PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4399/SL/10

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Ratkaistu: 16.12.2010

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvoa koskevassa asiassa. Uutinen ei leimannut ilmaisullaan ”finsk” suomenkielisiä. Asiayhteydestä käy selville, että tekstissä kerrotaan Suomen kansalaisesta eikä äidinkielenään suomea puhuvasta henkilöstä.

Kantelu 6.10.2010

Kantelijan mukaan Hufvudstadsbladetin artikkelissa "Finsk man arresterad för sex med minderårig" (15.9.2010) esitetään rikosepäilystä pidätetyn henkilön etninen tausta leimaavassa sävyssä. Suomessa puhutussa ruotsin kielessä suomen- ja ruotsinkielisen ero nähdään laajempana kuin pelkästään kielen tasolla. Tämä ero ilmenee kantelijan mielestä siten, että suomenruotsissa käytetään ilmaisuja (finlands) svensk ja finne/finsk, kun puhutaan kansalliskieliryhmistä. Ruotsin kielen ilmaisu "finsk" viittaa Suomen suomenkieliseen enemmistöön sulkien ruotsinkielisen väestön pois. Täten ilmaisu "finsk" voidaan kantelijan mielestä nähdä etnisluonteisena, aivan samoin kuin suomessa puhuttaisiin esimerkiksi saamelaisista tai romaneista. Koko Suomen väestöön, etnisestä taustasta riippumatta, viitataan ilmaisulla "finländsk".

Kantelun mukaan finsk-sanan käyttö rikosuutisessa panettelee kielienemmistöä ja voi luoda negatiivisia asenteita enemmistöä kohtaan, vaikka etnistä taustaa ei saisi tuoda esiin asiaankuulumattomasti. Uutisen otsikossa ja kerran itse tekstissä käytetään finsk-sanaa finländsk-sanan sijasta. Artikkelin henki on, että nimenomaan enemmistöön kuuluva henkilö on pidätettynä sukupuoliyhteydestä alaikäisen kanssa. Kantelija katsookin, että finsk-sanan käyttö tässä asiayhteydessä tuo uutisoidun henkilön etnisen alkuperän esiin asiaankuulumattomasti, koska sillä ei ole uutisoinnin kannalta mitään merkitystä.


Hufvudstadsbladetin vastaus 29.10.2010

Päätoimittaja Hannu Olkinuoran alkuperäinen vastaus:
”Notisen i fråga använder uttrycket en finsk man för att beskriva gärningsmannen som en finländare. Av sammanhanget kommer tydligt fram att denna beskrivning används för att göra skillnad mellan en annan nationalitet. Att han är finländare gör att notisen överhuvudtaget publiceras vilket alla läsare förstår. Uttrycket finsk hänvisar entydigt i sammanhanget till alla finländare oavsett modersmål.

Distinktionen mellan finsk och finländsk beror på sammanhanget och används för det mesta som synonymer. En entydigt gällande skillnad i svenskt språkbruk finns inte.

Därför anser Hbl att tidningen har följt de journalistiska reglerna. Den klagande har inte bett om att få kommentera eller rätta artikeln i tidningen.

Päätoimittaja Hannu Olkinuoran vastauksen suomenkielinen referaatti:
Uutisessa käytetään ilmaisua ”en finsk man” kuvattaessa epäiltyä suomalaisena (som en finländare). Asiayhteydestä käy selvästi ilmi, että ilmaisulla halutaan korostaa kansallisuutta. Juuri suomalaisuuden (finländare) vuoksi uutinen ylipäänsä julkaistaan, minkä kaikki lukijat ymmärtävät. Ilmaisu ”finsk” viittaa tässä yhteydessä kaikkiin suomalaisiin (finländare) äidinkielestä riippumatta.

Päätoimittajan mukaan ero ilmaisujen ”finsk” ja ”finländsk” välillä riippuu asiayhteydestä, ja useimmiten sanoja käytetään synonyymeinä. Niiden välillä ei tehdä yksiselitteistä eroa ruotsin kielessä. Kantelija ei myöskään ole pyytänyt mahdollisuutta uutisen kommentointiin tai oikaisuun.


Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Hufvudstadsbladetin uutisessa kerrotaan, että Thaimaan poliisi on pidättänyt suomalaisen miehen epäiltynä seksuaalisesta kanssakäymisestä alaikäisen kanssa. Uutisen otsikossa käytetään ilmaisua ”finsk” ja tekstissä sanoja ”finsk” ja ”finländske”. Kantelija ei ole pyytänyt mahdollisen virheen korjausta tai tarjonnut omaa kannanottoaan julkaistavaksi.

Julkisen sanan neuvoston käsityksen mukaan Thaimaassa ilmi tulleesta hyväksikäyttöepäilystä tekee uutisen Suomessa se, että kyseessä on Suomen kansalainen. Ottamatta kantaa ilmaisujen ”finsk” ja ”finländske” semanttisiin eroihin neuvosto toteaa, että uutisessa tarkoitetaan nimenomaan Suomen kansalaista eikä äidinkielenään suomea puhuvaa henkilöä. Tämä käy ilmi asiayhteydestä. Jos kantelija olisi halunnut oman kantansa julki, hän olisi voinut pyytää lehdeltä tilaa mielipiteelleen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Jussi Eronen, Anssi Halmesvirta, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen ja Susanna Reinboth.

Tämä päätös on avattu 5839 kertaa