PÄÄTÖKSET

Vapauttava 5694/SL/14
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus

Lehti julkaisi henkilöhaastattelun, jossa haastateltava kertoi perintöveron määräytymisestä omassa perheessään. Lehdellä oli oikeus julkaista epätarkkuuksista huolimatta haastateltavan kertomus, joka liittyi yhteiskunnassa käytävään perintöverokeskusteluun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Vapauttava 5678/SL/14
Aamulehti

Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

Vapauttava 5676/AL/14
Suomen Kuvalehti

Virheen korjaaminen

Lehti totesi, että lääkäri voi kertoa alaikäisten lasten sairaustietoja pelkillä vanhempien antamilla luvilla. Toimitus kieltäytyi korjaamasta virhettä, vaikka kantelija vetosi Valviran vastakkaiseen lausuntoon. Lehdellä oli käytössään sekä vanhempien että lasten kirjalliset suostumukset, joten kyse ei ollut korjausta vaativasta olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 5673/SL/14
Hufvudstadsbladet

Tietojen hankkiminen, haastateltavan asema, oma kannanotto

Lehti syytti yritystä harhaanjohtavasta markkinoinnista puhelinmyynnissä. Juttu perustui yhden haastateltavan kertomukseen ja toimittajan valeasiakkaana hankkimiin tietoihin. Lehti ei kertonut lukijoille poikkeuksellisesta tiedonhankintatavasta. Lehti julkaisi yrityksen oman kannanoton, mutta liitti siihen toimittajan vähättelevän vastauksen.

Langettava 5668/SL/14
Hevosurheilu

Piilomainonta

Peliyrittäjä kertoi Hevosurheilu-lehdessä tempauksestaan, jolla hänen yrityksensä markkinoi kimppapelipalvelujaan uusille asiakkaille Toto75-kierroksella.

Vapauttava 5665/YLE/14
YLE, MOT

Otsikko, ihmisarvon halventaminen

Tuulivoimaa käsitelleen ohjelman otsikko kuului seuraavasti ”Maajussille ilmasta rahaa”. Se vastasi riittävän tarkasti itse ohjelmaa, eikä ”maajussi”-sanan käyttäminen loukannut ihmisarvoa.

Vapauttava 5664/SL/14
Viitasaaren Seutu

Kielteinen julkisuus

Lehti julkaisi mielipidepalstallaan asianajotoimistoa arvostelevan tekstin. Kantelija ei ollut tunnistettavissa tekstistä.

Vapauttava 5660/TV/14
MTV Uutiset

Lähdesuoja

MTV Uutiset sai nimettömän vihjeen, jonka perusteella ja poliisin vahvistuksen jälkeen se julkaisi uutisen. Myöhemmin MTV kertoi, että kyseessä oli virkamiehen yritys jatkossa rahastaa lähdesuojan turvin. MTV ei rikkonut lähdesuojaa, koska suojasta ei ollut sovittu.

Langettava 5659/SL/14
Iltalehti

Piilomainonta

Ilmoittaja julkaisi Iltalehden verkkosivulla tuottamaansa aineistoa, joka jäljitteli Iltalehden ulkoasua ja jutuntekotapaa. Sponsoroitu sisältö -merkintä ei riittänyt erottamaan ilmoitusta journalistisesta sisällöstä.

Vapauttava 5655/SL/14
Lapin Kansa

Tietojen tarkistaminen, samanaikainen kuuleminen ja vastineoikeus

Lehti julkaisi jutun luvattomasta rakentamisesta, jossa kerrottiin kantelijan entisessä virassaan antamista poikkeamisluvista. Kantelija ei ollut jutun keskiössä, eikä häntä mainittu nimeltä. Hän sai julkaista kirjoituksensa asiasta lehden mielipidesivulla.

Langettava 5654/SL/14
Keskisuomalainen

Virheen korjaus, konserniyhteys

Lehti uutisoi, että sen tilaajat äänestävät aktiivisemmin kuin ne, jotka eivät tilaa lehteä. Tutkimustulos antoi liian edullisen kuvan tilaajien äänestysaktiivisuudesta. Lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut tai tarkentanut uutista. Se ei myöskään kertonut, että tutkimus oli tehty sen omasta toimeksiannosta ja jätti mainitsematta, että tutkimuksen tekijäyritys kuluu samaan konserniin kuin lehti. Päätöksen lopussa eriävä mielipide langettavan perusteluista.

Vapauttava 5648/SL/14
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi epäuskottavalta kuulostavan uutisen. Kantelijan epäilyistä huolimatta sille löytyi kuitenkin ulkomainen lähde, josta tiedot oli lainattu. Lehti myös täydensi uutistaan seuraavana päivänä.

Vapauttava 5641/YLE/14
YLE, uutiset

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Yle selvitti uutisessaan omatotitalojen hintakehitystä. Toimitus vertasi neliöhintoja, jotka oli saatu jakamalla kiinteistön kauppahinta tontin koolla. Vaikka laskutapa ei ole tavanomainen, kyse ei kuitenkaan ole olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 5640/SL/14
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Lehti kertoi nettiuutisessaan virheellisiä tietoja Helsingin varjoyleiskaavasuunnitelmasta ja sen tekijöistä. Jutussa viitattiin väärään lähteeseen. Juttuun jäi korjaamisenkin jälkeen olennaisia virheitä. Lehti ei kertonut, milloin ja miten juttua oli korjattu.

Vapauttava 5638/SL/14
Salon Seudun Sanomat

Vastineoikeus

Lehti mainitsi mittavan paikallisen hankkeen epäonnistumisesta kertovassa jutussaan nimeltä neljä kunnallispoliitikkoa. Kantelija ei joutunut kielteisen julkisuuden kohteeksi, joten hänelle ei syntynyt vastineoikeutta.

Langettava 5635/AL/14
Me Naiset

Toimittajan ammatillinen asema

Lehti julkaisi kiittävän kritiikin uudesta tv-sarjasta. Arvion kirjoittanut toimittaja kuului sarjan käsikirjoittajiin. Toimitus ei kertonut tätä tietoa lukijoille.

Vapauttava 5632/YLE/14
Yle, uutiset

Virheen korjaus

Yleisradion pääuutisissa käsiteltiin työttömyysasteen kehitystä ja työttömien 15–24-vuotiaiden määrää. Uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 5623/SL/14
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehden julkaisemassa blogipostauksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia matkakohteena. Kirjoituksen kritiikittömyys ja kirjoittajan ylistävät kommentit vaaransivat sekä hänen että julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan.

Vapauttava 5621/SL/14
Seiska

Lainaaminen, toisen työn käyttäminen

Lehden julkaisema uutinen perustui omaan tiedonhankintaan eikä toisen työn hyväksikäyttöön.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4573/R/11

Vastaaja: Radio 957

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös loukkaavaa radio-ohjelmaa koskevassa asiassa. Kantelijan toimintaa jääkiekkoerotuomarina arvosteltiin keskustelunomaisessa radio-ohjelmassa. Kantelija yritti saada oman kantansa julki, mutta ei saanut toimituksen johtoon yhteyttä.

Kantelu 12.4. ja lisäselvitys 14.4.2011

Kantelu kohdistuu Radio 957:n Hiitelän Boksiin ja sen Pillipiiparit -jaksoon 28.1.2011.
http://www.radio957.fi/index.php?mw=&option=com_sbsarticle&tmpl=blog&cid=19728&cat=2&cpage=10
Kantelijan mukaan toimittaja Juha Hiitelä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 8 ja 10. Hiitelä esittää keksittyjä ja täysin paikkansapitämättömiä väitteitä, jotka ovat haitallisia kantelijan maineelle. Kantelija on tuomarina jääkiekon SM-Liigassa. On selvää että kritiikkiä esitetään toisinaan voimakkaastikin, mutta ohjelmassaan Hiitelä noin 10 minuutin kohdalla väittää kantelijan sanoneen asioita, jotka ovat keksittyjä. Perättömät väitteet haittaavat myös siviiliammattia. Kantelija on ammatiltaan tuotepäällikkö ja hänen työhönsä kuuluu aktiivinen asiakkuuksien hoitaminen koko Suomen markkina-alueella. Jääkiekko on hyvin seurattu laji Suomessa ja siitä johtuen tämä kyseinen toimittajan perätön väittämä antaa kantelijasta negatiivisen kuvan asiakkaille.

Tilanne, jolloin kantelijan väitettiin haistatelleen SM-Liiga-valmentajalle, oli Jyväskylässä pelatussa SM-Liigan ottelussa JYP-Tappara 3.12.2010. Tilanteessa kentällä käytyä keskustelua oli todistamassa ottelun toinen linjatuomari Jyväskylästä. Kantelija sanoo ymmärtävänsä ja täysin hyväksyvänsä asiallisen kritiikin, mitä tuomareille tulee, mutta kuinka pitkälle voi toimittaja mennä esittäessään asioita julkisessa mediassa?

Kantelija on soittanut Radio 957:n vaihteeseen ja pyytänyt yhdistämään ohjelman tuottamisesta vastaavalle henkilölle. Puhelu on yhdistetty, mutta kukaan ei ole vastannut tai ottanut yhteyttä takaisin.


Radio 957:n vastaukset 10.5. ja 16.9.2011

Ohjelmajohtaja Juha Koivunen vastaa, että Hiitelän boksi on jääkiekkoaiheinen keskusteluohjelma, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua. Kyseisen jakson aiheena oli tuomaritoiminta, ja lähetyksessä sivuttiin myös kantelijan toimintaa SM-liigan erotuomarina.

Ohjelmassa referoidaan kantelijan sanomisia jääkiekkojoukkueen valmentajille ja pelaajille kesken erään SM-liigaottelun esimerkkinä tuomaritoiminnan ylimielisyydestä pelaajia kohtaan. Toimittaja on ohjelmajohtajan vastauksen mukaan keskustellut kyseisen tuomarin puheista joukkueen valmentajan kanssa välittömästi ottelun jälkeen, jolloin paikalla oli myös erotuomaritarkkailija. Lisäksi toimittaja on myöhemmin varmistanut tuomarin puheet toiselta joukkueen jäseneltä. Kokemuksen perusteella tuomarit eivät ole halukkaita keskustelemaan päätöksistään ja ratkaisuistaan median kanssa. Sen vuoksi toimittaja ei ottanut yhteyttä kantelijaan ennen lähetystä.

Ryhtyessään erotuomariksi jääkiekon SM-liigaan henkilön täytyy ohjelmajohtaja Koivusen mielestä ymmärtää sen seuraukset. Tuomaritoiminta on osa peliä ja siten arvosteltavissa samalla lailla kuin pelaajien otteet. Ohjelmassa ei puututa kantelijan siviilityöhön eikä hänen persoonaansa, vaan ainoastaan hänen käyttäytymiseensä jääkiekkokaukalossa. Ollessaan tuomarina kantelija alistuu arvostelulle ja tietää sen, että se mitä hän tekee kaukalossa, voi vaikuttaa siihen mitä ihmiset hänestä ajattelevat. Juha Hiitelällä ei ollut mitään käsitystä mitä kantelija tekee siviilissä. Hiitelä korostaakin edelleen, että hän sanoi kantelijan käyttäytyneen ko. tilanteessa ylimielisesti. Hiitelä on keskustellut asiasta Tapparan päävalmentajan Sami Hirvosen kanssa elokuun alussa ja tämä on tarvittaessa valmis myös todistamaan asioiden kulusta.

Kantelija on ilmoittanut soittaneensa kanavalle ja jättäneensä soittopyynnön. Tämä pyyntö ei ole välittynyt ohjelmajohtajalle eikä toimittajalle. Mikäli ohjelmajohtaja tai toimittaja olisi saanut tiedon kantelijan halusta jättää vastine, se olisi journalistin ohjeiden mukaisesti julkaistu seuraavassa lähetyksessä.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Radio-ohjelma käsittelee keskustelunomaisesti ja kolumnityyliin jääkiekkoilun SM-liigan erotuomareiden eli ”pillipiipareiden” ylimielisyyttä pelaajia ja valmentajia kohtaan. Ohjelmassa kerrotaan, että kantelija olisi sanonut kesken pelin SM-liigajoukkueen valmentajalle, että ”Haista vee… pidä turpas kiinni!”. Kantelija kiistää väitteen.

Julkisen sanan neuvosto ei voi esimerkiksi todistajia kuulemalla ottaa selvää, mitä kaukalossa on tietyssä tilanteessa todella sanottu tai jätetty sanomatta. Neuvosto tulkitsee vain Journalistin ohjeita.

Jääkiekkoilu korkeimmalla kansallisella tasolla on sekoitus viihteen ja urheilun liiketoimintaa. Julkisuus on jääkiekkoilun elinehto – ala elää julkisuudessa ja julkisuudesta. Erotuomarit ovat osa tätä koneistoa. Sen vuoksi heidän on siedettävä myös julkista arviointia, joka voi olla joskus hyvinkin henkilökohtaista, kärjekästä ja kriittistä. Jos tuomarityöskentelyn arvioinnissa tehdään mediassa asiavirheitä, niiden korjaamista on vaadittava tai niihin voi vastata omalla kannanotolla. Tässä tapauksessa jää epäselväksi, miksi kantelijan puhelut eivät tavoittaneet toimituksen vastuuhenkilöitä. Tiedotusvälineiden velvollisuus on suhtautua yhteydenottopyyntöihin vakavasti ja huolehtia siitä, että tekniset edellytykset ovat kunnossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio 957 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 1149 kertaa