PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4367/YLE/10

Vastaaja: TV1, MOT

Ratkaistu: 20.10.2010

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja kuvaamisesta julkisella paikalla. Yrityksen asiakaspalvelijaa kuvattiin ja häneltä tiedusteltiin toimitusjohtajaa yrityksen ovella. Paikka on julkinen, joten kuvaamiseen ei tarvitse erillistä suostumusta. Asiakaspalvelijan työ ei tässä tapauksessa kuulunut yksityiselämän piiriin.

Kantelu 1.9.2010

Kantelu on seuraavanlainen: ”Yleltä tulevassa MOT -ohjelmassa 30.8.2010 käsiteltiin pikavippiyrityksiä otsikolla Pikavippiparonit. Työskentelen yhdessä ohjelmassa mainitussa yrityksessä asiakaspalvelijana. Satuin avaamaan yrityksemme oven, kun MOT -ohjelman tekijät soittivat ovikelloa. Kun avasin oven, minua kuvattiin tv-kameralla jo valmiiksi. Tilanne oli hyvin hämmentävä. Enkä ihmettele miksi MOT ei koskaan saa yhtään haastattelua. Toimittaja vaikutti vihaiselta ja kameran välitön läsnäolo kysymättä lupaa aiheutti minulle ainakin reaktion, että halusin heti sulkea oven. Lisäksi en henkilökohtaisesti usko, että ohjelma olisi antanut puolueetonta kuvaa yrityksemme toiminnasta, vaikka yrityksemme toimitusjohtaja olisi suostunut haastatteluun.”

”Mutta se mistä haluan kannella, on, että olisiko minua saanut ylipäätään kuvata toimistomme rappukäytävässä? Osuuteni näytettiin valmiissa ohjelmassa siten, että olin tunnistettavissa ja minut esiteltiin toimitusjohtajan sihteerinä. En halua esiintyä TV:ssä ollenkaan, en missään ohjelmassa. Tässä tapauksessa en ole yrityksessä sellaisessa asemassa, että minulla olisi mitään päätäntävaltaa ja siksi tuntui inhottavalta, että kasvoni näytettiin. Yrityksemme tiloissa työskentelee myös henkilöitä, jotka eivät ole pikavippiyrityksessä töissä ja yhtä hyvin joku heistä olisi voinut avata oven. Varsinaisessa valmiissa ohjelmassa ei ollut muuta sisältöä kuin epämääräisiä vihjailuja.”


Yleisradion vastaus 23.9.2010

TV1:n kanavapäällikkö, vastaava toimittaja Riitta Pihlajamäki vastaa, että ohjelma käsitteli paljon keskustelua herättäneiden pikavippiyhtiöiden ja niiden vastuuhenkilöiden toimintaa sekä yhtiöiden valvonnassa esiintyneitä ongelmia. Asialla on huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Pikavippeihin turvautuminen on johtanut tuhansien suomalaisten, erityisesti nuorten, ajautumiseen velkakierteeseen.

Kantelija vilahtaa ohjelman yhdessä kohtauksessa, joka kestää 15 sekuntia. Kantelija näkyy kuvassa kahdesti, yhteensä noin seitsemän sekunnin ajan. Kohtauksessa toimittaja Riikka Kaihovaara etsii haastateltavaksi pikavippiyrityksen johtajaa, joka ei ollut vastannut hänen yhteydenottopyyntöihinsä. Ohjelmasta on leikattu pois kohtauksen alku, jossa toimittaja esitteli itsensä kantelijan avattua oven. Kohtaus etenee ohjelmassa seuraavasti: (Toimittaja porraskäytävässä, menee ovelle.) Toimittajan juonto: ”Soittoa ei koskaan kuulunut”. (Kantelija avaa oven.) Toimittaja: ”Tuomo Mäkeä tavoittelen.”
Kantelija: ”Joo, ihan pikku hetki.” (poistuu, ovi sulkeutuu) Toimittajan juonto: ”Kävimme ovella vielä toistamiseen, mutta sihteerin mukaan Mäki ei ollut paikalla.” Kantelija ovensuussa: ”Valitettavasti.”

Koko käynnin tarkoitus oli antaa toimitusjohtajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Toimittaja yritti sinnikkäästi tavoittaa häntä, ja kun muut keinot eivät auttaneet, jäljellä oli käynti toimistolla. Näin haluttiin näyttää katsojalle tv-journalismin keinoin, että haastateltavaa on todella yritetty käydä tapaamassa. Kuvaaminen ja keskustelu tapahtuivat Pitäjänmäessä sijaitsevan toimistotalon rappukäytävässä, johon kenellä tahansa on avoin pääsy. Valmiissa ohjelmassa kantelija esiintyy lyhyessä kohtauksessa täysin neutraalisti. Hänen nimeään ei mainita. Kantelijalle ei ollut kuvaustilanteessa epäselvää mistä on kysymys. Toimittaja esittäytyi asiallisesti, ja kamera oli koko ajan näkyvissä.
 

Ratkaisu

Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Asiakaspalvelijaa (kantelija) kuvattiin yrityksen ulko-ovella, kun toimittaja tiedusteli mahdollisuutta tavata toimitusjohtajaa. Johtaja ei ollut vastannut toimittajan aiempiin yhteydenottopyyntöihin. Turhaksi osoittautunutta käyntiä näytettiin valmiissa ohjelmassa noin 15 sekuntia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että toimittaja noudatti tilanteessa Journalistin ohjeiden vaatimusta tiedonhankinnan avoimuudesta. Yrityksen sisäänkäynti on julkinen paikka, johon yleisöllä on avoin pääsy. Niinpä kuvaamiseen ei tarvita erillistä suostumusta. Kantelija teki ohjelmassa esitetyssä osuudessa työtään asiakaspalvelijana eli avasi oven ja vastasi ovikelloa soittaneen toimittajan kysymyksiin toimitusjohtajan tavoitettavuudesta, joten tätä ei voi katsoa hänen yksityiselämänsä piiriin kuuluvaksi. Tv-kameran eteen joutuminen täysin yllättäen voi aiheuttaa ymmärrettävästi hämmennystä ihmisissä, jotka eivät ole tottuneet julkisuuteen tai joiden tehtäviin ei kuulu antaa lausuntoja yrityksen puolesta. Asiakaspalvelijan vastauksella oli kuitenkin merkitystä ohjelman kokonaisuuden kannalta. Tämä kohta osoitti, kuinka vaikeaa toimittajan oli saada tietoa pikavippiyritysten johdolta, joka vältteli haastattelua.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle TV1 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen.

 

Tämä päätös on avattu 4270 kertaa