PÄÄTÖKSET

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6080/SL/16
Keskipohjanmaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi jutun kadonneista ihmisistä. Jutussa kerrottiin myös itsemurhasta. Uhrin tunnistetietoja ei kerrottu, mutta itsemurhan tekotapa mainittiin. 

Vapauttava 6079/PL/16
Heinäveden Lehti

Yksityisyyden suoja, oikeus omaan kannanottoon

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin kantelijan ja paikallisen seurakunnan välistä riita-asiaa. Kirjoitus sisälsi tietoja kantelijan taloudesta. Kantelija ei pyytänyt oman kannanoton julkaisemista.

Langettava 6075/SL/16
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi juttuja arpajaisvoitoista. Ne perustuivat arpajaisia järjestävän yhtiön tiedotteisiin, joissa voittajia on haastateltu nimettöminä.

Vapauttava 6073/AL/16
Utain

Virheen korjaus, haastattelu

Lehti julkaisi reportaasin arpitatuoinnista. Jutussa haastateltu yrittäjä ei ehtinyt tarkastaa haastattelua ennen lehden deadlinea. Juttuun ei kuitenkaan jäänyt olennaista asiavirhettä eikä toimituksen olisi tarvinnut ottaa huomioon yrittäjän muutostoivetta toimituksen päätösvallassa olleesta luonnehdinnasta.

Langettava 6071/SL/16
Satakunnan Kansa

Virheen korjaus

Vieraskolumnistin tekstissä oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi verkossa, mutta ei painetussa lehdessä. Verkkokorjauskin kesti kolme viikkoa, vaikka kantelija ilmoitti virheestä heti julkaisupäivänä.

Vapauttava 6070/6072/YLE/16
Yleisradio

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan ampuma-aseiden aiheuttamista kuolemantapauksista Suomessa. Juttua varten haastateltiin henkilöitä, jotka olivat joutuneet tekemisiin ampuma-aseisiin liittyvän väkivallan kanssa. 

Langettava 6061/SL/15
Keskisuomalainen

Virheen korjaus

Lehti kertoi pääkirjoituksessaan, että julkisen sektorin lääkärien toimiminen myös yksityisvastaanotoilla eli lääkärien kaksoisrooli on suomalainen erikoisuus, jollaista ei ole ollut muissa Pohjoismaissa. Kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka toimituksen olisi pitänyt korjata, kun kantelija sitä pyysi.

Langettava 6045/SL/15
Östnyland

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Östnylandin julkaisemassa jutussa kantelijan yrityksestä oli väärä kuva, jonka perusteella kantelija leimattiin sosiaalisessa mediassa rasistiksi. Lehti korjasi virheen samana päivänä, mutta ei kertonut virheestä eikä siitä, miten ja milloin se on korjattu.  

Langettava 6042/SL/15
Turun Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Oikeutta eläimille ry. joutui Turun Sanomien uutisessa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lehti ei kuullut yhdistystä samassa yhteydessä eikä myöntänyt yhdistykselle omaa kannanottoa. 

Vapauttava 6030/SL/15
Ilta-Sanomat

piilomainonta, konserniyhteys

Ilta-Sanomat julkaisi uutisen Taloussanomien uudesta erikoislehdestä. Lehti kertoi omasta julkaisustaan ja mainitsi lisäksi konserniyhteyden asianmukaisesti. Kyse ei ollut piilomainonnasta.

Vapauttava 6029/SL/15
Iltalehti

Piilomainonta

Iltalehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin suomalaisten innostuneen etelänristeilyistä. Jutussa kerrottiin uuden yrittäjän palvelukonseptista ja esiteltiin kansainvälisten risteilyalusten palvelutarjontaa. Kyseessä ei ollut piilomainonta. Äänestyspäätös 9-4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Langettava ja vakava huomautus 6008/AL/15
Seiska

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, lasten esiintyminen mediassa

Langettava päätös, joka sisältää vakavan huomautuksen.

Seiska uutisoi kuolemantapauksesta ja siihen liittyneestä rikosepäilystä. Tekstissä puhuttiin taposta, vaikka kyse oli vasta epäilystä. Epäilty ja hänen perheensä olivat tunnistettavissa. Jutussa oli arkaluontoisia tietoja uhrin puolisosta ja lapsista.

Vapauttava 6006/SL/15
Keski-Häme

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko

Keski-Häme julkaisi uutisen suunnitelmista perustaa turvapaikanhakijoille majoitustiloja Lammille. Otsikko vastasi riittävän tarkasti uutisen sisältöä.

Vapauttava 5999/AL/15
Suomen Kuvalehti

Kulttuurikritiikki

Lehti julkaisi kritiikin, jossa kirjoittaja käytti arvioitavasta elokuvasta ja sen ohjaajasta erittäin kärjekkäitä ilmaisuja. Tieteen, taiteen, politiikan ja muun vastaavaan aihepiirin arvioinnissa tämä on mahdollista ja tekijöiden on se kestettävä.

Langettava 5993/SL/15
Etelä-Saimaa

Virheen korjaus

Lehti raportoi useissa uutisissaan monisyisestä kiistasta urheiluseuran ja kaupungin sekä toisaalta seuran ja halliyrittäjän välillä. Yhdessä uutisessa oli olennainen asiavirhe, joka korjattiin asianmukaisesti painetussa lehdessä, mutta verkossa oikaisua ei julkaistu.

Vapauttava 5989/SL/15
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan ja äänen käyttö

Lehti julkaisi verkkosivustollaan uutisen, joka käsitteli maahanmuuttokriittistä mielenosoitusta. Uutisen videossa esitettiin seitsemän erillistä muutaman sekunnin yleiskuvaa mielenosoituksesta. Yhdessä kuvassa kantelija istui hattu päässään. Videon taustaäänenä oli kansallislaulu.

Vapauttava 5987/SL/15
Etelä-Suomen Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan tekemän jutun, johon editointivaiheessa oli tullut virheitä. Toimitus korjasi virheet asianmukaisesti. Kantelijalle eli jutun tekijälle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 5986/SL/15
Länsiväylä

Otsikko

Lehti otsikoi juttunsa seuraavasti: ”Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä”. Jutusta ilmeni, että kyse oli e-kansalaisuudesta ja Viron nimen muuttamisesta suomen kielessä Eestiksi. Monitulkintainen otsikko tarkentui itse jutusta. Äänestyspäätös 10–3. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4573/R/11

Vastaaja: Radio 957

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös loukkaavaa radio-ohjelmaa koskevassa asiassa. Kantelijan toimintaa jääkiekkoerotuomarina arvosteltiin keskustelunomaisessa radio-ohjelmassa. Kantelija yritti saada oman kantansa julki, mutta ei saanut toimituksen johtoon yhteyttä.

Kantelu 12.4. ja lisäselvitys 14.4.2011

Kantelu kohdistuu Radio 957:n Hiitelän Boksiin ja sen Pillipiiparit -jaksoon 28.1.2011.
http://www.radio957.fi/index.php?mw=&option=com_sbsarticle&tmpl=blog&cid=19728&cat=2&cpage=10
Kantelijan mukaan toimittaja Juha Hiitelä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 8 ja 10. Hiitelä esittää keksittyjä ja täysin paikkansapitämättömiä väitteitä, jotka ovat haitallisia kantelijan maineelle. Kantelija on tuomarina jääkiekon SM-Liigassa. On selvää että kritiikkiä esitetään toisinaan voimakkaastikin, mutta ohjelmassaan Hiitelä noin 10 minuutin kohdalla väittää kantelijan sanoneen asioita, jotka ovat keksittyjä. Perättömät väitteet haittaavat myös siviiliammattia. Kantelija on ammatiltaan tuotepäällikkö ja hänen työhönsä kuuluu aktiivinen asiakkuuksien hoitaminen koko Suomen markkina-alueella. Jääkiekko on hyvin seurattu laji Suomessa ja siitä johtuen tämä kyseinen toimittajan perätön väittämä antaa kantelijasta negatiivisen kuvan asiakkaille.

Tilanne, jolloin kantelijan väitettiin haistatelleen SM-Liiga-valmentajalle, oli Jyväskylässä pelatussa SM-Liigan ottelussa JYP-Tappara 3.12.2010. Tilanteessa kentällä käytyä keskustelua oli todistamassa ottelun toinen linjatuomari Jyväskylästä. Kantelija sanoo ymmärtävänsä ja täysin hyväksyvänsä asiallisen kritiikin, mitä tuomareille tulee, mutta kuinka pitkälle voi toimittaja mennä esittäessään asioita julkisessa mediassa?

Kantelija on soittanut Radio 957:n vaihteeseen ja pyytänyt yhdistämään ohjelman tuottamisesta vastaavalle henkilölle. Puhelu on yhdistetty, mutta kukaan ei ole vastannut tai ottanut yhteyttä takaisin.


Radio 957:n vastaukset 10.5. ja 16.9.2011

Ohjelmajohtaja Juha Koivunen vastaa, että Hiitelän boksi on jääkiekkoaiheinen keskusteluohjelma, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua. Kyseisen jakson aiheena oli tuomaritoiminta, ja lähetyksessä sivuttiin myös kantelijan toimintaa SM-liigan erotuomarina.

Ohjelmassa referoidaan kantelijan sanomisia jääkiekkojoukkueen valmentajille ja pelaajille kesken erään SM-liigaottelun esimerkkinä tuomaritoiminnan ylimielisyydestä pelaajia kohtaan. Toimittaja on ohjelmajohtajan vastauksen mukaan keskustellut kyseisen tuomarin puheista joukkueen valmentajan kanssa välittömästi ottelun jälkeen, jolloin paikalla oli myös erotuomaritarkkailija. Lisäksi toimittaja on myöhemmin varmistanut tuomarin puheet toiselta joukkueen jäseneltä. Kokemuksen perusteella tuomarit eivät ole halukkaita keskustelemaan päätöksistään ja ratkaisuistaan median kanssa. Sen vuoksi toimittaja ei ottanut yhteyttä kantelijaan ennen lähetystä.

Ryhtyessään erotuomariksi jääkiekon SM-liigaan henkilön täytyy ohjelmajohtaja Koivusen mielestä ymmärtää sen seuraukset. Tuomaritoiminta on osa peliä ja siten arvosteltavissa samalla lailla kuin pelaajien otteet. Ohjelmassa ei puututa kantelijan siviilityöhön eikä hänen persoonaansa, vaan ainoastaan hänen käyttäytymiseensä jääkiekkokaukalossa. Ollessaan tuomarina kantelija alistuu arvostelulle ja tietää sen, että se mitä hän tekee kaukalossa, voi vaikuttaa siihen mitä ihmiset hänestä ajattelevat. Juha Hiitelällä ei ollut mitään käsitystä mitä kantelija tekee siviilissä. Hiitelä korostaakin edelleen, että hän sanoi kantelijan käyttäytyneen ko. tilanteessa ylimielisesti. Hiitelä on keskustellut asiasta Tapparan päävalmentajan Sami Hirvosen kanssa elokuun alussa ja tämä on tarvittaessa valmis myös todistamaan asioiden kulusta.

Kantelija on ilmoittanut soittaneensa kanavalle ja jättäneensä soittopyynnön. Tämä pyyntö ei ole välittynyt ohjelmajohtajalle eikä toimittajalle. Mikäli ohjelmajohtaja tai toimittaja olisi saanut tiedon kantelijan halusta jättää vastine, se olisi journalistin ohjeiden mukaisesti julkaistu seuraavassa lähetyksessä.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Radio-ohjelma käsittelee keskustelunomaisesti ja kolumnityyliin jääkiekkoilun SM-liigan erotuomareiden eli ”pillipiipareiden” ylimielisyyttä pelaajia ja valmentajia kohtaan. Ohjelmassa kerrotaan, että kantelija olisi sanonut kesken pelin SM-liigajoukkueen valmentajalle, että ”Haista vee… pidä turpas kiinni!”. Kantelija kiistää väitteen.

Julkisen sanan neuvosto ei voi esimerkiksi todistajia kuulemalla ottaa selvää, mitä kaukalossa on tietyssä tilanteessa todella sanottu tai jätetty sanomatta. Neuvosto tulkitsee vain Journalistin ohjeita.

Jääkiekkoilu korkeimmalla kansallisella tasolla on sekoitus viihteen ja urheilun liiketoimintaa. Julkisuus on jääkiekkoilun elinehto – ala elää julkisuudessa ja julkisuudesta. Erotuomarit ovat osa tätä koneistoa. Sen vuoksi heidän on siedettävä myös julkista arviointia, joka voi olla joskus hyvinkin henkilökohtaista, kärjekästä ja kriittistä. Jos tuomarityöskentelyn arvioinnissa tehdään mediassa asiavirheitä, niiden korjaamista on vaadittava tai niihin voi vastata omalla kannanotolla. Tässä tapauksessa jää epäselväksi, miksi kantelijan puhelut eivät tavoittaneet toimituksen vastuuhenkilöitä. Tiedotusvälineiden velvollisuus on suhtautua yhteydenottopyyntöihin vakavasti ja huolehtia siitä, että tekniset edellytykset ovat kunnossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio 957 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 1487 kertaa