Kantelu 26.3.2011
Kantelijan mielestä Talouselämä-lehden verkkosivustolla 23.3.2011 ja 26.3.2011 julkaistut uutisotsikot ”Homovihaaja korottaa taas kirkollisveroasi” ja ”Arkkipiispa Ylessä: Homovihajärjestöjen tuki menee harkintaan” olivat Journalistin ohjeiden vastaisia. Uutisten pohjana oli kristillisen nuortenlehden julkaisema kampanjasivusto ja -video, jolla nuori nainen kertoi muuttuneensa bi-seksuaalista heteroksi sen jälkeen, kun hän alkoi seurata Jeesusta. Kampanja kehotti muitakin nuoria ottamaan naisesta esimerkkiä.
Kantelija katsoo, että otsikoille ei löytynyt katetta jutuista ja että ne kohdistuivat loukkaavasti muutamaan kampanjan taustalla olleeseen järjestöön ja näiden piirissä toimineisiin ihmisiin. Kantelija on itsekin toiminut muun muassa lähimmäispalvelutyössä kritiikin kohteeksi joutuneissa järjestöissä.
Kantelija kirjoittaa, että ”homovihaaja” ja ”homovihajärjestö” luovat käsitystä järjestöistä, joiden arvopohjaan kuuluu keskeisesti homoviha tai homoseksuaalien vihaaminen. Kantelijan mielestä tällaiselle käsitykselle ei ole näyttöä. 26.3.2011 julkaistussa uutisessa esimerkiksi viitattiin arkkipiispan haastatteluun, mutta hän ei puhunut ”homovihajärjestöistä”. Talouselämän uutisen mukaan ”kampanjaa pidettiin homovastaisena”, minkä kantelija tulkitsee tarkoittavan mielipidettä. Järjestöt leimattiin sellaisen mielikuvan avulla, jota ei kantelijan mukaan voi todentaa. Otsikko kuitenkin ”iski kovasti lukijan mieleen” ja loi harhaanjohtavan kuvan järjestöjen luonteesta.
Talouselämän vastaus 20.4.2011
Päätoimittaja Reijo Ruokasen mukaan 26.3. julkaistussa uutisessa käsiteltiin kirkon suhtautumista kuuden kristillisen järjestön ”Älä alistu!”-kampanjaan. Ruokanen kirjoittaa, että kampanjassa kehotettiin olemaan alistumatta elämään homoseksuaalina ja pidettiin homoseksuaalisuutta Raamatun vastaisena. Kampanja herätti vahvoja tunteita niin homo- kuin heteroseksuaalienkin parissa, kirkon piirissä ja sen ulkopuolella. Kampanjan taustajärjestöjen vastuutehtävissä toimivista paperista on Ruokasen mukaan tehty kanteluita ainakin neljään eri hiippakuntaan, ja Helsingin seurakuntayhtymä irtisanoutui kampanjasta ja katsoi sen olevan vastoin perusihmisoikeuksia. Arvostelijoiden mielestä kampanja saattoi vahingoittaa seksuaalista identiteettiään hahmottavaa nuorta tai nuorta aikuista.
Ruokanen kirjoittaa, että 26.3. julkaistu otsikko on synteesiotsikko, ei sitaatti. Otsikossa ei väitetä, että arkkipiispa olisi kutsunut järjestöjä homovihajärjestöiksi, eikä siitä synny sellaista mielikuvaa. Sen sijaan tieto siitä, että arkkipiispan mukaan järjestöjen tuki menee uuteen harkintaan, on kiistaton. Jutussa tai sen otsikossa ei käsitelty mainittujen järjestöjen työntekijöitä tai jäseniä.
Päätoimittajan mukaan kampanja koettiin laajalti homofobisena ja -vihamielisenä ja kirkon piirissä sen katsottiin rikkovan perusihmisoikeuksia. Kampanjan taustalla olevia järjestöjä voi kutsua homovihajärjestöiksi. Ruokanen pitää kantelun kohteina olevia otsikoita kärjekkäinä, muttei katso niiden olevan sopimattomia tai loukkaavan kenenkään ihmisarvoa.
Ratkaisu
Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).
Talouselämän nettisivuston Kirkon talous -osassa käsiteltiin Nuotta-lehden ”Älä alistu!”-kampanjaa ja sen vaikutuksia evankelisluterilaisen kirkon rahavirtoihin. Toisessa uutisessa kirjoitettiin kampanjan taustalla olevien lähetysjärjestöjen taloudellisesta tukemisesta ja siteerattiin arkkipiispan Ylelle antamaa haastattelua. Toinen juttu käsitteli kirkosta eronneiden määrää ja erojen myötä väheneviä verotuloja.
Kummankin uutisen otsikkoa voi pitää sensaatiohakuisena. Toimituksella oli kuitenkin oikeus valita uutisjuttujensa näkökulma. Nuotta-lehti teki selvän eron omien uskonnollisten näkemystensä ja moniarvoisen yhteiskunnan arvojen välillä. Tällainen kärjekäs perusasetelma oli omiaan herättämään voimakkaita vastaväitteitä. Sananvapauden nimissä kärjekkäitäkin näkemyksiä tulee sietää.
Uutistekstit oli kirjoitettu neutraalisti, eikä kantelija osoittanut niissä olleen virheitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Talouselämä ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen, Riitta Pollari ja Pasi Tuohimaa.