PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

Vapauttava 7087/YLE/19
Yle

totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen

Ylen MOT esitti tv-ohjelman ja julkaisi verkkosivuillaan jutun, jotka käsittelivät terrorismin rahoitusta. Jutuissa keskeisenä esimerkkinä haastateltiin terrorismisyytteistä vapautettua henkilöä. Haastateltava sai tietää lausumiensa asiayhteyden riittävästi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 6–6, äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4529/AL/11

Vastaaja: Anna

Ratkaistu: 22.8.2011

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös valokuvaa koskevassa asiassa. Lehti julkaisi kuvan vainajan muistopöydästä, jolla oleva valokuva esitti elossa olevaa henkilöä. Hänen lähipiirinsä saattoi tunnistaa kuvassa olevan henkilön. Lehti ei ollut riittävän hyvin tarkistanut kuvan käyttömahdollisuutta.

Kantelu 28.2.2011

Kantelijan mukaan Anna-lehden numerossa 6/2011 on juttu otsikolla ”Lohtua verkossa”. Se on kuvitettu photoshopatulla kuvalla, jossa muistopöydällä on kuva ”vainajasta” – kantelijasta. Tunnistettavan kuvan käyttö ”vainajana” loukkaa kantelijan mielestä hänen yksityisyyttään ja osoittaa muutenkin hyvän journalistisen tavan vastaista menettelyä. Kuva on kantelun mukaan irrotettu sisutukseen liittyvästä kuvasta, ja sen käyttöön yhtenä useiden perhekuvien joukossa oli kantelijan suostumus.

Anna on kantelijan mukaan kuvankäsittelyn keinoin liittänyt hänen kuvansa täysin alkuperäisestä poikkeavaan aiheeseen tarkistamatta, onko kyse tunnistettavasta ja tässä tapauksessa vielä elossa olevasta henkilöstä. Se olisi ollut käytännössä helposti toteutettavissa, sillä alkuperäisen kuvan tekijänoikeuden haltijan yhteystiedot olivat saatavilla. Tietoja ei ole tarkistettu Journalistin ohjeiden vaatimusten mukaan mahdollisimman hyvin.

Anna on kantelun mukaan asiaankuulumattomasti kuvittanut kuolemaan liittyvän aiheensa elossa ja tunnistettavissa olevan henkilön kuvalla. Ihmisarvon kunnioittamista tuskin on se, että elävä henkilö esitetään kuolleeksi. Kantelija on ollut yhteydessä Annan päätoimittajaan, joka pahoitteli virhettä ja tarjoutui julkaisemaan oikaisun. Oikaisu olisi kuitenkin kantelijan mielestä merkinnyt lisähuomiota hänen ”ennenaikaiselle kuolemalleen” ja aiheuttanut vielä lisää hämmennystä ja mielipahaa. Kantelu koskeekin periaatekysymystä siitä, minkälaista huolellisuutta hyvä journalistinen tapa edellyttää kuvankäsittelyssä.


Annan vastaus 4.4. ja 22.6.2011

Päätoimittaja Hanna Jensen vastaa, että Anna-lehdessä julkaistiin artikkeli Lohtua verkosta, joka käsitteli muistosivujen perustamista internetiin. Juttua varten rakennettiin kuvituskuva yhdistämällä valokuvia. Symbolikuvan tarkoitus oli havainnollistaa, miten maailma on muuttunut. Kun ennen pidettiin kuvaa ja kynttilää pöydällä, nyt muistoja vaalitaan ja käsitellään läheisten ja ystävien kanssa myös tietoverkossa.

Yksi kuvista hankittiin kuvatoimistolta. Kuvatoimistossa kuvan käyttämiselle ei ollut asetettu rajoitteita: ei merkintää model released tai no model released. Model realeased on alalla käytettävä termi ja tarkoittaa, että kuva on mallivapaa ja kuvan malli (henkilö) on allekirjoittanut sopimuksen, jossa sitoutuu siihen, että kuvaa saa käyttää mainonnassa. Kun kuvatoimiston nettisivulta lataa kuvaa, niin sitoutuu samalla noudattamaan kuvatoimiston yleisiä toimitusehtoja, joissa saattaa olla rajoituksia esimerkiksi kuvan käyttöön liittyen. Kuvissa saattaa myös olla kuvakohtaisia rajoituksia, jotka on merkitty kyseessä olevan kuvan tietoihin ns. caption-kenttään. Kaikilla kuvatoimistoilla on aika yhteneväiset ehdot näiden suhteen (http://www.kuvapalvelu.com/ohjeita.php). Graafikon valitsemassa kuvassa ei Jensenin mukaan ollut erityisehtona mainittu, että se olisi joko "model relased" tai "no model relased" -valokuva. Kuva ladattiin suoraan kuvatoimiston sivulta, yleiskuva-arkistosta (ei kuvituskuva-arkistosta). Erityisehdoissa mainittiin, että kuvan mainoskäytöstä on sovittava erikseen.

Annassa julkaistu kuva ei päätoimittajan vastauksen mukaan ollut uutiskuva, minkä näkee siitä hyvin. Kuvalla ei siis ole dokumenttitarkoitusta eikä dokumenttiarvoa vaan sillä on viitteellinen, visuaalinen tehtävä. Kuvatoimiston kuvituskuvasta irrotettiin siinä ollut valokuvakehys, joka kuvakollaasissa sijoitettiin pöydälle. Valokuvakehyksessä oleva kuva on lehdessä noin 1,4 x 1,8 cm kokoisena. Vaikka kuvan käyttämiseen ei ollut asetettu rajoitteita, kehyksen sisällä olevaa kuvaa sumennettiin varmuuden vuoksi kuvakollaasin teon yhteydessä niin, että kuvan henkilöä ei voisi sivullinen tunnistaa.

Päätoimittaja Jensen vastaa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedot pitää tarkastaa mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Hyvämaineisen kuvatoimiston kuvankäyttöohjeistuksen noudattaminen on hyvän journalistisen tavan mukaista. Journalistin ohjeiden 26. kohdan mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Kohta 30 edellyttää, että julkista

aineistoakin julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kuvakollaasissa kantelun kohteena oleva kuva oli varsin pieni ja käsitelty tunnistamattomaksi. Kuvakollaasi ei rikkonut kantelijan ihmisarvoa eikä yksityisyyden suojaa.

Kun kantelija otti yhteyttä Anna-lehteen, Anna tarjoutui julkaisemaan oikaisun. Kantelija ei sitä halunnut, joten oikaisua ei julkaistu. Vaikka päätoimittaja katsookin, että Anna ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, hän on kuitenkin harmissaan, että kuvan käyttö aiheutti mielipahaa.


Ratkaisu

Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava… (JO 26). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Anna julkaisi muistopaikka.fi -sivustosta tehdyn jutun yhteydessä valokuvakollaasin, jossa vainajan muistopöydällä oli kantelijasta otettu muotokuva. Kuva oli ”leikattu” sisustusaiheisesta alkuperäisvalokuvasta, joka löytyi Suomen Kuvapalvelu Oy:n arkistosta. Kantelijan tuntemien henkilöiden on helppo tunnistaa hänet Annan julkaisemasta kuvasta.

Julkisen sanan neuvosto painottaa, että henkilökuvia julkaistaessa toimituksen on oltava tarkkana. Vastuu kuvien julkaisemisesta kuuluu aina toimitukselle. Poikkeuksellista huolellisuutta vaaditaan, kun kyse on vainajia esittävistä kuvista. Elossa oleva ihminen esitettiin kuolleena. Se saattoi järkyttää kantelijan lisäksi myös hänen lähipiiriään ja muita hänet tuntevia.

Toimitus tarkisti rutiininomaisesti kuvan käyttöehdot ja yritti tehdä kuvassa esiintyvän henkilön tunnistamattomaksi. Tarkistaminen osoittautui kuitenkin tässä tapauksessa riittämättömäksi, ja kun sumentaminenkin epäonnistui, vainajaksi leimautunut kantelija oli kuvasta tunnistettavissa. Kyseistä kuvaa ei olisi pitänyt käyttää lainkaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Anna on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Riitta Pollari.

Tämä päätös on avattu 3070 kertaa