PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4400/SL/10

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 11.11.2010

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.


Kantelu 7.10.2010

Kantelijan mukaan Iltalehti julkaisi 1.10.2010 uutisen henkilöstä, jonka nimesi aikaisemman viikon lottopotin voittajaksi. Jälkeenpäin uutinen osoittautui perättömäksi, mikä olisi myös ollut välittömästi tarkistettavissa mm. Veikkauksen tiedotteesta pelikupongin jättötavasta, joka oli ristiriidassa haastateltavan kertomuksen kanssa. Katson, että näin toimimalla Iltalehti on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12: totuudenmukainen tiedonvälityksen, tietojen tarkistamisen ja lähdekritiikin vaatimukset.


Iltalehden vastaus 29.10.2010

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Iltalehti on virheellisessä uutisessaan pyrkinyt Journalistin ohjeiden mukaisesti totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Uutisen tiedot tarkistettiin useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä – usean päivän aikana. Uutisvihje tarkastettiin vihjeen antajalta sekä itse vihjeen kohteelta. Kumpienkin kertomukset olivat yhteneväiset ja ristiriidattomat. Uskottavuutta lisäsi, että vihjeen kohteena ollut henkilö oli oman harkintansa jälkeen valmis tulemaan nimellään ja kuvallaan julkisuuteen todistamaan lausumansa. Kriittistä suhtautumista tietolähteisiin noudatettiin tarkastamalla jutun kohteen luotettavuutta ulkopuolisilta tahoilta. Julkaisupäätöksen kokonaisarviointiin vaikuttivat tämän jälkeen vielä miehen asema työelämässä, työnantajan lausunnot ja saman sisältöiset kertomukset kahdelta muulta, toisistaan ja jutun kohteesta riippumattomalta näyttäneeltä henkilöltä.

Lisäksi päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole koskaan toimintansa aikana kohdannut järjestelmällistä huijausta, jonka tavoitteena on saada perätön uutinen julki. Tällainen järjestelmällinen huijaus asettaa Kivelän mukaan luonnollisesti lähdekritiikille aivan erilaiset vaatimukset kuin syystä tai toisesta annetut, perättömäksi osoittautuvat uutisvihjeet. Iltalehti ei osannut epäillä järjestelmällistä huijausta.

Kantelija toteaa, että juttu olisi voitu välittömästi todeta perättömäksi, koska haastateltavan kertomuksen ja Veikkauksen pelitositteen jättötavasta annetun tiedotteen välillä olisi ollut ristiriita. Tällaista ristiriitaa ei Kivelän mukaan kuitenkaan ole. Veikkaus kertoi tiedotteessaan, että lottorivi on tehty Veikkauksen verkkosivuilla, ”pelattu nettipelinä”. Myös nettipelistä saa veikkaus- ja maksutapahtuman päätteeksi tulosteen, joka on samankaltainen kuin veikkauspisteissä pelattaessa saatu tosite. On tunnettu tosiasia, että tuloste ja tosite sekoitetaan keskenään, varsinkin kun lukuisissa muissa osto- ja maksutapahtumista myös verkkotuloste vastaa todella tositetta. Jutun kirjoittaja ymmärsi voittajan tallentaneen nimenomaan netistä saamansa tulosteen, josta haastateltava tosin käytti termiä tosite. Huijaus varmistui uutisen julkaisupäivänä jutun kohteena olleen henkilön tunnustettua huijauksen. Tunnustuksen jälkeen Iltalehti korjasi tiedon journalistin ohjeiden mukaisesti välittömästi.


Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).

Iltalehti julkaisi haastattelun Suomen oloissa ennätysmäisen lottopotin voittajasta. Juttu oli lehdessä näkyvästi esillä lööpissä ja etusivulla. Heti julkaisupäivänä haastateltu itse paljasti, että kyse oli hämäyksestä. Haastateltu mies kavereineen huijasi tarkoituksellisesti lehden toimitusta saadakseen julkisuutta bändilleen. Lehti kertoi joutumisestaan huijatuksi samana päivänä verkkolehdessä ja seuraavana päivänä printtilehdessä ja pyysi samalla reilusti anteeksi lukijoiltaan.

Paikkansa pitävien tietojen välittäminen on tiedotusvälineiden luotettavuuden kulmakivi. Yleisön luottamus tiedonvälitykseen vaarantuu jokaisen virheen vuoksi. Iltalehden virhettä ei voi pitää pelkkänä asiavirheenä, koska juttu rakentui jo perusteiltaan vääriin tietoihin huijauksen vuoksi. Väärä uutinen sai runsaasti julkisuutta. Ennätysmäisen lottovoittouutisen yhteiskunnallinen merkitys oli vähäinen, mutta sen huomioarvo oli merkittävä. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehti ei tarkistanut riittävän hyvin uutisvihjeen taustoja eikä suhtautunut tarpeeksi kriittisesti käyttämiinsä lähteisiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.



Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Arto Henriksson, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Susanna Reinboth, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.

Tämä päätös on avattu 5563 kertaa