PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

Langettava 6408/R/16
Radio Rock

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio-ohjelmassa käytettiin viihdejulkisuuden henkilöstä ilmaisuja, jotka eivät olleet kritiikkiä hänen toimintaansa kohtaan vaan hänen ihmisarvoaan alentavia. Langettava äänin 7–3. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6405/YLE/16 ja 6449/YLE/16
Yle

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Julkisuus ei ollut erittäin kielteistä. Lisäksi jutussa siteerattiin aiempia uutisia ja pääministerin kommenttia toisesta tiedotusvälineestä. Äänestyspäätös 11–1, yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää. Päätöksen lopussa kaksi eriävää mielipidettä.

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6398/YLE/16 ja 6401/YLE/16
Yleisradio

Journalistinen päätösvalta

Yleisradio kertoi pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Jutussa ei ollut virheitä tai erittäin kielteistä julkisuutta. Yle teki tästä huolimatta pääministerin yhteydenottojen jälkeen jutun muokkaamisessa ja sitä seuranneessa aiheen käsittelyssä useita poikkeuksellisia ratkaisuja, jotka myötäilivät pääministerin näkemyksiä. Näille ei ollut journalistisia perusteita. Äänestyspäätös 6–6, äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
 

Langettava 6398, 6401/YLE/16 Liite 2 ratkaisuun
Yleisradio

Liite ratkaisuun 6398, 6401/YLE/16, JSN:lle toimitetut muistiot

Liite ratkaisuun 6398, 6401/YLE/16, Jussi Erosen, Salla Vuorikosken ja Jarno Liskin muistio sekä Ruben Stillerin muistio

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4573/R/11

Vastaaja: Radio 957

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös loukkaavaa radio-ohjelmaa koskevassa asiassa. Kantelijan toimintaa jääkiekkoerotuomarina arvosteltiin keskustelunomaisessa radio-ohjelmassa. Kantelija yritti saada oman kantansa julki, mutta ei saanut toimituksen johtoon yhteyttä.

Kantelu 12.4. ja lisäselvitys 14.4.2011

Kantelu kohdistuu Radio 957:n Hiitelän Boksiin ja sen Pillipiiparit -jaksoon 28.1.2011.
http://www.radio957.fi/index.php?mw=&option=com_sbsarticle&tmpl=blog&cid=19728&cat=2&cpage=10
Kantelijan mukaan toimittaja Juha Hiitelä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 8 ja 10. Hiitelä esittää keksittyjä ja täysin paikkansapitämättömiä väitteitä, jotka ovat haitallisia kantelijan maineelle. Kantelija on tuomarina jääkiekon SM-Liigassa. On selvää että kritiikkiä esitetään toisinaan voimakkaastikin, mutta ohjelmassaan Hiitelä noin 10 minuutin kohdalla väittää kantelijan sanoneen asioita, jotka ovat keksittyjä. Perättömät väitteet haittaavat myös siviiliammattia. Kantelija on ammatiltaan tuotepäällikkö ja hänen työhönsä kuuluu aktiivinen asiakkuuksien hoitaminen koko Suomen markkina-alueella. Jääkiekko on hyvin seurattu laji Suomessa ja siitä johtuen tämä kyseinen toimittajan perätön väittämä antaa kantelijasta negatiivisen kuvan asiakkaille.

Tilanne, jolloin kantelijan väitettiin haistatelleen SM-Liiga-valmentajalle, oli Jyväskylässä pelatussa SM-Liigan ottelussa JYP-Tappara 3.12.2010. Tilanteessa kentällä käytyä keskustelua oli todistamassa ottelun toinen linjatuomari Jyväskylästä. Kantelija sanoo ymmärtävänsä ja täysin hyväksyvänsä asiallisen kritiikin, mitä tuomareille tulee, mutta kuinka pitkälle voi toimittaja mennä esittäessään asioita julkisessa mediassa?

Kantelija on soittanut Radio 957:n vaihteeseen ja pyytänyt yhdistämään ohjelman tuottamisesta vastaavalle henkilölle. Puhelu on yhdistetty, mutta kukaan ei ole vastannut tai ottanut yhteyttä takaisin.


Radio 957:n vastaukset 10.5. ja 16.9.2011

Ohjelmajohtaja Juha Koivunen vastaa, että Hiitelän boksi on jääkiekkoaiheinen keskusteluohjelma, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua. Kyseisen jakson aiheena oli tuomaritoiminta, ja lähetyksessä sivuttiin myös kantelijan toimintaa SM-liigan erotuomarina.

Ohjelmassa referoidaan kantelijan sanomisia jääkiekkojoukkueen valmentajille ja pelaajille kesken erään SM-liigaottelun esimerkkinä tuomaritoiminnan ylimielisyydestä pelaajia kohtaan. Toimittaja on ohjelmajohtajan vastauksen mukaan keskustellut kyseisen tuomarin puheista joukkueen valmentajan kanssa välittömästi ottelun jälkeen, jolloin paikalla oli myös erotuomaritarkkailija. Lisäksi toimittaja on myöhemmin varmistanut tuomarin puheet toiselta joukkueen jäseneltä. Kokemuksen perusteella tuomarit eivät ole halukkaita keskustelemaan päätöksistään ja ratkaisuistaan median kanssa. Sen vuoksi toimittaja ei ottanut yhteyttä kantelijaan ennen lähetystä.

Ryhtyessään erotuomariksi jääkiekon SM-liigaan henkilön täytyy ohjelmajohtaja Koivusen mielestä ymmärtää sen seuraukset. Tuomaritoiminta on osa peliä ja siten arvosteltavissa samalla lailla kuin pelaajien otteet. Ohjelmassa ei puututa kantelijan siviilityöhön eikä hänen persoonaansa, vaan ainoastaan hänen käyttäytymiseensä jääkiekkokaukalossa. Ollessaan tuomarina kantelija alistuu arvostelulle ja tietää sen, että se mitä hän tekee kaukalossa, voi vaikuttaa siihen mitä ihmiset hänestä ajattelevat. Juha Hiitelällä ei ollut mitään käsitystä mitä kantelija tekee siviilissä. Hiitelä korostaakin edelleen, että hän sanoi kantelijan käyttäytyneen ko. tilanteessa ylimielisesti. Hiitelä on keskustellut asiasta Tapparan päävalmentajan Sami Hirvosen kanssa elokuun alussa ja tämä on tarvittaessa valmis myös todistamaan asioiden kulusta.

Kantelija on ilmoittanut soittaneensa kanavalle ja jättäneensä soittopyynnön. Tämä pyyntö ei ole välittynyt ohjelmajohtajalle eikä toimittajalle. Mikäli ohjelmajohtaja tai toimittaja olisi saanut tiedon kantelijan halusta jättää vastine, se olisi journalistin ohjeiden mukaisesti julkaistu seuraavassa lähetyksessä.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Radio-ohjelma käsittelee keskustelunomaisesti ja kolumnityyliin jääkiekkoilun SM-liigan erotuomareiden eli ”pillipiipareiden” ylimielisyyttä pelaajia ja valmentajia kohtaan. Ohjelmassa kerrotaan, että kantelija olisi sanonut kesken pelin SM-liigajoukkueen valmentajalle, että ”Haista vee… pidä turpas kiinni!”. Kantelija kiistää väitteen.

Julkisen sanan neuvosto ei voi esimerkiksi todistajia kuulemalla ottaa selvää, mitä kaukalossa on tietyssä tilanteessa todella sanottu tai jätetty sanomatta. Neuvosto tulkitsee vain Journalistin ohjeita.

Jääkiekkoilu korkeimmalla kansallisella tasolla on sekoitus viihteen ja urheilun liiketoimintaa. Julkisuus on jääkiekkoilun elinehto – ala elää julkisuudessa ja julkisuudesta. Erotuomarit ovat osa tätä koneistoa. Sen vuoksi heidän on siedettävä myös julkista arviointia, joka voi olla joskus hyvinkin henkilökohtaista, kärjekästä ja kriittistä. Jos tuomarityöskentelyn arvioinnissa tehdään mediassa asiavirheitä, niiden korjaamista on vaadittava tai niihin voi vastata omalla kannanotolla. Tässä tapauksessa jää epäselväksi, miksi kantelijan puhelut eivät tavoittaneet toimituksen vastuuhenkilöitä. Tiedotusvälineiden velvollisuus on suhtautua yhteydenottopyyntöihin vakavasti ja huolehtia siitä, että tekniset edellytykset ovat kunnossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio 957 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 1854 kertaa