PÄÄTÖKSET

Langettava 6202/SL/16
Ilta-Sanomat

Piilomainonta

Lehti julkaisi epämääräisen muotoisen mainoksen, joka ei erottunut riittävän selvästi journalistisesta sisällöstä. Erityisen raskauttavaa oli, että jutun aihepiirikin sekoittui mainoksen elementteihin. Langettava päätös äänin 8–2.

Vapauttava 6191/SL/16
Aamuposti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi vahingonkorvaushakemuksesta, jonka autoilija oli tehnyt kaupungille rikkoutuneesta auton renkaasta. Nimen kertominen uutisessa ei paljastanut yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia seikkoja.

Vapauttava 6187/SL/16
Kauppalehti

Ihmisarvo

Lehti julkaisi tyyliltään kevyen ja pakinanomaisen kirja-arvion, jossa 1930-luvun suojeluskunnat ja sotaväki yhdistettiin fasismiin ja alkoholin käyttöön. Teksti ei kuitenkaan loukannut kenenkään ihmisarvoa.

Vapauttava 6173/SL/16
Kymen Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Kymen Sanomat julkaisi jutun kiinteistön osana myydystä kaivosta ja sen aiheuttamasta riita-asiasta. Kantelija ei pyytänyt oman kannanottonsa julkaisemista.

Langettava 6160/AL/16
Image

Journalistinen päätösvalta

Image käytti maaliskuun numeron vierailevana päätoimittajana Demos Helsinkiä, joka ei ole luonnollinen henkilö. 

Vapauttava 6157/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu, valokuva, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi valokuvan Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneista kahdesta ihmisestä. Julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Vapauttava 6144/SL/16
Ilta-Sanomat

Konserniyhteys

Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan useita juttuja Nelosen lähettämästä Haluatko miljonääriksi? -ohjelmasta. Jutuissa ei mainittu yhtiöiden kuuluvan samaan konserniin.

Langettava 6141/SL/16
Iltamakasiini

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin pikkupojan kuolemasta yliajon uhrina. Uutinen oli sijoitettu verkkosivulla vinjetin ”VIIHDE” alle. Lehti rikkoi onnettomuuden uhrin hienotunteista kohtelua edellyttävää ohjekohtaa.

Vapauttava 6130/SL/16
Iltalehti

Ihmisarvo

Iltalehden kolumnisti kuvasi suomalaisten tunne-elämää autistiseksi. Vertaus ei rikkonut autistisista häiriöistä kärsivien ihmisarvoa.

Vapauttava 6124/SL/16
Karjalainen

Totuudenmukainen tiedonvälitys, rikoksen uhrin hienovarainen kohtelu, uutistapahtuman seuraaminen.

Karjalainen uutisoi poliisilta saamiensa tietojen perusteella tapon yrityksestä. Lehti täydensi tietoja julkaisemalla myöhemmin uutisen oikeudenkäynnistä, jossa epäilty tuomittiin.

Vapauttava 6121/SL/16
Taloussanomat

Piilomainonta

Taloussanomat julkaisi mobiilisivuillaan mainostajan tuottamaa kaupallista sisältöä. Leipätekstin alussa juttu oli kreditoitu Taloussanomille.  

Vapauttava 6119/SL/16
Keskisuomalainen

Journalistin asema

Lehti raportoi kunnallisen johtajan viran täyttöön liittyvistä ongelmista ja käsitteli erittäin kielteisesti kärkihakijan taustoja. Jutuissa tuotiin esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja. Toimittaja varasi hakijalle mahdollisuuden vastata kysymyksiin. 

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6113/SL/16
Sydän-Satakunta

Otsikko

Sydän-Satakunta julkaisi verkkosivuillaan uutisen murhaepäilystä. Lehti otsikoi juttunsa seuraavasti: ”Murhasta epäiltynä vangittu pelannut Kuparikiekossa - taustalla riitaisa ero”. Jutusta kävi ilmi, että riitaisa ero ei viitannut urheiluseuraan.

Vapauttava 6098/YLE/16
Yleisradio

Lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, virheen korjaus

Yleisradio kertoi uutisessaan poliisin varautumisesta mahdolliseen turvapaikanhakijoiden joukkokokoontumiseen Helsingin keskustassa. Yhtenä lähteenä oli Suomen Uutiset, mutta juttu perustui pääosin viranomaislähteisiin. Yle seurasi uutistapahtumaa ja kirjoitti siitä jatkojutun. 

Langettava 6091/SL/16
Ilta-Sanomat

Piilomainonta

Lehti julkaisi yrittäjän kirjoittaman jutun, jossa tämä korosti säästämisen merkitystä tavallisen ihmisen elämässä. Jutun lopussa oli linkki yrittäjän verkkosivustoon, jossa hän muun muassa myi ”varallisuusvalmennuskursseja”. Mainoksen ja jutun raja ei ollut selkeä.

Langettava 6090/SL/16
Ilta-Sanomat

Piilomainonta

Lehti julkaisi verkossa jutun Suomen suurimmasta ja pienimmästä yksiöstä. Juttu oli tehty lähes pelkästään samaan konserniin kuuluvan verkkosivuston perusteella ja linkityksillä. Konserniyhteyttä ei kerrottu lukijalle.

Vapauttava 6086/SL/16
Kaleva

Piilomainonta

Lehti julkaisi verkon etusivulla noston, joka oli kalakaupan mainos. Se oli merkitty JSN:n suosituksen mukaisesti mainokseksi.

Vapauttava 6080/SL/16
Keskipohjanmaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi jutun kadonneista ihmisistä. Jutussa kerrottiin myös itsemurhasta. Uhrin tunnistetietoja ei kerrottu, mutta itsemurhan tekotapa mainittiin. 

Vapauttava 6079/PL/16
Heinäveden Lehti

Yksityisyyden suoja, oikeus omaan kannanottoon

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin kantelijan ja paikallisen seurakunnan välistä riita-asiaa. Kirjoitus sisälsi tietoja kantelijan taloudesta. Kantelija ei pyytänyt oman kannanoton julkaisemista.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4573/R/11

Vastaaja: Radio 957

Ratkaistu: 26.10.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös loukkaavaa radio-ohjelmaa koskevassa asiassa. Kantelijan toimintaa jääkiekkoerotuomarina arvosteltiin keskustelunomaisessa radio-ohjelmassa. Kantelija yritti saada oman kantansa julki, mutta ei saanut toimituksen johtoon yhteyttä.

Kantelu 12.4. ja lisäselvitys 14.4.2011

Kantelu kohdistuu Radio 957:n Hiitelän Boksiin ja sen Pillipiiparit -jaksoon 28.1.2011.
http://www.radio957.fi/index.php?mw=&option=com_sbsarticle&tmpl=blog&cid=19728&cat=2&cpage=10
Kantelijan mukaan toimittaja Juha Hiitelä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 8 ja 10. Hiitelä esittää keksittyjä ja täysin paikkansapitämättömiä väitteitä, jotka ovat haitallisia kantelijan maineelle. Kantelija on tuomarina jääkiekon SM-Liigassa. On selvää että kritiikkiä esitetään toisinaan voimakkaastikin, mutta ohjelmassaan Hiitelä noin 10 minuutin kohdalla väittää kantelijan sanoneen asioita, jotka ovat keksittyjä. Perättömät väitteet haittaavat myös siviiliammattia. Kantelija on ammatiltaan tuotepäällikkö ja hänen työhönsä kuuluu aktiivinen asiakkuuksien hoitaminen koko Suomen markkina-alueella. Jääkiekko on hyvin seurattu laji Suomessa ja siitä johtuen tämä kyseinen toimittajan perätön väittämä antaa kantelijasta negatiivisen kuvan asiakkaille.

Tilanne, jolloin kantelijan väitettiin haistatelleen SM-Liiga-valmentajalle, oli Jyväskylässä pelatussa SM-Liigan ottelussa JYP-Tappara 3.12.2010. Tilanteessa kentällä käytyä keskustelua oli todistamassa ottelun toinen linjatuomari Jyväskylästä. Kantelija sanoo ymmärtävänsä ja täysin hyväksyvänsä asiallisen kritiikin, mitä tuomareille tulee, mutta kuinka pitkälle voi toimittaja mennä esittäessään asioita julkisessa mediassa?

Kantelija on soittanut Radio 957:n vaihteeseen ja pyytänyt yhdistämään ohjelman tuottamisesta vastaavalle henkilölle. Puhelu on yhdistetty, mutta kukaan ei ole vastannut tai ottanut yhteyttä takaisin.


Radio 957:n vastaukset 10.5. ja 16.9.2011

Ohjelmajohtaja Juha Koivunen vastaa, että Hiitelän boksi on jääkiekkoaiheinen keskusteluohjelma, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua. Kyseisen jakson aiheena oli tuomaritoiminta, ja lähetyksessä sivuttiin myös kantelijan toimintaa SM-liigan erotuomarina.

Ohjelmassa referoidaan kantelijan sanomisia jääkiekkojoukkueen valmentajille ja pelaajille kesken erään SM-liigaottelun esimerkkinä tuomaritoiminnan ylimielisyydestä pelaajia kohtaan. Toimittaja on ohjelmajohtajan vastauksen mukaan keskustellut kyseisen tuomarin puheista joukkueen valmentajan kanssa välittömästi ottelun jälkeen, jolloin paikalla oli myös erotuomaritarkkailija. Lisäksi toimittaja on myöhemmin varmistanut tuomarin puheet toiselta joukkueen jäseneltä. Kokemuksen perusteella tuomarit eivät ole halukkaita keskustelemaan päätöksistään ja ratkaisuistaan median kanssa. Sen vuoksi toimittaja ei ottanut yhteyttä kantelijaan ennen lähetystä.

Ryhtyessään erotuomariksi jääkiekon SM-liigaan henkilön täytyy ohjelmajohtaja Koivusen mielestä ymmärtää sen seuraukset. Tuomaritoiminta on osa peliä ja siten arvosteltavissa samalla lailla kuin pelaajien otteet. Ohjelmassa ei puututa kantelijan siviilityöhön eikä hänen persoonaansa, vaan ainoastaan hänen käyttäytymiseensä jääkiekkokaukalossa. Ollessaan tuomarina kantelija alistuu arvostelulle ja tietää sen, että se mitä hän tekee kaukalossa, voi vaikuttaa siihen mitä ihmiset hänestä ajattelevat. Juha Hiitelällä ei ollut mitään käsitystä mitä kantelija tekee siviilissä. Hiitelä korostaakin edelleen, että hän sanoi kantelijan käyttäytyneen ko. tilanteessa ylimielisesti. Hiitelä on keskustellut asiasta Tapparan päävalmentajan Sami Hirvosen kanssa elokuun alussa ja tämä on tarvittaessa valmis myös todistamaan asioiden kulusta.

Kantelija on ilmoittanut soittaneensa kanavalle ja jättäneensä soittopyynnön. Tämä pyyntö ei ole välittynyt ohjelmajohtajalle eikä toimittajalle. Mikäli ohjelmajohtaja tai toimittaja olisi saanut tiedon kantelijan halusta jättää vastine, se olisi journalistin ohjeiden mukaisesti julkaistu seuraavassa lähetyksessä.


Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Radio-ohjelma käsittelee keskustelunomaisesti ja kolumnityyliin jääkiekkoilun SM-liigan erotuomareiden eli ”pillipiipareiden” ylimielisyyttä pelaajia ja valmentajia kohtaan. Ohjelmassa kerrotaan, että kantelija olisi sanonut kesken pelin SM-liigajoukkueen valmentajalle, että ”Haista vee… pidä turpas kiinni!”. Kantelija kiistää väitteen.

Julkisen sanan neuvosto ei voi esimerkiksi todistajia kuulemalla ottaa selvää, mitä kaukalossa on tietyssä tilanteessa todella sanottu tai jätetty sanomatta. Neuvosto tulkitsee vain Journalistin ohjeita.

Jääkiekkoilu korkeimmalla kansallisella tasolla on sekoitus viihteen ja urheilun liiketoimintaa. Julkisuus on jääkiekkoilun elinehto – ala elää julkisuudessa ja julkisuudesta. Erotuomarit ovat osa tätä koneistoa. Sen vuoksi heidän on siedettävä myös julkista arviointia, joka voi olla joskus hyvinkin henkilökohtaista, kärjekästä ja kriittistä. Jos tuomarityöskentelyn arvioinnissa tehdään mediassa asiavirheitä, niiden korjaamista on vaadittava tai niihin voi vastata omalla kannanotolla. Tässä tapauksessa jää epäselväksi, miksi kantelijan puhelut eivät tavoittaneet toimituksen vastuuhenkilöitä. Tiedotusvälineiden velvollisuus on suhtautua yhteydenottopyyntöihin vakavasti ja huolehtia siitä, että tekniset edellytykset ovat kunnossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Radio 957 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.

 

Tämä päätös on avattu 1547 kertaa