4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Langettava ja vakava huomautus 6008/AL/15
Seiska

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, lasten esiintyminen mediassa

Langettava päätös, joka sisältää vakavan huomautuksen.

Seiska uutisoi kuolemantapauksesta ja siihen liittyneestä rikosepäilystä. Tekstissä puhuttiin taposta, vaikka kyse oli vasta epäilystä. Epäilty ja hänen perheensä olivat tunnistettavissa. Jutussa oli arkaluontoisia tietoja uhrin puolisosta ja lapsista.

Vapauttava 6006/SL/15
Keski-Häme

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko

Keski-Häme julkaisi uutisen suunnitelmista perustaa turvapaikanhakijoille majoitustiloja Lammille. Otsikko vastasi riittävän tarkasti uutisen sisältöä.

Vapauttava 5999/AL/15
Suomen Kuvalehti

Kulttuurikritiikki

Lehti julkaisi kritiikin, jossa kirjoittaja käytti arvioitavasta elokuvasta ja sen ohjaajasta erittäin kärjekkäitä ilmaisuja. Tieteen, taiteen, politiikan ja muun vastaavaan aihepiirin arvioinnissa tämä on mahdollista ja tekijöiden on se kestettävä.

Langettava 5993/SL/15
Etelä-Saimaa

Virheen korjaus

Lehti raportoi useissa uutisissaan monisyisestä kiistasta urheiluseuran ja kaupungin sekä toisaalta seuran ja halliyrittäjän välillä. Yhdessä uutisessa oli olennainen asiavirhe, joka korjattiin asianmukaisesti painetussa lehdessä, mutta verkossa oikaisua ei julkaistu.

Vapauttava 5989/SL/15
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan ja äänen käyttö

Lehti julkaisi verkkosivustollaan uutisen, joka käsitteli maahanmuuttokriittistä mielenosoitusta. Uutisen videossa esitettiin seitsemän erillistä muutaman sekunnin yleiskuvaa mielenosoituksesta. Yhdessä kuvassa kantelija istui hattu päässään. Videon taustaäänenä oli kansallislaulu.

Vapauttava 5987/SL/15
Etelä-Suomen Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan tekemän jutun, johon editointivaiheessa oli tullut virheitä. Toimitus korjasi virheet asianmukaisesti. Kantelijalle eli jutun tekijälle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 5986/SL/15
Länsiväylä

Otsikko

Lehti otsikoi juttunsa seuraavasti: ”Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä”. Jutusta ilmeni, että kyse oli e-kansalaisuudesta ja Viron nimen muuttamisesta suomen kielessä Eestiksi. Monitulkintainen otsikko tarkentui itse jutusta. Äänestyspäätös 10–3. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4604A/SL/11

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Ratkaistu: 23.11.2011

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Kantelu 10.5.2011

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 6.5.2011 julkaistuun juttuun: ”Täällä Elop asuu”. Juttu on kantelun mukaan merkittäviltä osin suora lainaus ja kopio 5.5.2011 ilmestyneen 7 päivää -lehden jutusta ”184 neliön penthouse!”. Stephen Elopin asunnosta kertovassa jutussa ei ole lainkaan lähdeviittausta.

Journalistin ohjeiden mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Lainausta koskevassa periaatelausumassa (4279/L/10) todetaan, että lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Kantelun mukaan Stephen Elopia koskevan jutun otsikossa, ingressissä tai leipätekstissä ei missään kohdin mainita, että asian on alun perin selvittänyt 7 päivää -lehden toimittaja edellisenä päivänä julkaistussa jutussaan.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomien jutussa ei ole juurikaan omaa sisältöä, vaan kaikki tiedot ovat lainauksia 7 päivää -lehden ja Spaces -lehden aiemmista jutuista. 7 päivää -lehteä ei mainita, mutta Spaces mainitaan lähteenä, joten valinta näyttää kantelijan mukaan täysin tietoiselta. Spaces -lehden jutussa vuodelta 2010 ei puhuta mitään Elopista, koska hänestä ei tuolloin mitään tiedetty. Elopin asunnon sijaintia koskeva paljastus on kopioitu 7 päivää -lehden jutusta.

Ilta-Sanomien menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä, sillä näin menetellen 7 päivää joutuu tekemään toimituksellisen työn ja Ilta-Sanomat korjaa hedelmät ilmaiseksi heti seuraavana päivänä julkaistavassa jutussa.


Ilta-Sanomien vastaus 3.6.2011

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Journalistin ohjeiden 7 kohdassa todetaan, että ”toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”. Lainaamisesta annetun periaatelausuman 4279/L/10 mukaan lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Näin ollen lähdettä ei Sadeojan mukaan tarvitse mainita otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu sisältää omaa tiedonhankintaa taikka mikäli lähdemateriaalilla ei ole ollut jutussa hallitsevaa roolia.

Ilta-Sanomat on 6.5.2011 julkaissut jutun Nokian toimitusjohtajan Stephen Elopin vuokra-asunnosta Helsingin Katajanokalla otsikolla ”Täällä Elop asuu”. Ilta-Sanomat käynnisti oman uutishankintansa 7 päivää -lehdessä olleen ”184 neliön penthouse!” -otsikoidun jutun ilmestyttyä, mutta Ilta-Sanomien juttu on kokonaisuudessaan perustunut omaan tiedonhankintaan. Juttua ei käytetty lehden myyntiartikkelina kannessa tai lööpissä.

Ilta-Sanomien toimittaja Matti Huuskonen hankki Elopin huoneiston pohjapiirrokset, asunto-osakeyhtiön osakasluettelon, haastatteli isännöitsijää ja kävi asuinalueella valokuvaajan kanssa. Toimittaja kuvailee jutussa asuinaluetta havaintojensa pohjalta sekä kertoo huoneiston velattomasta myyntihinnasta, Elopin naapureista, talon rakennusvuodesta ja ullakkohuoneistojen rakennuttamisprosessista isännöitsijältä ja osakasluettelosta saamiensa tietojen pohjalta. Vilkkaan uutispäivän vuoksi osa tästä aineistosta jouduttiin päätoimittajan vastauksen mukaan taittovaiheessa jättämään jutusta pois.

Tiedonhankinnan yhteydessä toimittaja löysi myös Spaces -lehden jutun, joka sisälsi kuvia Elopille myöhemmin vuokratusta huoneistosta. Toimittaja kuvaili huoneistoa sanallisesti valokuvien pohjalta sekä sisällytti juttuun yhden sitaatin. Jutussa on mainittu lähdeviite, vaikkakin lopullisessa tekstissä Spaces -lehti on Sadeojan mukaan valitettavasti virheellisesti kirjoitettu nimellä Styles. Jutussa ei ole käytetty lähteenä 7 päivää -lehteä. Sadeoja katsoo, että Ilta-Sanomien julkaisema juttu perustuu omaan, aktiiviseen tiedonhankintaan, eikä kyse ole toisen työn epäasiallisesta hyväksikäytöstä.

Jutussa ei ole kyse ns. copy-paste -journalismista tai jutturosvouksesta kantelijoiden väittämin tavoin. Julkisen sanan neuvoston mukaan ”sitä, mikä kerran on saatettu julkisuuteen, pitää voida julkisuudessa käsitellä, kommentoida ja kehittää edelleen” (3013/SL/01). Lisäksi neuvoston mukaan ”on normaali käytäntö, että uutisaiheita kerätään muiden tiedotusvälineiden jutuista” (2936/SL/00). Ilta-Sanomat katsoo, että kyse on juttuaiheiden ja -ideoiden sallitusta edelleenkehittämisestä, ei jutturosvouksesta tai plagioinnista.

Artikkeli on perustunut Ilta-Sanomien toimittajan omaan tiedonhankintaan ja itsenäisesti tuottamaan tekstiin. Ilta-Sanomat katsoo, että kokonaisuutena arvioiden sen juttu poikkeaa niin paljon kantelijan julkaisemasta jutusta, ettei Ilta-Sanomien voida katsoa käyttäneen 7 päivää -lehden toimittajien työtä epäasiallisesti hyväkseen.


Ratkaisu

Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7). Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin… Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa… Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina (4279/L/10, periaatelausuma lainaamisesta). http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/.

Ilta-Sanomien juttu 6.5.2011 kertoo Nokian uuden toimitusjohtajan asunnon sijainnin Helsingissä. Saman tiedon julkaisi ensimmäisenä 7 päivää -lehti edellispäivänä 5.5.2011. I-S:n jutussa kerrotaan sijainnin lisäksi asunnon sisustuksesta runsaasti yksityiskohtia, jotka perustuvat muun muassa jutussa virheellisesti mainitun Styles-lehden tietoihin. Todellisuudessa kyse on Spaces -lehdestä. Jutussa ei mainita lainkaan 7 päivää -lehteä.

Nokian johtajanvaihdos oli viime vuonna talousuutisten ykkösaiheita. Kun Nokia palkkasi ensimmäisen ulkomaisen toimitusjohtajan, alkoivat spekulointi hänen asuinmaastaan ja myöhemmin arvailu hänen asuinpaikastaan Suomessa. Paljastus toimitusjohtajan asumisesta Katajanokalla on kiistatta 7 päivää -lehden skuuppi.

Media-ala on itse pitänyt tärkeänä, että neuvosto määrittelee, miten toisen työtä käytetään reilulla tavalla. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että periaatelausuman hengestä ja kirjaimesta pidetään kiinni. Lainauslausumassa korostetaan periaatetta, jonka mukaan ”Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin”.

Ilta-Sanomat ei maininnut jutussaan lainkaan lähteenä 7 päivää -lehteä, vaikka päätoimittajan vastauksen mukaan toimitus käynnisti oman uutishankintansa 7 päivää -lehdessä olleen ”184 neliön penthouse!” -otsikoidun jutun ilmestyttyä”. Neuvoston mielestä 7 päivää -lehdellä oli Ilta-Sanomien jutunteon käynnistäjänä niin keskeinen rooli, että se olisi pitänyt mainita lähteenä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ollijuhani Auvinen, Jani Halme, Ulla Ahlmén-Laiho, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Anssi Halmesvirta.

 

Tämä päätös on avattu 1987 kertaa