PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4573/R/11

Vastaaja: Radio 957

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös loukkaavaa radio-ohjelmaa koskevassa asiassa. Kantelijan toimintaa jääkiekkoerotuomarina arvosteltiin keskustelunomaisessa radio-ohjelmassa. Kantelija yritti saada oman kantansa julki, mutta ei saanut toimituksen johtoon yhteyttä.

Kantelu 12.4. ja lisäselvitys 14.4.2011

Kantelu kohdistuu Radio 957:n Hiitelän Boksiin ja sen Pillipiiparit -jaksoon 28.1.2011.
http://www.radio957.fi/index.php?mw=&option=com_sbsarticle&tmpl=blog&cid=19728&cat=2&cpage=10
Kantelijan mukaan toimittaja Juha Hiitelä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 8 ja 10. Hiitelä esittää keksittyjä ja täysin paikkansapitämättömiä väitteitä, jotka ovat haitallisia kantelijan maineelle. Kantelija on tuomarina jääkiekon SM-Liigassa. On selvää että kritiikkiä esitetään toisinaan voimakkaastikin, mutta ohjelmassaan Hiitelä noin 10 minuutin kohdalla väittää kantelijan sanoneen asioita, jotka ovat keksittyjä. Perättömät väitteet haittaavat myös siviiliammattia. Kantelija on ammatiltaan tuotepäällikkö ja hänen työhönsä kuuluu aktiivinen asiakkuuksien hoitaminen koko Suomen markkina-alueella. Jääkiekko on hyvin seurattu laji Suomessa ja siitä johtuen tämä kyseinen toimittajan perätön väittämä antaa kantelijasta negatiivisen kuvan asiakkaille.

Tilanne, jolloin kantelijan väitettiin haistatelleen SM-Liiga-valmentajalle, oli Jyväskylässä pelatussa SM-Liigan ottelussa JYP-Tappara 3.12.2010. Tilanteessa kentällä käytyä keskustelua oli todistamassa ottelun toinen linjatuomari Jyväskylästä. Kantelija sanoo ymmärtävänsä ja täysin hyväksyvänsä asiallisen kritiikin, mitä tuomareille tulee, mutta kuinka pitkälle voi toimittaja mennä esittäessään asioita julkisessa mediassa?

Kantelija on soittanut Radio 957:n vaihteeseen ja pyytänyt yhdistämään ohjelman tuottamisesta vastaavalle henkilölle. Puhelu on yhdistetty, mutta kukaan ei ole vastannut tai ottanut yhteyttä takaisin.


Radio 957:n vastaukset 10.5. ja 16.9.2011

Ohjelmajohtaja Juha Koivunen vastaa, että Hiitelän boksi on jääkiekkoaiheinen keskusteluohjelma, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua. Kyseisen jakson aiheena oli tuomaritoiminta, ja lähetyksessä sivuttiin myös kantelijan toimintaa SM-liigan erotuomarina.

Ohjelmassa referoidaan kantelijan sanomisia jääkiekkojoukkueen valmentajille ja pelaajille kesken erään SM-liigaottelun esimerkkinä tuomaritoiminnan ylimielisyydestä pelaajia kohtaan. Toimittaja on ohjelmajohtajan vastauksen mukaan keskustellut kyseisen tuomarin puheista joukkueen valmentajan kanssa välittömästi ottelun jälkeen, jolloin paikalla oli myös erotuomaritarkkailija. Lisäksi toimittaja on myöhemmin varmistanut tuomarin puheet toiselta joukkueen jäseneltä. Kokemuksen perusteella tuomarit eivät ole halukkaita keskustelemaan päätöksistään ja ratkaisuistaan median kanssa. Sen vuoksi toimittaja ei ottanut yhteyttä kantelijaan ennen lähetystä.

Ryhtyessään erotuomariksi jääkiekon SM-liigaan henkilön täytyy ohjelmajohtaja Koivusen mielestä ymmärtää sen seuraukset. Tuomaritoiminta on osa peliä ja siten arvosteltavissa samalla lailla kuin pelaajien otteet. Ohjelmassa ei puututa kantelijan siviilityöhön eikä hänen persoonaansa, vaan ainoastaan hänen käyttäytymiseensä jääkiekkokaukalossa. Ollessaan tuomarina kantelija alistuu arvostelulle ja tietää sen, että se mitä hän tekee kaukalossa, voi vaikuttaa siihen mitä ihmiset hänestä ajattelevat. Juha Hiitelällä ei ollut mitään käsitystä mitä kantelija tekee siviilissä. Hiitelä korostaakin edelleen, että hän sanoi kantelijan käyttäytyneen ko. tilanteessa ylimielisesti. Hiitelä on keskustellut asiasta Tapparan päävalmentajan Sami Hirvosen kanssa elokuun alussa ja tämä on tarvittaessa valmis myös todistamaan asioiden kulusta.

Kantelija on ilmoittanut soittaneensa kanavalle ja jättäneensä soittopyynnön. Tämä pyyntö ei ole välittynyt ohjelmajohtajalle eikä toimittajalle. Mikäli ohjelmajohtaja tai toimittaja olisi saanut tiedon kantelijan halusta jättää vastine, se olisi journalistin ohjeiden mukaisesti julkaistu seuraavassa lähetyksessä.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Radio-ohjelma käsittelee keskustelunomaisesti ja kolumnityyliin jääkiekkoilun SM-liigan erotuomareiden eli ”pillipiipareiden” ylimielisyyttä pelaajia ja valmentajia kohtaan. Ohjelmassa kerrotaan, että kantelija olisi sanonut kesken pelin SM-liigajoukkueen valmentajalle, että ”Haista vee… pidä turpas kiinni!”. Kantelija kiistää väitteen.

Julkisen sanan neuvosto ei voi esimerkiksi todistajia kuulemalla ottaa selvää, mitä kaukalossa on tietyssä tilanteessa todella sanottu tai jätetty sanomatta. Neuvosto tulkitsee vain Journalistin ohjeita.

Jääkiekkoilu korkeimmalla kansallisella tasolla on sekoitus viihteen ja urheilun liiketoimintaa. Julkisuus on jääkiekkoilun elinehto – ala elää julkisuudessa ja julkisuudesta. Erotuomarit ovat osa tätä koneistoa. Sen vuoksi heidän on siedettävä myös julkista arviointia, joka voi olla joskus hyvinkin henkilökohtaista, kärjekästä ja kriittistä. Jos tuomarityöskentelyn arvioinnissa tehdään mediassa asiavirheitä, niiden korjaamista on vaadittava tai niihin voi vastata omalla kannanotolla. Tässä tapauksessa jää epäselväksi, miksi kantelijan puhelut eivät tavoittaneet toimituksen vastuuhenkilöitä. Tiedotusvälineiden velvollisuus on suhtautua yhteydenottopyyntöihin vakavasti ja huolehtia siitä, että tekniset edellytykset ovat kunnossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio 957 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 2006 kertaa