PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4582/AL/11

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehti julkaisi laajan juttukokonaisuuden Rokotusinfo-yhdistyksestä ja sen puheenjohtajasta. Lehti korjasi jutussa olleet olennaiset asiavirheet.

Kantelu 19.4.2011

Kantelu kohdistuu 1.4.2011 ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä (13/2011) julkaistuun juttuun ”Teräviä kysymyksiä, Miksi Suomen terveysviranomaiset pelkäävät Jyrki Kuoppalaa?”. Kantelijana on Rokotusinfo r.y.:n puheenjohtaja Jyrki Kuoppala. Kantelu on poikkeuksellisen laaja. Sen pituus on 9 liuskaa ja kanteluun sisältyy noin 20 liuskaa liitteitä ja taustamateriaalia. SK:n juttu oli laajuudeltaan 7 sivua.

Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeiden kohtiin, jossa käsitellään hienotunteisuutta uutisoitaessa sairaustapauksista, totuudenmukaista tiedonvälitystä, olennaisen virheen korjausta, otsikon vastaavuutta ja lähdekritiikkiä.

Hienotunteisuuden loukkaus
SK:n jutussa haastatellaan narkoleptikkoa, joka osallistui narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhempien tilaisuuteen. Hienovaraisuuden loukkaus toteutuu narkoleptikon haastattelussa, jossa yli 50 vuotta narkolepsiaa sairastanut kertoi tilaisuudesta ja suhteestaan sairauteen. Kantelun mukaan haastatellun repliikit loukkaavat ja leimaavat sairastuneiden lasten perheitä. Myös haastatteluosuudessa käytetty ilmaisu, jonka mukaan joku vanhemmista keskeytti narkoleptikon ”kiivaasti” on loukkaava. Ilmaisu kohdistuu puheen keskeyttäjään.

Totuudenmukainen tiedonvälitys
Kantelijan mielestä lehden tarkoitus näyttää olleen esittää asiat vastakkainasettelua ja dramatisointia palvelevalla tavalla. Kantelija selostaa omaa haastattelutilannettaan, haastattelunsa tarkastamista ja haastattelun tarkoitushakuisuutta. Toimittaja ei kantelijan mielestä kuullut riittävän perusteellisesti häntä jutussaan.

Virheiden korjaaminen ja otsikon vastaavuus
Kantelija pyysi korjaamaan jutussa olleet 7 olennaista asiavirhettä: 1) Lehden sisällysluettelon otsikossa sanotaan, että ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin”. Rokotusinfo ei vastusta rokotuksia. 2) Lehden mukaan Kanadassa ja Suomessa käytettiin eri rokotteita. Kantelijan mukaan Kanadassa oli eri rokote kuin Suomessa. 3) Rokoteinfo ei ole lähettänyt kanteluita hallinto-oikeuksiin, kuten SK:n jutussa mainitaan. 4) Yhdistyksen tiedotteiden tahti ei tiivistynyt sikainfluenssarokotusten myötä, kuten jutussa sanotaan. 5) Yhdistyksen www-sivuilla ei kuvata Terhi Kilpeä ”tutkijaksi, joka ei välitä vanhempien hädästä”. 6) Jutussa haastateltua narkoleptikkoa ei ollut kutsuttu tilaisuuteen. 7) Yhdistys uutisoi tuberkuloosiin kuolleen lapsen tapauksen, vaikka lehdessä toisin väitetään. Lisäksi lehden sisällysluettelon otsikolle ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin” ei kantelijan mielestä löydy sisällöstä katetta.

Kantelija huomauttaa, että lehti korjasi vain kaksi olennaista virhettä, jotka koskivat väittämiä Terhi Kilvestä ja tuberkuloosiin kuolleesta lapsesta. Lehti ei myöskään korjannut virheitään heti toimituksellisilla verkkosivuilla, vaan vasta noin viikon kuluttua korjauspäätöksestään.

Lähdekritiikki
Kantelija pitää mahdollisena, että lehti ei ole suhtautunut kriittisesti tietolähteisiinsä eikä ole tarkistanut riittävän hyvin niiltä saamiaan tietoja. Keskeisinä tietolähteinä ovat ilmeisesti olleet Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virkamiehet. Kantelija nostaa esiin yhden virkamiehen, joka hänen mielestään on jäävi mm. puolisonsa työpaikan vuoksi. Kantelussa viitataan myös laitosten omiin intresseihin sekä epäillään, että ministeriö on osoittanut lehdelle sen käyttämän tietolähteen, joka oli narkolepsiaa kauan sairastanut henkilö.


Suomen Kuvalehden vastaus 23.5.2011

Päätoimittaja Tapani Ruokanen vastaa, että länsimaisen terveyden- ja sairaanhoidon kulmakivi on näyttöön perustuva lääketiede (Evidence-Based Medicine EBM). Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että terveydenhoidon ratkaisutoiminnan lähtökohtana on vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuva tieto. Osana tieteellistä tutkimusta ovat laajoin tilastotieteellisin menetelmin selvitetyt hyödyt ja haitat hoitotoimenpiteistä taikka sairauksien ehkäisemisestä.

Ruokasen mukaan merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi erityisesti länsimaissa ovat muodostumassa erilaiset koulukunnat, joissa lääkärit ja/tai vailla lääketieteellistä koulutusta olevat henkilöt ja tahot joko itse tekevät taikka suosittelevat kansalaisille hoitopäätöksiä ja terveydenhuoltoon liittyviä ratkaisuja sivuuttaen tieteellisin metodein aikaansaadut tulokset. Ratkaisut perustuvat uskomuksiin, joiden noudattaminen saattaa johtaa merkittäviin terveydellisiin joko yksilöä tai koko yhteiskuntaa kohtaaviin riskeihin.

Päätoimittaja Ruokasen mukaan Länsimaisen demokratian kulmakivi on sananvapaus. Joukkotiedotuksen osalta sananvapaus voi toteutua vain edellytyksin, että toimituksellisia ratkaisuja ei missään olosuhteissa luovuteta toimituksen ulkopuoliselle. Suomen Kuvalehden lähtökohdat tämän artikkelin julkaisemiselle olivat seuraavat: 1) Suomen Kuvalehti on artikkelikokonaisuudessa käyttänyt sananvapautta perustamalla kriittisen kannanottonsa yhteiskunnallisesti erittäin merkittävässä asiassa globaalisti hyväksyttyyn terveydenhoidon perustaan (= EBM) ja 2) Kiistaton tosiseikka on, että kaikista lääketieteellisistä interventioista vaikuttavin kautta medisiinisen historian ovat rokotukset, jotka ovat nostaneet keskimääräistä elinikää globaalisti enemmän, kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö.

Rokotusinfo r.y.:n useat kannanotot ovat Ruokasen mukaan vailla lääketieteellistä pohjaa ja ne näin ollen on katsottava uskomuksiksi. Yhdistyksen toimintaa pitää voida arvioida erityisen kriittisesti sen johdosta, että sen kannanottojen seurauksena voi syntyä terveydellisiä riskejä yksittäisille kansalaisille aina pikkulapsista lähtien ja myös riski jo ”voitettujen” vakavien sairauksien ilmaantumisesta uudelleen.

Kantelu näyttäisi Ruokasen mukaan perustuvan siihen, että a) kantelijan käsitykset artikkelin kannanotoista ovat erisuuntaiset kuin lehdellä ja b) lehti ei ole suostunut kantelijan eri yhteyksissä esittämiin vaatimuksiin, jotka olisivat tarkoittaneet toimituksellisen ratkaisun siirtämistä kantelijalle. Artikkeli perustuu huolelliseen valmisteluun ja luotettaviin lähteisiin. Julkaisemallaan artikkelikokonaisuudella lehti on osallistunut merkittävään yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvää journalistista tapaa noudattaen.

Päätoimittaja huomauttaa kantelijan itsensäkin myöntäneen, ettei hänelle ollut syntynyt oikeutta vastineeseen.


Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Suomen Kuvalehden juttu oli ajankohtainen reportaasi narkolepsiakohun yhteydessä julkisuuteen nousseesta yhdistyksestä ja sen puheenjohtajasta, jotka suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin. Juttu kertoo myös yhdistyksen ja sairastuneiden lasten vanhempien suhteista sekä viranomaisten toimista ja suhtautumisesta yhdistykseen. Jutun näkökulma on kriittinen, minkä toimitus avoimesti kertoo jutussa.

Julkisen sanan neuvosto ratkaisee kantelijan esiin nostamat kohdat seuraavasti:

Hienotunteisuus
: Jutussa esiintyvällä narkoleptikolla on oikeus kertoa kokemuksistaan ja Suomen Kuvalehdellä on oikeus julkaista ne. Mielipiteen voi kokea loukkaavana, mutta se ei kuitenkaan kohdistu kehenkään henkilökohtaisesti. Toimittaja luonnehtii sanalla ”kiivaasti” tilannetta, jossa henkilö keskeyttää toisen henkilön puheenvuoron. Se on toimittajan arvio tilanteesta.

Totuudenmukaisuus: Toimittaja ja Suomen Kuvalehti ovat käyttäneet journalistista päätösvaltaansa haastattelutilanteissa, haastattelun tarkastamisessa, jutun kirjoittamisvaiheessa ja jutun julkaisussa.

Virheet ja otsikointi: Julkisen sanan neuvoston mielestä lehti korjasi jutusta kantelijan osoittamat kiistattomat ja olennaiset asiavirheet. Muut kantelijan osoittamat virheet ovat tulkinnanvaraisia. Kuvalehden olisi pitänyt korjata virheensä verkkosivuillaan mahdollisimman pian, mutta tässä tapauksessa viivästyksellä ei ollut olennaista merkitystä asiakokonaisuuden tai kantelijan kannalta. Lehden sisällysluettelon otsikko ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin” on ilmaisultaan yleinen, ja sen voi tulkita tarkoittavan muitakin kuin Rokotusinfoa. Tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa seuraava on voinut havaita rokotuksenvastaisen ilmapiirin voimistuneen Suomessa.

Lähdekritiikki
: Kantelu perustuu näiltä osin näkemyseroihin ja epäilyihin, joille ei löydy konkreettista näyttöä.

Yhteenveto: Keskellä sikainfluenssarokotusten herättämää narkolepsiakeskustelua Suomen Kuvalehti oli valinnut juttuaiheekseen Rokotusinfon ja sen puheenjohtajan. Lehti voi päättää jutun aiheen, haastateltavat ja käsittelytavan itsenäisesti. Journalistinen päätösvalta jopa velvoittaa toimitusta siihen. Tiukaksi rajatusta näkökulmasta huolimatta myös kantelijaa kuultiin jutussa. Lehti myös korjasi jutussa olleet olennaiset asiavirheet.

Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että aihe saattoi olla arka narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmille. Jutun kärjistykset eivät kuitenkaan kohdistuneet kehenkään henkilökohtaisesti. Ne esitettiin yleisellä tasolla. Neuvoston käsityksen mukaan lehti olisi myös voinut antaa keskustelun tärkeästä ja mielenkiintoisesta aiheesta jatkua sivuillaan vaarantamatta journalistista päätösvaltaansa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 3535 kertaa