PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4400/SL/10

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 11.11.2010

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.


Kantelu 7.10.2010

Kantelijan mukaan Iltalehti julkaisi 1.10.2010 uutisen henkilöstä, jonka nimesi aikaisemman viikon lottopotin voittajaksi. Jälkeenpäin uutinen osoittautui perättömäksi, mikä olisi myös ollut välittömästi tarkistettavissa mm. Veikkauksen tiedotteesta pelikupongin jättötavasta, joka oli ristiriidassa haastateltavan kertomuksen kanssa. Katson, että näin toimimalla Iltalehti on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12: totuudenmukainen tiedonvälityksen, tietojen tarkistamisen ja lähdekritiikin vaatimukset.


Iltalehden vastaus 29.10.2010

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Iltalehti on virheellisessä uutisessaan pyrkinyt Journalistin ohjeiden mukaisesti totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Uutisen tiedot tarkistettiin useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä – usean päivän aikana. Uutisvihje tarkastettiin vihjeen antajalta sekä itse vihjeen kohteelta. Kumpienkin kertomukset olivat yhteneväiset ja ristiriidattomat. Uskottavuutta lisäsi, että vihjeen kohteena ollut henkilö oli oman harkintansa jälkeen valmis tulemaan nimellään ja kuvallaan julkisuuteen todistamaan lausumansa. Kriittistä suhtautumista tietolähteisiin noudatettiin tarkastamalla jutun kohteen luotettavuutta ulkopuolisilta tahoilta. Julkaisupäätöksen kokonaisarviointiin vaikuttivat tämän jälkeen vielä miehen asema työelämässä, työnantajan lausunnot ja saman sisältöiset kertomukset kahdelta muulta, toisistaan ja jutun kohteesta riippumattomalta näyttäneeltä henkilöltä.

Lisäksi päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole koskaan toimintansa aikana kohdannut järjestelmällistä huijausta, jonka tavoitteena on saada perätön uutinen julki. Tällainen järjestelmällinen huijaus asettaa Kivelän mukaan luonnollisesti lähdekritiikille aivan erilaiset vaatimukset kuin syystä tai toisesta annetut, perättömäksi osoittautuvat uutisvihjeet. Iltalehti ei osannut epäillä järjestelmällistä huijausta.

Kantelija toteaa, että juttu olisi voitu välittömästi todeta perättömäksi, koska haastateltavan kertomuksen ja Veikkauksen pelitositteen jättötavasta annetun tiedotteen välillä olisi ollut ristiriita. Tällaista ristiriitaa ei Kivelän mukaan kuitenkaan ole. Veikkaus kertoi tiedotteessaan, että lottorivi on tehty Veikkauksen verkkosivuilla, ”pelattu nettipelinä”. Myös nettipelistä saa veikkaus- ja maksutapahtuman päätteeksi tulosteen, joka on samankaltainen kuin veikkauspisteissä pelattaessa saatu tosite. On tunnettu tosiasia, että tuloste ja tosite sekoitetaan keskenään, varsinkin kun lukuisissa muissa osto- ja maksutapahtumista myös verkkotuloste vastaa todella tositetta. Jutun kirjoittaja ymmärsi voittajan tallentaneen nimenomaan netistä saamansa tulosteen, josta haastateltava tosin käytti termiä tosite. Huijaus varmistui uutisen julkaisupäivänä jutun kohteena olleen henkilön tunnustettua huijauksen. Tunnustuksen jälkeen Iltalehti korjasi tiedon journalistin ohjeiden mukaisesti välittömästi.


Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).

Iltalehti julkaisi haastattelun Suomen oloissa ennätysmäisen lottopotin voittajasta. Juttu oli lehdessä näkyvästi esillä lööpissä ja etusivulla. Heti julkaisupäivänä haastateltu itse paljasti, että kyse oli hämäyksestä. Haastateltu mies kavereineen huijasi tarkoituksellisesti lehden toimitusta saadakseen julkisuutta bändilleen. Lehti kertoi joutumisestaan huijatuksi samana päivänä verkkolehdessä ja seuraavana päivänä printtilehdessä ja pyysi samalla reilusti anteeksi lukijoiltaan.

Paikkansa pitävien tietojen välittäminen on tiedotusvälineiden luotettavuuden kulmakivi. Yleisön luottamus tiedonvälitykseen vaarantuu jokaisen virheen vuoksi. Iltalehden virhettä ei voi pitää pelkkänä asiavirheenä, koska juttu rakentui jo perusteiltaan vääriin tietoihin huijauksen vuoksi. Väärä uutinen sai runsaasti julkisuutta. Ennätysmäisen lottovoittouutisen yhteiskunnallinen merkitys oli vähäinen, mutta sen huomioarvo oli merkittävä. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehti ei tarkistanut riittävän hyvin uutisvihjeen taustoja eikä suhtautunut tarpeeksi kriittisesti käyttämiinsä lähteisiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.



Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Arto Henriksson, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Susanna Reinboth, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.

Tämä päätös on avattu 5851 kertaa