PÄÄTÖKSET

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6824/AL/18
Tekniikka & Talous

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun verkkosivuillaan ja printtilehdessään. Jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4582/AL/11

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehti julkaisi laajan juttukokonaisuuden Rokotusinfo-yhdistyksestä ja sen puheenjohtajasta. Lehti korjasi jutussa olleet olennaiset asiavirheet.

Kantelu 19.4.2011

Kantelu kohdistuu 1.4.2011 ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä (13/2011) julkaistuun juttuun ”Teräviä kysymyksiä, Miksi Suomen terveysviranomaiset pelkäävät Jyrki Kuoppalaa?”. Kantelijana on Rokotusinfo r.y.:n puheenjohtaja Jyrki Kuoppala. Kantelu on poikkeuksellisen laaja. Sen pituus on 9 liuskaa ja kanteluun sisältyy noin 20 liuskaa liitteitä ja taustamateriaalia. SK:n juttu oli laajuudeltaan 7 sivua.

Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeiden kohtiin, jossa käsitellään hienotunteisuutta uutisoitaessa sairaustapauksista, totuudenmukaista tiedonvälitystä, olennaisen virheen korjausta, otsikon vastaavuutta ja lähdekritiikkiä.

Hienotunteisuuden loukkaus
SK:n jutussa haastatellaan narkoleptikkoa, joka osallistui narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhempien tilaisuuteen. Hienovaraisuuden loukkaus toteutuu narkoleptikon haastattelussa, jossa yli 50 vuotta narkolepsiaa sairastanut kertoi tilaisuudesta ja suhteestaan sairauteen. Kantelun mukaan haastatellun repliikit loukkaavat ja leimaavat sairastuneiden lasten perheitä. Myös haastatteluosuudessa käytetty ilmaisu, jonka mukaan joku vanhemmista keskeytti narkoleptikon ”kiivaasti” on loukkaava. Ilmaisu kohdistuu puheen keskeyttäjään.

Totuudenmukainen tiedonvälitys
Kantelijan mielestä lehden tarkoitus näyttää olleen esittää asiat vastakkainasettelua ja dramatisointia palvelevalla tavalla. Kantelija selostaa omaa haastattelutilannettaan, haastattelunsa tarkastamista ja haastattelun tarkoitushakuisuutta. Toimittaja ei kantelijan mielestä kuullut riittävän perusteellisesti häntä jutussaan.

Virheiden korjaaminen ja otsikon vastaavuus
Kantelija pyysi korjaamaan jutussa olleet 7 olennaista asiavirhettä: 1) Lehden sisällysluettelon otsikossa sanotaan, että ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin”. Rokotusinfo ei vastusta rokotuksia. 2) Lehden mukaan Kanadassa ja Suomessa käytettiin eri rokotteita. Kantelijan mukaan Kanadassa oli eri rokote kuin Suomessa. 3) Rokoteinfo ei ole lähettänyt kanteluita hallinto-oikeuksiin, kuten SK:n jutussa mainitaan. 4) Yhdistyksen tiedotteiden tahti ei tiivistynyt sikainfluenssarokotusten myötä, kuten jutussa sanotaan. 5) Yhdistyksen www-sivuilla ei kuvata Terhi Kilpeä ”tutkijaksi, joka ei välitä vanhempien hädästä”. 6) Jutussa haastateltua narkoleptikkoa ei ollut kutsuttu tilaisuuteen. 7) Yhdistys uutisoi tuberkuloosiin kuolleen lapsen tapauksen, vaikka lehdessä toisin väitetään. Lisäksi lehden sisällysluettelon otsikolle ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin” ei kantelijan mielestä löydy sisällöstä katetta.

Kantelija huomauttaa, että lehti korjasi vain kaksi olennaista virhettä, jotka koskivat väittämiä Terhi Kilvestä ja tuberkuloosiin kuolleesta lapsesta. Lehti ei myöskään korjannut virheitään heti toimituksellisilla verkkosivuilla, vaan vasta noin viikon kuluttua korjauspäätöksestään.

Lähdekritiikki
Kantelija pitää mahdollisena, että lehti ei ole suhtautunut kriittisesti tietolähteisiinsä eikä ole tarkistanut riittävän hyvin niiltä saamiaan tietoja. Keskeisinä tietolähteinä ovat ilmeisesti olleet Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virkamiehet. Kantelija nostaa esiin yhden virkamiehen, joka hänen mielestään on jäävi mm. puolisonsa työpaikan vuoksi. Kantelussa viitataan myös laitosten omiin intresseihin sekä epäillään, että ministeriö on osoittanut lehdelle sen käyttämän tietolähteen, joka oli narkolepsiaa kauan sairastanut henkilö.


Suomen Kuvalehden vastaus 23.5.2011

Päätoimittaja Tapani Ruokanen vastaa, että länsimaisen terveyden- ja sairaanhoidon kulmakivi on näyttöön perustuva lääketiede (Evidence-Based Medicine EBM). Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että terveydenhoidon ratkaisutoiminnan lähtökohtana on vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuva tieto. Osana tieteellistä tutkimusta ovat laajoin tilastotieteellisin menetelmin selvitetyt hyödyt ja haitat hoitotoimenpiteistä taikka sairauksien ehkäisemisestä.

Ruokasen mukaan merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi erityisesti länsimaissa ovat muodostumassa erilaiset koulukunnat, joissa lääkärit ja/tai vailla lääketieteellistä koulutusta olevat henkilöt ja tahot joko itse tekevät taikka suosittelevat kansalaisille hoitopäätöksiä ja terveydenhuoltoon liittyviä ratkaisuja sivuuttaen tieteellisin metodein aikaansaadut tulokset. Ratkaisut perustuvat uskomuksiin, joiden noudattaminen saattaa johtaa merkittäviin terveydellisiin joko yksilöä tai koko yhteiskuntaa kohtaaviin riskeihin.

Päätoimittaja Ruokasen mukaan Länsimaisen demokratian kulmakivi on sananvapaus. Joukkotiedotuksen osalta sananvapaus voi toteutua vain edellytyksin, että toimituksellisia ratkaisuja ei missään olosuhteissa luovuteta toimituksen ulkopuoliselle. Suomen Kuvalehden lähtökohdat tämän artikkelin julkaisemiselle olivat seuraavat: 1) Suomen Kuvalehti on artikkelikokonaisuudessa käyttänyt sananvapautta perustamalla kriittisen kannanottonsa yhteiskunnallisesti erittäin merkittävässä asiassa globaalisti hyväksyttyyn terveydenhoidon perustaan (= EBM) ja 2) Kiistaton tosiseikka on, että kaikista lääketieteellisistä interventioista vaikuttavin kautta medisiinisen historian ovat rokotukset, jotka ovat nostaneet keskimääräistä elinikää globaalisti enemmän, kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö.

Rokotusinfo r.y.:n useat kannanotot ovat Ruokasen mukaan vailla lääketieteellistä pohjaa ja ne näin ollen on katsottava uskomuksiksi. Yhdistyksen toimintaa pitää voida arvioida erityisen kriittisesti sen johdosta, että sen kannanottojen seurauksena voi syntyä terveydellisiä riskejä yksittäisille kansalaisille aina pikkulapsista lähtien ja myös riski jo ”voitettujen” vakavien sairauksien ilmaantumisesta uudelleen.

Kantelu näyttäisi Ruokasen mukaan perustuvan siihen, että a) kantelijan käsitykset artikkelin kannanotoista ovat erisuuntaiset kuin lehdellä ja b) lehti ei ole suostunut kantelijan eri yhteyksissä esittämiin vaatimuksiin, jotka olisivat tarkoittaneet toimituksellisen ratkaisun siirtämistä kantelijalle. Artikkeli perustuu huolelliseen valmisteluun ja luotettaviin lähteisiin. Julkaisemallaan artikkelikokonaisuudella lehti on osallistunut merkittävään yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvää journalistista tapaa noudattaen.

Päätoimittaja huomauttaa kantelijan itsensäkin myöntäneen, ettei hänelle ollut syntynyt oikeutta vastineeseen.


Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Suomen Kuvalehden juttu oli ajankohtainen reportaasi narkolepsiakohun yhteydessä julkisuuteen nousseesta yhdistyksestä ja sen puheenjohtajasta, jotka suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin. Juttu kertoo myös yhdistyksen ja sairastuneiden lasten vanhempien suhteista sekä viranomaisten toimista ja suhtautumisesta yhdistykseen. Jutun näkökulma on kriittinen, minkä toimitus avoimesti kertoo jutussa.

Julkisen sanan neuvosto ratkaisee kantelijan esiin nostamat kohdat seuraavasti:

Hienotunteisuus
: Jutussa esiintyvällä narkoleptikolla on oikeus kertoa kokemuksistaan ja Suomen Kuvalehdellä on oikeus julkaista ne. Mielipiteen voi kokea loukkaavana, mutta se ei kuitenkaan kohdistu kehenkään henkilökohtaisesti. Toimittaja luonnehtii sanalla ”kiivaasti” tilannetta, jossa henkilö keskeyttää toisen henkilön puheenvuoron. Se on toimittajan arvio tilanteesta.

Totuudenmukaisuus: Toimittaja ja Suomen Kuvalehti ovat käyttäneet journalistista päätösvaltaansa haastattelutilanteissa, haastattelun tarkastamisessa, jutun kirjoittamisvaiheessa ja jutun julkaisussa.

Virheet ja otsikointi: Julkisen sanan neuvoston mielestä lehti korjasi jutusta kantelijan osoittamat kiistattomat ja olennaiset asiavirheet. Muut kantelijan osoittamat virheet ovat tulkinnanvaraisia. Kuvalehden olisi pitänyt korjata virheensä verkkosivuillaan mahdollisimman pian, mutta tässä tapauksessa viivästyksellä ei ollut olennaista merkitystä asiakokonaisuuden tai kantelijan kannalta. Lehden sisällysluettelon otsikko ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin” on ilmaisultaan yleinen, ja sen voi tulkita tarkoittavan muitakin kuin Rokotusinfoa. Tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa seuraava on voinut havaita rokotuksenvastaisen ilmapiirin voimistuneen Suomessa.

Lähdekritiikki
: Kantelu perustuu näiltä osin näkemyseroihin ja epäilyihin, joille ei löydy konkreettista näyttöä.

Yhteenveto: Keskellä sikainfluenssarokotusten herättämää narkolepsiakeskustelua Suomen Kuvalehti oli valinnut juttuaiheekseen Rokotusinfon ja sen puheenjohtajan. Lehti voi päättää jutun aiheen, haastateltavat ja käsittelytavan itsenäisesti. Journalistinen päätösvalta jopa velvoittaa toimitusta siihen. Tiukaksi rajatusta näkökulmasta huolimatta myös kantelijaa kuultiin jutussa. Lehti myös korjasi jutussa olleet olennaiset asiavirheet.

Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että aihe saattoi olla arka narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmille. Jutun kärjistykset eivät kuitenkaan kohdistuneet kehenkään henkilökohtaisesti. Ne esitettiin yleisellä tasolla. Neuvoston käsityksen mukaan lehti olisi myös voinut antaa keskustelun tärkeästä ja mielenkiintoisesta aiheesta jatkua sivuillaan vaarantamatta journalistista päätösvaltaansa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 3119 kertaa