PÄÄTÖKSET

Vapauttava 5476/SL/14
Helsingin Sanomat

Virheen korjaaminen

Lehti käsitteli kokonaistyöaikaa ja julkaisi jutun yhteydessä faktalaatikon. Tietojen lähteenä oli ammattiliiton juristi. Tiedoissa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli erilaisista tulkinnoista. Lehti tarjosi kantelijalle mahdollisuuden mielipidekirjoitukseen, mutta tämä ei käyttänyt sitä.

Vapauttava 5475/SL/14
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti julkaisi verkkosivuillaan harhaanjohtavasti otsikoidun jutun kaupunginhallituksen kokouksen pakolaispäätöksestä. Lehti korjasi juttua lukijapalautteen perusteella heti seuraavana päivänä.

Langettava 5472/SL/14
Ilta-Sanomat

Piilomainonta

Lehti julkaisi ilmoituksen, jota se ei ollut erottanut riittävän selvästi toimituksellisesta sisällöstä.

Langettava 5471/SL/14
Kainuun Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun Kajaanissa asuvasta islaminuskoisesta miehestä. Jutussa kerrottiin virheellistä tietoa muslimien avioitumissäännöistä. Lehti ei korjannut virhettä useista pyynnöistä huolimatta.

Vapauttava 5463AB/SL/14
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi entisen huumepoliisin haastattelun, jossa kerrottiin poliisien syyllistyneen työssään rikoksiin. Vaikka kantelijat kiistivätkin haastatellun tiedot, eivät he pyytäneet virheiden korjausta tai tarjonneet omaa kannanottoaan julkaistavaksi. Helsingin poliisi kieltäytyi samanaikaisesta kuulemisesta.

Vapauttava 5462/SL/14
Nya Åland

Yksityinen ja julkinen, kuvan käyttö

Lehti teki jutun radiohaastattelussa esiintyneestä henkilöstä ja kuvitti jutun kuvakaappauksella haastatellun Facebook-sivulta. Jutussa ei ollut virheitä ja se perustui julkisiin lähteisiin.

Langettava 5459/R/14
Radio SuomiPop

Piilomainonta

Radiokanavan aamulähetyksessä hämärrettiin toimituksellisen materiaalin ja ilmoituksen rajaa. Toimittajat esittelivät kritiikittömästi tuotetta, jonka mainoskampanja oli samaan aikaan käynnissä kanavalla ja sen nettisivuilla. Toimittajat esiintyivät kaksoisroolissa antamalla kasvonsa ja äänensä mainoskampanjan käyttöön.

Langettava 5452/SL/14
Kauppalehti

Virheen korjaus, lähdekritiikki

Lehden juttu perustui kaksi kuukautta vanhaan tiedotteeseen. Tämän vuoksi siinä oli virheellistä tietoa, jota lehti ei korjannut, vaikka sai siitä tiedon. Myös lähdekritiikissä oli toivomisen varaa.

Langettava 5447/AL/14
Suomen Kuvalehti

Oikeus omaan kannanottoon

Lehti julkaisi tiedetoimittajan poleemisen artikkelin, jossa kiistettiin täysin lääkintälaitteen toimivuus. Yritys joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti ei julkaissut kantelijan omaa kannanottoa. 

Vapauttava 5442/SL/14
Vantaan Sanomat

Lähdekritiikki

Lehti kertoi laihduttamiseen tarkoitetusta geenitestistä. Jutussa haastateltiin lihavuustutkijaa, joka tyrmäsi testit. Toimituksella ei ollut perusteita epäillä lähteen luotettavuutta tai motiiveja.

Langettava 5430/AL/14
Rakennuslehti

Oma kannanotto

Lehti kertoi kantelijan olleen mukana yhtenä perustajajäsenenä rakennushankkeessa, jossa hän ja nimeltä mainitut poliitikot olivat jutun väliotsikon mukaan hyötyneet poliittisesta asemastaan. Kantelijaa ei kuultu jutun yhteydessä, eikä hänen kannanottoaan julkaistu lupauksesta huolimatta. 

Langettava 5424/R/14
Radio Dei

Toimittajan asema, yksityiselämän suoja

Radio-ohjelmassa käsiteltiin neljä vuotta aiemmin kuolleen henkilön vakavaa sairautta ja mahdollista parantumista siitä. Juontaja käytti ohjelmaa henkilökohtaisen riita-asian selvittelyyn ja paljasti arkaluonteisia yksityiselämään kuuluvia seikkoja. Vastine ei riittänyt korjaamaan aiheutettua vahinkoa.

Vapauttava 5414/SL/14
Loviisan Sanomat

Virheen korjaaminen

Lehti arvioi pääkirjoituksessaan pitkittynyttä riita-asiaa. Kantelija pitää olennaisena asiavirheenä sitä, että pääkirjoituksessa esitettiin kantajalle maksettavaksi tulevat oikeudenkäyntikulut ilman arvonlisäveroa. Lehti kertoi kuluista sekä netissä että painetussa versiossaan, mutta ei linkittänyt tietoa pääkirjoituksen sähköiseen versioon.   

Langettava 5411/TV/14
MTV, Kymmenen uutiset

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja MTV:n julkaisemassa uutisessa oli olennainen virhe. Toimitus ei sitä korjannut kantelijan pyynnöstä ja STT:n oikaisusta huolimatta.  
   

Langettava 5410/AL/14
7 päivää

Yksityinen ja julkinen, arkistokuvan käyttö

Lehti käytti videouutisensa kuvituksena kolme vuotta vanhaa arkistomateriaalia, joka yhdisti kantelijan aiheetta tuoreeseen oikeudenkäyntiin. Kantelija oli tunnistettavissa kuvasta. Lehti poisti kantelijan kuvan, mutta ei kertonut editoinnista eikä maininnut arkistokuvien käytöstä.

Vapauttava 5409/YLE/14
Yle, uutiset

Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Ylen tv-uutisten grafiikassa käytettiin otsikkona epätäsmällisesti ilmaisua "pakkoruotsi". Toimittajan samanaikainen juonto kuitenkin kertoi, että kyse oli ruotsin kielen virallisesta asemasta eikä ruotsin kielen asemasta kouluopetuksessa. Äänestyspäätös 11-1. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5408/SL/14
JP-Kunnallissanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Lehti paljasti uutisessaan varkaudesta kiinni jääneiden etnisen taustan, vaikka sillä ei ollut merkitystä rikoksen selvittämiselle. Äänestyspäätös 12–1. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5407B/SL/14
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja lehden julkaisemassa verkkouutisessa oli olennainen virhe, jota lehti ei kantelijan yhteydenotoista huolimatta korjannut. Lehti korjasi virheen vasta STT:n lähetettyä oikaisun. Päätös tehtiin ensimmäisen kerran 21.5.2014, mutta neuvosto otti sen uudelleen käsittelyyn päätöksessä olleen virheen vuoksi. Tämä päätös korvaa aiemman päätöksen.

Langettava 5407A/SL/14
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja lehden julkaisemassa verkkouutisessa oli olennainen virhe. Lehti ei sitä korjannut kantelijan pyynnöstä ja STT:n oikaisusta huolimatta.

Langettava 5406/SL/14
Iltalehti

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja lehden julkaisemassa verkkouutisessa oli olennainen virhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Lehti oikaisi uutisen vasta kun STT korjasi juttunsa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4573/R/11

Vastaaja: Radio 957

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös loukkaavaa radio-ohjelmaa koskevassa asiassa. Kantelijan toimintaa jääkiekkoerotuomarina arvosteltiin keskustelunomaisessa radio-ohjelmassa. Kantelija yritti saada oman kantansa julki, mutta ei saanut toimituksen johtoon yhteyttä.

Kantelu 12.4. ja lisäselvitys 14.4.2011

Kantelu kohdistuu Radio 957:n Hiitelän Boksiin ja sen Pillipiiparit -jaksoon 28.1.2011.
http://www.radio957.fi/index.php?mw=&option=com_sbsarticle&tmpl=blog&cid=19728&cat=2&cpage=10
Kantelijan mukaan toimittaja Juha Hiitelä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 8 ja 10. Hiitelä esittää keksittyjä ja täysin paikkansapitämättömiä väitteitä, jotka ovat haitallisia kantelijan maineelle. Kantelija on tuomarina jääkiekon SM-Liigassa. On selvää että kritiikkiä esitetään toisinaan voimakkaastikin, mutta ohjelmassaan Hiitelä noin 10 minuutin kohdalla väittää kantelijan sanoneen asioita, jotka ovat keksittyjä. Perättömät väitteet haittaavat myös siviiliammattia. Kantelija on ammatiltaan tuotepäällikkö ja hänen työhönsä kuuluu aktiivinen asiakkuuksien hoitaminen koko Suomen markkina-alueella. Jääkiekko on hyvin seurattu laji Suomessa ja siitä johtuen tämä kyseinen toimittajan perätön väittämä antaa kantelijasta negatiivisen kuvan asiakkaille.

Tilanne, jolloin kantelijan väitettiin haistatelleen SM-Liiga-valmentajalle, oli Jyväskylässä pelatussa SM-Liigan ottelussa JYP-Tappara 3.12.2010. Tilanteessa kentällä käytyä keskustelua oli todistamassa ottelun toinen linjatuomari Jyväskylästä. Kantelija sanoo ymmärtävänsä ja täysin hyväksyvänsä asiallisen kritiikin, mitä tuomareille tulee, mutta kuinka pitkälle voi toimittaja mennä esittäessään asioita julkisessa mediassa?

Kantelija on soittanut Radio 957:n vaihteeseen ja pyytänyt yhdistämään ohjelman tuottamisesta vastaavalle henkilölle. Puhelu on yhdistetty, mutta kukaan ei ole vastannut tai ottanut yhteyttä takaisin.


Radio 957:n vastaukset 10.5. ja 16.9.2011

Ohjelmajohtaja Juha Koivunen vastaa, että Hiitelän boksi on jääkiekkoaiheinen keskusteluohjelma, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua. Kyseisen jakson aiheena oli tuomaritoiminta, ja lähetyksessä sivuttiin myös kantelijan toimintaa SM-liigan erotuomarina.

Ohjelmassa referoidaan kantelijan sanomisia jääkiekkojoukkueen valmentajille ja pelaajille kesken erään SM-liigaottelun esimerkkinä tuomaritoiminnan ylimielisyydestä pelaajia kohtaan. Toimittaja on ohjelmajohtajan vastauksen mukaan keskustellut kyseisen tuomarin puheista joukkueen valmentajan kanssa välittömästi ottelun jälkeen, jolloin paikalla oli myös erotuomaritarkkailija. Lisäksi toimittaja on myöhemmin varmistanut tuomarin puheet toiselta joukkueen jäseneltä. Kokemuksen perusteella tuomarit eivät ole halukkaita keskustelemaan päätöksistään ja ratkaisuistaan median kanssa. Sen vuoksi toimittaja ei ottanut yhteyttä kantelijaan ennen lähetystä.

Ryhtyessään erotuomariksi jääkiekon SM-liigaan henkilön täytyy ohjelmajohtaja Koivusen mielestä ymmärtää sen seuraukset. Tuomaritoiminta on osa peliä ja siten arvosteltavissa samalla lailla kuin pelaajien otteet. Ohjelmassa ei puututa kantelijan siviilityöhön eikä hänen persoonaansa, vaan ainoastaan hänen käyttäytymiseensä jääkiekkokaukalossa. Ollessaan tuomarina kantelija alistuu arvostelulle ja tietää sen, että se mitä hän tekee kaukalossa, voi vaikuttaa siihen mitä ihmiset hänestä ajattelevat. Juha Hiitelällä ei ollut mitään käsitystä mitä kantelija tekee siviilissä. Hiitelä korostaakin edelleen, että hän sanoi kantelijan käyttäytyneen ko. tilanteessa ylimielisesti. Hiitelä on keskustellut asiasta Tapparan päävalmentajan Sami Hirvosen kanssa elokuun alussa ja tämä on tarvittaessa valmis myös todistamaan asioiden kulusta.

Kantelija on ilmoittanut soittaneensa kanavalle ja jättäneensä soittopyynnön. Tämä pyyntö ei ole välittynyt ohjelmajohtajalle eikä toimittajalle. Mikäli ohjelmajohtaja tai toimittaja olisi saanut tiedon kantelijan halusta jättää vastine, se olisi journalistin ohjeiden mukaisesti julkaistu seuraavassa lähetyksessä.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Radio-ohjelma käsittelee keskustelunomaisesti ja kolumnityyliin jääkiekkoilun SM-liigan erotuomareiden eli ”pillipiipareiden” ylimielisyyttä pelaajia ja valmentajia kohtaan. Ohjelmassa kerrotaan, että kantelija olisi sanonut kesken pelin SM-liigajoukkueen valmentajalle, että ”Haista vee… pidä turpas kiinni!”. Kantelija kiistää väitteen.

Julkisen sanan neuvosto ei voi esimerkiksi todistajia kuulemalla ottaa selvää, mitä kaukalossa on tietyssä tilanteessa todella sanottu tai jätetty sanomatta. Neuvosto tulkitsee vain Journalistin ohjeita.

Jääkiekkoilu korkeimmalla kansallisella tasolla on sekoitus viihteen ja urheilun liiketoimintaa. Julkisuus on jääkiekkoilun elinehto – ala elää julkisuudessa ja julkisuudesta. Erotuomarit ovat osa tätä koneistoa. Sen vuoksi heidän on siedettävä myös julkista arviointia, joka voi olla joskus hyvinkin henkilökohtaista, kärjekästä ja kriittistä. Jos tuomarityöskentelyn arvioinnissa tehdään mediassa asiavirheitä, niiden korjaamista on vaadittava tai niihin voi vastata omalla kannanotolla. Tässä tapauksessa jää epäselväksi, miksi kantelijan puhelut eivät tavoittaneet toimituksen vastuuhenkilöitä. Tiedotusvälineiden velvollisuus on suhtautua yhteydenottopyyntöihin vakavasti ja huolehtia siitä, että tekniset edellytykset ovat kunnossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio 957 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 892 kertaa