PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4400/SL/10

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 11.11.2010

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.


Kantelu 7.10.2010

Kantelijan mukaan Iltalehti julkaisi 1.10.2010 uutisen henkilöstä, jonka nimesi aikaisemman viikon lottopotin voittajaksi. Jälkeenpäin uutinen osoittautui perättömäksi, mikä olisi myös ollut välittömästi tarkistettavissa mm. Veikkauksen tiedotteesta pelikupongin jättötavasta, joka oli ristiriidassa haastateltavan kertomuksen kanssa. Katson, että näin toimimalla Iltalehti on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12: totuudenmukainen tiedonvälityksen, tietojen tarkistamisen ja lähdekritiikin vaatimukset.


Iltalehden vastaus 29.10.2010

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Iltalehti on virheellisessä uutisessaan pyrkinyt Journalistin ohjeiden mukaisesti totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Uutisen tiedot tarkistettiin useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä – usean päivän aikana. Uutisvihje tarkastettiin vihjeen antajalta sekä itse vihjeen kohteelta. Kumpienkin kertomukset olivat yhteneväiset ja ristiriidattomat. Uskottavuutta lisäsi, että vihjeen kohteena ollut henkilö oli oman harkintansa jälkeen valmis tulemaan nimellään ja kuvallaan julkisuuteen todistamaan lausumansa. Kriittistä suhtautumista tietolähteisiin noudatettiin tarkastamalla jutun kohteen luotettavuutta ulkopuolisilta tahoilta. Julkaisupäätöksen kokonaisarviointiin vaikuttivat tämän jälkeen vielä miehen asema työelämässä, työnantajan lausunnot ja saman sisältöiset kertomukset kahdelta muulta, toisistaan ja jutun kohteesta riippumattomalta näyttäneeltä henkilöltä.

Lisäksi päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole koskaan toimintansa aikana kohdannut järjestelmällistä huijausta, jonka tavoitteena on saada perätön uutinen julki. Tällainen järjestelmällinen huijaus asettaa Kivelän mukaan luonnollisesti lähdekritiikille aivan erilaiset vaatimukset kuin syystä tai toisesta annetut, perättömäksi osoittautuvat uutisvihjeet. Iltalehti ei osannut epäillä järjestelmällistä huijausta.

Kantelija toteaa, että juttu olisi voitu välittömästi todeta perättömäksi, koska haastateltavan kertomuksen ja Veikkauksen pelitositteen jättötavasta annetun tiedotteen välillä olisi ollut ristiriita. Tällaista ristiriitaa ei Kivelän mukaan kuitenkaan ole. Veikkaus kertoi tiedotteessaan, että lottorivi on tehty Veikkauksen verkkosivuilla, ”pelattu nettipelinä”. Myös nettipelistä saa veikkaus- ja maksutapahtuman päätteeksi tulosteen, joka on samankaltainen kuin veikkauspisteissä pelattaessa saatu tosite. On tunnettu tosiasia, että tuloste ja tosite sekoitetaan keskenään, varsinkin kun lukuisissa muissa osto- ja maksutapahtumista myös verkkotuloste vastaa todella tositetta. Jutun kirjoittaja ymmärsi voittajan tallentaneen nimenomaan netistä saamansa tulosteen, josta haastateltava tosin käytti termiä tosite. Huijaus varmistui uutisen julkaisupäivänä jutun kohteena olleen henkilön tunnustettua huijauksen. Tunnustuksen jälkeen Iltalehti korjasi tiedon journalistin ohjeiden mukaisesti välittömästi.


Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).

Iltalehti julkaisi haastattelun Suomen oloissa ennätysmäisen lottopotin voittajasta. Juttu oli lehdessä näkyvästi esillä lööpissä ja etusivulla. Heti julkaisupäivänä haastateltu itse paljasti, että kyse oli hämäyksestä. Haastateltu mies kavereineen huijasi tarkoituksellisesti lehden toimitusta saadakseen julkisuutta bändilleen. Lehti kertoi joutumisestaan huijatuksi samana päivänä verkkolehdessä ja seuraavana päivänä printtilehdessä ja pyysi samalla reilusti anteeksi lukijoiltaan.

Paikkansa pitävien tietojen välittäminen on tiedotusvälineiden luotettavuuden kulmakivi. Yleisön luottamus tiedonvälitykseen vaarantuu jokaisen virheen vuoksi. Iltalehden virhettä ei voi pitää pelkkänä asiavirheenä, koska juttu rakentui jo perusteiltaan vääriin tietoihin huijauksen vuoksi. Väärä uutinen sai runsaasti julkisuutta. Ennätysmäisen lottovoittouutisen yhteiskunnallinen merkitys oli vähäinen, mutta sen huomioarvo oli merkittävä. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehti ei tarkistanut riittävän hyvin uutisvihjeen taustoja eikä suhtautunut tarpeeksi kriittisesti käyttämiinsä lähteisiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.



Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Arto Henriksson, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Susanna Reinboth, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.

Tämä päätös on avattu 6164 kertaa