PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6331/SL/16
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Vapauttava 6320/YLE/16
Svenska Yle

Haastateltavan oikeudet

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Langettava ja vakava huomautus 6319/R/16
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa.

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Langettava 6300/SL/16
Iltalehti

Rikosepäillyn tunnistaminen

Iltalehti kertoi rikoksesta epäillyn henkilön tunnistetiedot niin tarkasti, että se johti hänen tunnistamiseensa. 

Vapauttava 6298/SL/16
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6283/SL/16
Iltalehti

Erittäin kielteinen julkisuus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta otsikossaan ”rasistiseksi”. Kantelija ei joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6274/SL/16
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, haastateltavan oikeudet

Lehti julkaisi reportaasijutun uskonnollisesta yhteisöstä ja sen pastorista. Lehti kyseenalaisti pastorin kertomia ihmekokemuksia. 

Langettava 6271/SL/16
Kauppalehti

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi blogitekstin yrittäjän tietoturvasta. Blogin kirjoittaja oli mukana yrityksessä, joka myy tietoturvatuotteita. Teksti oli mainosmainen, ja siinä oli kaksi linkkiä yrityksen verkkosivuille. 

Vapauttava 6268/SL/16
Iltalehti

Virheen korjaus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta sanalla ”rasistinen”.

Vapauttava 6262/SL/16
Satakunnan Viikko

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, jossa toimittaja testasi kauneushoitoja. Toimittajan saama hyöty oli suuri, mutta sen vastaanottaminen oli perusteltua.

Vapauttava 6261/SL/16
Österbottens Tidning

Haastateltavan oikeudet

Lehti haastatteli uskonnollisen yhteisön työntekijää. Yhteisöön kriittisesti suhtautunut juttu julkaistiin samanaikaisesti Österbottens Tidningissä ja Vasabladetissa.

Langettava 6251/AL/16/
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa

Lehti kertoi kehitysvammaisista vanhemmista. Jutusta kerrottiin yksityiselämään kuuluvia terveystietoja haastateltavan ex-puolisosta.

Vapauttava 6237/SL/16
Hämeen Sanomat

Toimittajan asema

Lehti kirjoitti kunnallispolitiikkaan liittyvistä aiheista. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja työskentelee lehden toimittajana. Myös toimittajan täytyy voida osallistua politiikkaan, eikä osallistuminen voi rajoittaa lehden uutisointia.

Vapauttava 6227/SL/16
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, toimituksellinen päätösvalta

Lehti julkaisi uutisen lottovoittajasta. Jutun tiedot perustuivat yhtiön tiedottajan haastatteluun ja Veikkauksen tiedotteeseen. Uutisen lähteet kerrottiin avoimesti ja useasti lukijoille. Tietoja oli pyritty tarkistamaan ja tarkistamisyritykset avattiin lukijoille.

Langettava 6221/SL/16
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi jutussaan alkoholistin perheenjäsenen kokemuksista. Haastateltava ei esiintynyt koko nimellään, mutta hän oli paikkakunnalla tunnistettavissa. Jutussa julkaistiin arkaluontoisia asioita hänen läheisistään ilman heidän lupaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4604A/SL/11

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Ratkaistu: 23.11.2011

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Kantelu 10.5.2011

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 6.5.2011 julkaistuun juttuun: ”Täällä Elop asuu”. Juttu on kantelun mukaan merkittäviltä osin suora lainaus ja kopio 5.5.2011 ilmestyneen 7 päivää -lehden jutusta ”184 neliön penthouse!”. Stephen Elopin asunnosta kertovassa jutussa ei ole lainkaan lähdeviittausta.

Journalistin ohjeiden mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Lainausta koskevassa periaatelausumassa (4279/L/10) todetaan, että lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Kantelun mukaan Stephen Elopia koskevan jutun otsikossa, ingressissä tai leipätekstissä ei missään kohdin mainita, että asian on alun perin selvittänyt 7 päivää -lehden toimittaja edellisenä päivänä julkaistussa jutussaan.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomien jutussa ei ole juurikaan omaa sisältöä, vaan kaikki tiedot ovat lainauksia 7 päivää -lehden ja Spaces -lehden aiemmista jutuista. 7 päivää -lehteä ei mainita, mutta Spaces mainitaan lähteenä, joten valinta näyttää kantelijan mukaan täysin tietoiselta. Spaces -lehden jutussa vuodelta 2010 ei puhuta mitään Elopista, koska hänestä ei tuolloin mitään tiedetty. Elopin asunnon sijaintia koskeva paljastus on kopioitu 7 päivää -lehden jutusta.

Ilta-Sanomien menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä, sillä näin menetellen 7 päivää joutuu tekemään toimituksellisen työn ja Ilta-Sanomat korjaa hedelmät ilmaiseksi heti seuraavana päivänä julkaistavassa jutussa.


Ilta-Sanomien vastaus 3.6.2011

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Journalistin ohjeiden 7 kohdassa todetaan, että ”toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”. Lainaamisesta annetun periaatelausuman 4279/L/10 mukaan lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Näin ollen lähdettä ei Sadeojan mukaan tarvitse mainita otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu sisältää omaa tiedonhankintaa taikka mikäli lähdemateriaalilla ei ole ollut jutussa hallitsevaa roolia.

Ilta-Sanomat on 6.5.2011 julkaissut jutun Nokian toimitusjohtajan Stephen Elopin vuokra-asunnosta Helsingin Katajanokalla otsikolla ”Täällä Elop asuu”. Ilta-Sanomat käynnisti oman uutishankintansa 7 päivää -lehdessä olleen ”184 neliön penthouse!” -otsikoidun jutun ilmestyttyä, mutta Ilta-Sanomien juttu on kokonaisuudessaan perustunut omaan tiedonhankintaan. Juttua ei käytetty lehden myyntiartikkelina kannessa tai lööpissä.

Ilta-Sanomien toimittaja Matti Huuskonen hankki Elopin huoneiston pohjapiirrokset, asunto-osakeyhtiön osakasluettelon, haastatteli isännöitsijää ja kävi asuinalueella valokuvaajan kanssa. Toimittaja kuvailee jutussa asuinaluetta havaintojensa pohjalta sekä kertoo huoneiston velattomasta myyntihinnasta, Elopin naapureista, talon rakennusvuodesta ja ullakkohuoneistojen rakennuttamisprosessista isännöitsijältä ja osakasluettelosta saamiensa tietojen pohjalta. Vilkkaan uutispäivän vuoksi osa tästä aineistosta jouduttiin päätoimittajan vastauksen mukaan taittovaiheessa jättämään jutusta pois.

Tiedonhankinnan yhteydessä toimittaja löysi myös Spaces -lehden jutun, joka sisälsi kuvia Elopille myöhemmin vuokratusta huoneistosta. Toimittaja kuvaili huoneistoa sanallisesti valokuvien pohjalta sekä sisällytti juttuun yhden sitaatin. Jutussa on mainittu lähdeviite, vaikkakin lopullisessa tekstissä Spaces -lehti on Sadeojan mukaan valitettavasti virheellisesti kirjoitettu nimellä Styles. Jutussa ei ole käytetty lähteenä 7 päivää -lehteä. Sadeoja katsoo, että Ilta-Sanomien julkaisema juttu perustuu omaan, aktiiviseen tiedonhankintaan, eikä kyse ole toisen työn epäasiallisesta hyväksikäytöstä.

Jutussa ei ole kyse ns. copy-paste -journalismista tai jutturosvouksesta kantelijoiden väittämin tavoin. Julkisen sanan neuvoston mukaan ”sitä, mikä kerran on saatettu julkisuuteen, pitää voida julkisuudessa käsitellä, kommentoida ja kehittää edelleen” (3013/SL/01). Lisäksi neuvoston mukaan ”on normaali käytäntö, että uutisaiheita kerätään muiden tiedotusvälineiden jutuista” (2936/SL/00). Ilta-Sanomat katsoo, että kyse on juttuaiheiden ja -ideoiden sallitusta edelleenkehittämisestä, ei jutturosvouksesta tai plagioinnista.

Artikkeli on perustunut Ilta-Sanomien toimittajan omaan tiedonhankintaan ja itsenäisesti tuottamaan tekstiin. Ilta-Sanomat katsoo, että kokonaisuutena arvioiden sen juttu poikkeaa niin paljon kantelijan julkaisemasta jutusta, ettei Ilta-Sanomien voida katsoa käyttäneen 7 päivää -lehden toimittajien työtä epäasiallisesti hyväkseen.


Ratkaisu

Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7). Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin… Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa… Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina (4279/L/10, periaatelausuma lainaamisesta). http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/.

Ilta-Sanomien juttu 6.5.2011 kertoo Nokian uuden toimitusjohtajan asunnon sijainnin Helsingissä. Saman tiedon julkaisi ensimmäisenä 7 päivää -lehti edellispäivänä 5.5.2011. I-S:n jutussa kerrotaan sijainnin lisäksi asunnon sisustuksesta runsaasti yksityiskohtia, jotka perustuvat muun muassa jutussa virheellisesti mainitun Styles-lehden tietoihin. Todellisuudessa kyse on Spaces -lehdestä. Jutussa ei mainita lainkaan 7 päivää -lehteä.

Nokian johtajanvaihdos oli viime vuonna talousuutisten ykkösaiheita. Kun Nokia palkkasi ensimmäisen ulkomaisen toimitusjohtajan, alkoivat spekulointi hänen asuinmaastaan ja myöhemmin arvailu hänen asuinpaikastaan Suomessa. Paljastus toimitusjohtajan asumisesta Katajanokalla on kiistatta 7 päivää -lehden skuuppi.

Media-ala on itse pitänyt tärkeänä, että neuvosto määrittelee, miten toisen työtä käytetään reilulla tavalla. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että periaatelausuman hengestä ja kirjaimesta pidetään kiinni. Lainauslausumassa korostetaan periaatetta, jonka mukaan ”Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin”.

Ilta-Sanomat ei maininnut jutussaan lainkaan lähteenä 7 päivää -lehteä, vaikka päätoimittajan vastauksen mukaan toimitus käynnisti oman uutishankintansa 7 päivää -lehdessä olleen ”184 neliön penthouse!” -otsikoidun jutun ilmestyttyä”. Neuvoston mielestä 7 päivää -lehdellä oli Ilta-Sanomien jutunteon käynnistäjänä niin keskeinen rooli, että se olisi pitänyt mainita lähteenä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ollijuhani Auvinen, Jani Halme, Ulla Ahlmén-Laiho, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Anssi Halmesvirta.

 

Tämä päätös on avattu 2293 kertaa