PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4399/SL/10

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Ratkaistu: 16.12.2010

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvoa koskevassa asiassa. Uutinen ei leimannut ilmaisullaan ”finsk” suomenkielisiä. Asiayhteydestä käy selville, että tekstissä kerrotaan Suomen kansalaisesta eikä äidinkielenään suomea puhuvasta henkilöstä.

Kantelu 6.10.2010

Kantelijan mukaan Hufvudstadsbladetin artikkelissa "Finsk man arresterad för sex med minderårig" (15.9.2010) esitetään rikosepäilystä pidätetyn henkilön etninen tausta leimaavassa sävyssä. Suomessa puhutussa ruotsin kielessä suomen- ja ruotsinkielisen ero nähdään laajempana kuin pelkästään kielen tasolla. Tämä ero ilmenee kantelijan mielestä siten, että suomenruotsissa käytetään ilmaisuja (finlands) svensk ja finne/finsk, kun puhutaan kansalliskieliryhmistä. Ruotsin kielen ilmaisu "finsk" viittaa Suomen suomenkieliseen enemmistöön sulkien ruotsinkielisen väestön pois. Täten ilmaisu "finsk" voidaan kantelijan mielestä nähdä etnisluonteisena, aivan samoin kuin suomessa puhuttaisiin esimerkiksi saamelaisista tai romaneista. Koko Suomen väestöön, etnisestä taustasta riippumatta, viitataan ilmaisulla "finländsk".

Kantelun mukaan finsk-sanan käyttö rikosuutisessa panettelee kielienemmistöä ja voi luoda negatiivisia asenteita enemmistöä kohtaan, vaikka etnistä taustaa ei saisi tuoda esiin asiaankuulumattomasti. Uutisen otsikossa ja kerran itse tekstissä käytetään finsk-sanaa finländsk-sanan sijasta. Artikkelin henki on, että nimenomaan enemmistöön kuuluva henkilö on pidätettynä sukupuoliyhteydestä alaikäisen kanssa. Kantelija katsookin, että finsk-sanan käyttö tässä asiayhteydessä tuo uutisoidun henkilön etnisen alkuperän esiin asiaankuulumattomasti, koska sillä ei ole uutisoinnin kannalta mitään merkitystä.


Hufvudstadsbladetin vastaus 29.10.2010

Päätoimittaja Hannu Olkinuoran alkuperäinen vastaus:
”Notisen i fråga använder uttrycket en finsk man för att beskriva gärningsmannen som en finländare. Av sammanhanget kommer tydligt fram att denna beskrivning används för att göra skillnad mellan en annan nationalitet. Att han är finländare gör att notisen överhuvudtaget publiceras vilket alla läsare förstår. Uttrycket finsk hänvisar entydigt i sammanhanget till alla finländare oavsett modersmål.

Distinktionen mellan finsk och finländsk beror på sammanhanget och används för det mesta som synonymer. En entydigt gällande skillnad i svenskt språkbruk finns inte.

Därför anser Hbl att tidningen har följt de journalistiska reglerna. Den klagande har inte bett om att få kommentera eller rätta artikeln i tidningen.

Päätoimittaja Hannu Olkinuoran vastauksen suomenkielinen referaatti:
Uutisessa käytetään ilmaisua ”en finsk man” kuvattaessa epäiltyä suomalaisena (som en finländare). Asiayhteydestä käy selvästi ilmi, että ilmaisulla halutaan korostaa kansallisuutta. Juuri suomalaisuuden (finländare) vuoksi uutinen ylipäänsä julkaistaan, minkä kaikki lukijat ymmärtävät. Ilmaisu ”finsk” viittaa tässä yhteydessä kaikkiin suomalaisiin (finländare) äidinkielestä riippumatta.

Päätoimittajan mukaan ero ilmaisujen ”finsk” ja ”finländsk” välillä riippuu asiayhteydestä, ja useimmiten sanoja käytetään synonyymeinä. Niiden välillä ei tehdä yksiselitteistä eroa ruotsin kielessä. Kantelija ei myöskään ole pyytänyt mahdollisuutta uutisen kommentointiin tai oikaisuun.


Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Hufvudstadsbladetin uutisessa kerrotaan, että Thaimaan poliisi on pidättänyt suomalaisen miehen epäiltynä seksuaalisesta kanssakäymisestä alaikäisen kanssa. Uutisen otsikossa käytetään ilmaisua ”finsk” ja tekstissä sanoja ”finsk” ja ”finländske”. Kantelija ei ole pyytänyt mahdollisen virheen korjausta tai tarjonnut omaa kannanottoaan julkaistavaksi.

Julkisen sanan neuvoston käsityksen mukaan Thaimaassa ilmi tulleesta hyväksikäyttöepäilystä tekee uutisen Suomessa se, että kyseessä on Suomen kansalainen. Ottamatta kantaa ilmaisujen ”finsk” ja ”finländske” semanttisiin eroihin neuvosto toteaa, että uutisessa tarkoitetaan nimenomaan Suomen kansalaista eikä äidinkielenään suomea puhuvaa henkilöä. Tämä käy ilmi asiayhteydestä. Jos kantelija olisi halunnut oman kantansa julki, hän olisi voinut pyytää lehdeltä tilaa mielipiteelleen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Jussi Eronen, Anssi Halmesvirta, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen ja Susanna Reinboth.

Tämä päätös on avattu 5504 kertaa