PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4582/AL/11

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehti julkaisi laajan juttukokonaisuuden Rokotusinfo-yhdistyksestä ja sen puheenjohtajasta. Lehti korjasi jutussa olleet olennaiset asiavirheet.

Kantelu 19.4.2011

Kantelu kohdistuu 1.4.2011 ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä (13/2011) julkaistuun juttuun ”Teräviä kysymyksiä, Miksi Suomen terveysviranomaiset pelkäävät Jyrki Kuoppalaa?”. Kantelijana on Rokotusinfo r.y.:n puheenjohtaja Jyrki Kuoppala. Kantelu on poikkeuksellisen laaja. Sen pituus on 9 liuskaa ja kanteluun sisältyy noin 20 liuskaa liitteitä ja taustamateriaalia. SK:n juttu oli laajuudeltaan 7 sivua.

Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeiden kohtiin, jossa käsitellään hienotunteisuutta uutisoitaessa sairaustapauksista, totuudenmukaista tiedonvälitystä, olennaisen virheen korjausta, otsikon vastaavuutta ja lähdekritiikkiä.

Hienotunteisuuden loukkaus
SK:n jutussa haastatellaan narkoleptikkoa, joka osallistui narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhempien tilaisuuteen. Hienovaraisuuden loukkaus toteutuu narkoleptikon haastattelussa, jossa yli 50 vuotta narkolepsiaa sairastanut kertoi tilaisuudesta ja suhteestaan sairauteen. Kantelun mukaan haastatellun repliikit loukkaavat ja leimaavat sairastuneiden lasten perheitä. Myös haastatteluosuudessa käytetty ilmaisu, jonka mukaan joku vanhemmista keskeytti narkoleptikon ”kiivaasti” on loukkaava. Ilmaisu kohdistuu puheen keskeyttäjään.

Totuudenmukainen tiedonvälitys
Kantelijan mielestä lehden tarkoitus näyttää olleen esittää asiat vastakkainasettelua ja dramatisointia palvelevalla tavalla. Kantelija selostaa omaa haastattelutilannettaan, haastattelunsa tarkastamista ja haastattelun tarkoitushakuisuutta. Toimittaja ei kantelijan mielestä kuullut riittävän perusteellisesti häntä jutussaan.

Virheiden korjaaminen ja otsikon vastaavuus
Kantelija pyysi korjaamaan jutussa olleet 7 olennaista asiavirhettä: 1) Lehden sisällysluettelon otsikossa sanotaan, että ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin”. Rokotusinfo ei vastusta rokotuksia. 2) Lehden mukaan Kanadassa ja Suomessa käytettiin eri rokotteita. Kantelijan mukaan Kanadassa oli eri rokote kuin Suomessa. 3) Rokoteinfo ei ole lähettänyt kanteluita hallinto-oikeuksiin, kuten SK:n jutussa mainitaan. 4) Yhdistyksen tiedotteiden tahti ei tiivistynyt sikainfluenssarokotusten myötä, kuten jutussa sanotaan. 5) Yhdistyksen www-sivuilla ei kuvata Terhi Kilpeä ”tutkijaksi, joka ei välitä vanhempien hädästä”. 6) Jutussa haastateltua narkoleptikkoa ei ollut kutsuttu tilaisuuteen. 7) Yhdistys uutisoi tuberkuloosiin kuolleen lapsen tapauksen, vaikka lehdessä toisin väitetään. Lisäksi lehden sisällysluettelon otsikolle ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin” ei kantelijan mielestä löydy sisällöstä katetta.

Kantelija huomauttaa, että lehti korjasi vain kaksi olennaista virhettä, jotka koskivat väittämiä Terhi Kilvestä ja tuberkuloosiin kuolleesta lapsesta. Lehti ei myöskään korjannut virheitään heti toimituksellisilla verkkosivuilla, vaan vasta noin viikon kuluttua korjauspäätöksestään.

Lähdekritiikki
Kantelija pitää mahdollisena, että lehti ei ole suhtautunut kriittisesti tietolähteisiinsä eikä ole tarkistanut riittävän hyvin niiltä saamiaan tietoja. Keskeisinä tietolähteinä ovat ilmeisesti olleet Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virkamiehet. Kantelija nostaa esiin yhden virkamiehen, joka hänen mielestään on jäävi mm. puolisonsa työpaikan vuoksi. Kantelussa viitataan myös laitosten omiin intresseihin sekä epäillään, että ministeriö on osoittanut lehdelle sen käyttämän tietolähteen, joka oli narkolepsiaa kauan sairastanut henkilö.


Suomen Kuvalehden vastaus 23.5.2011

Päätoimittaja Tapani Ruokanen vastaa, että länsimaisen terveyden- ja sairaanhoidon kulmakivi on näyttöön perustuva lääketiede (Evidence-Based Medicine EBM). Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että terveydenhoidon ratkaisutoiminnan lähtökohtana on vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuva tieto. Osana tieteellistä tutkimusta ovat laajoin tilastotieteellisin menetelmin selvitetyt hyödyt ja haitat hoitotoimenpiteistä taikka sairauksien ehkäisemisestä.

Ruokasen mukaan merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi erityisesti länsimaissa ovat muodostumassa erilaiset koulukunnat, joissa lääkärit ja/tai vailla lääketieteellistä koulutusta olevat henkilöt ja tahot joko itse tekevät taikka suosittelevat kansalaisille hoitopäätöksiä ja terveydenhuoltoon liittyviä ratkaisuja sivuuttaen tieteellisin metodein aikaansaadut tulokset. Ratkaisut perustuvat uskomuksiin, joiden noudattaminen saattaa johtaa merkittäviin terveydellisiin joko yksilöä tai koko yhteiskuntaa kohtaaviin riskeihin.

Päätoimittaja Ruokasen mukaan Länsimaisen demokratian kulmakivi on sananvapaus. Joukkotiedotuksen osalta sananvapaus voi toteutua vain edellytyksin, että toimituksellisia ratkaisuja ei missään olosuhteissa luovuteta toimituksen ulkopuoliselle. Suomen Kuvalehden lähtökohdat tämän artikkelin julkaisemiselle olivat seuraavat: 1) Suomen Kuvalehti on artikkelikokonaisuudessa käyttänyt sananvapautta perustamalla kriittisen kannanottonsa yhteiskunnallisesti erittäin merkittävässä asiassa globaalisti hyväksyttyyn terveydenhoidon perustaan (= EBM) ja 2) Kiistaton tosiseikka on, että kaikista lääketieteellisistä interventioista vaikuttavin kautta medisiinisen historian ovat rokotukset, jotka ovat nostaneet keskimääräistä elinikää globaalisti enemmän, kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö.

Rokotusinfo r.y.:n useat kannanotot ovat Ruokasen mukaan vailla lääketieteellistä pohjaa ja ne näin ollen on katsottava uskomuksiksi. Yhdistyksen toimintaa pitää voida arvioida erityisen kriittisesti sen johdosta, että sen kannanottojen seurauksena voi syntyä terveydellisiä riskejä yksittäisille kansalaisille aina pikkulapsista lähtien ja myös riski jo ”voitettujen” vakavien sairauksien ilmaantumisesta uudelleen.

Kantelu näyttäisi Ruokasen mukaan perustuvan siihen, että a) kantelijan käsitykset artikkelin kannanotoista ovat erisuuntaiset kuin lehdellä ja b) lehti ei ole suostunut kantelijan eri yhteyksissä esittämiin vaatimuksiin, jotka olisivat tarkoittaneet toimituksellisen ratkaisun siirtämistä kantelijalle. Artikkeli perustuu huolelliseen valmisteluun ja luotettaviin lähteisiin. Julkaisemallaan artikkelikokonaisuudella lehti on osallistunut merkittävään yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvää journalistista tapaa noudattaen.

Päätoimittaja huomauttaa kantelijan itsensäkin myöntäneen, ettei hänelle ollut syntynyt oikeutta vastineeseen.


Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Suomen Kuvalehden juttu oli ajankohtainen reportaasi narkolepsiakohun yhteydessä julkisuuteen nousseesta yhdistyksestä ja sen puheenjohtajasta, jotka suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin. Juttu kertoo myös yhdistyksen ja sairastuneiden lasten vanhempien suhteista sekä viranomaisten toimista ja suhtautumisesta yhdistykseen. Jutun näkökulma on kriittinen, minkä toimitus avoimesti kertoo jutussa.

Julkisen sanan neuvosto ratkaisee kantelijan esiin nostamat kohdat seuraavasti:

Hienotunteisuus
: Jutussa esiintyvällä narkoleptikolla on oikeus kertoa kokemuksistaan ja Suomen Kuvalehdellä on oikeus julkaista ne. Mielipiteen voi kokea loukkaavana, mutta se ei kuitenkaan kohdistu kehenkään henkilökohtaisesti. Toimittaja luonnehtii sanalla ”kiivaasti” tilannetta, jossa henkilö keskeyttää toisen henkilön puheenvuoron. Se on toimittajan arvio tilanteesta.

Totuudenmukaisuus: Toimittaja ja Suomen Kuvalehti ovat käyttäneet journalistista päätösvaltaansa haastattelutilanteissa, haastattelun tarkastamisessa, jutun kirjoittamisvaiheessa ja jutun julkaisussa.

Virheet ja otsikointi: Julkisen sanan neuvoston mielestä lehti korjasi jutusta kantelijan osoittamat kiistattomat ja olennaiset asiavirheet. Muut kantelijan osoittamat virheet ovat tulkinnanvaraisia. Kuvalehden olisi pitänyt korjata virheensä verkkosivuillaan mahdollisimman pian, mutta tässä tapauksessa viivästyksellä ei ollut olennaista merkitystä asiakokonaisuuden tai kantelijan kannalta. Lehden sisällysluettelon otsikko ”Rokotusten vastustajat valtaavat jalansijaa Suomessakin” on ilmaisultaan yleinen, ja sen voi tulkita tarkoittavan muitakin kuin Rokotusinfoa. Tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa seuraava on voinut havaita rokotuksenvastaisen ilmapiirin voimistuneen Suomessa.

Lähdekritiikki
: Kantelu perustuu näiltä osin näkemyseroihin ja epäilyihin, joille ei löydy konkreettista näyttöä.

Yhteenveto: Keskellä sikainfluenssarokotusten herättämää narkolepsiakeskustelua Suomen Kuvalehti oli valinnut juttuaiheekseen Rokotusinfon ja sen puheenjohtajan. Lehti voi päättää jutun aiheen, haastateltavat ja käsittelytavan itsenäisesti. Journalistinen päätösvalta jopa velvoittaa toimitusta siihen. Tiukaksi rajatusta näkökulmasta huolimatta myös kantelijaa kuultiin jutussa. Lehti myös korjasi jutussa olleet olennaiset asiavirheet.

Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että aihe saattoi olla arka narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmille. Jutun kärjistykset eivät kuitenkaan kohdistuneet kehenkään henkilökohtaisesti. Ne esitettiin yleisellä tasolla. Neuvoston käsityksen mukaan lehti olisi myös voinut antaa keskustelun tärkeästä ja mielenkiintoisesta aiheesta jatkua sivuillaan vaarantamatta journalistista päätösvaltaansa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 3385 kertaa