PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4367/YLE/10

Vastaaja: TV1, MOT

Ratkaistu: 20.10.2010

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja kuvaamisesta julkisella paikalla. Yrityksen asiakaspalvelijaa kuvattiin ja häneltä tiedusteltiin toimitusjohtajaa yrityksen ovella. Paikka on julkinen, joten kuvaamiseen ei tarvitse erillistä suostumusta. Asiakaspalvelijan työ ei tässä tapauksessa kuulunut yksityiselämän piiriin.

Kantelu 1.9.2010

Kantelu on seuraavanlainen: ”Yleltä tulevassa MOT -ohjelmassa 30.8.2010 käsiteltiin pikavippiyrityksiä otsikolla Pikavippiparonit. Työskentelen yhdessä ohjelmassa mainitussa yrityksessä asiakaspalvelijana. Satuin avaamaan yrityksemme oven, kun MOT -ohjelman tekijät soittivat ovikelloa. Kun avasin oven, minua kuvattiin tv-kameralla jo valmiiksi. Tilanne oli hyvin hämmentävä. Enkä ihmettele miksi MOT ei koskaan saa yhtään haastattelua. Toimittaja vaikutti vihaiselta ja kameran välitön läsnäolo kysymättä lupaa aiheutti minulle ainakin reaktion, että halusin heti sulkea oven. Lisäksi en henkilökohtaisesti usko, että ohjelma olisi antanut puolueetonta kuvaa yrityksemme toiminnasta, vaikka yrityksemme toimitusjohtaja olisi suostunut haastatteluun.”

”Mutta se mistä haluan kannella, on, että olisiko minua saanut ylipäätään kuvata toimistomme rappukäytävässä? Osuuteni näytettiin valmiissa ohjelmassa siten, että olin tunnistettavissa ja minut esiteltiin toimitusjohtajan sihteerinä. En halua esiintyä TV:ssä ollenkaan, en missään ohjelmassa. Tässä tapauksessa en ole yrityksessä sellaisessa asemassa, että minulla olisi mitään päätäntävaltaa ja siksi tuntui inhottavalta, että kasvoni näytettiin. Yrityksemme tiloissa työskentelee myös henkilöitä, jotka eivät ole pikavippiyrityksessä töissä ja yhtä hyvin joku heistä olisi voinut avata oven. Varsinaisessa valmiissa ohjelmassa ei ollut muuta sisältöä kuin epämääräisiä vihjailuja.”


Yleisradion vastaus 23.9.2010

TV1:n kanavapäällikkö, vastaava toimittaja Riitta Pihlajamäki vastaa, että ohjelma käsitteli paljon keskustelua herättäneiden pikavippiyhtiöiden ja niiden vastuuhenkilöiden toimintaa sekä yhtiöiden valvonnassa esiintyneitä ongelmia. Asialla on huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Pikavippeihin turvautuminen on johtanut tuhansien suomalaisten, erityisesti nuorten, ajautumiseen velkakierteeseen.

Kantelija vilahtaa ohjelman yhdessä kohtauksessa, joka kestää 15 sekuntia. Kantelija näkyy kuvassa kahdesti, yhteensä noin seitsemän sekunnin ajan. Kohtauksessa toimittaja Riikka Kaihovaara etsii haastateltavaksi pikavippiyrityksen johtajaa, joka ei ollut vastannut hänen yhteydenottopyyntöihinsä. Ohjelmasta on leikattu pois kohtauksen alku, jossa toimittaja esitteli itsensä kantelijan avattua oven. Kohtaus etenee ohjelmassa seuraavasti: (Toimittaja porraskäytävässä, menee ovelle.) Toimittajan juonto: ”Soittoa ei koskaan kuulunut”. (Kantelija avaa oven.) Toimittaja: ”Tuomo Mäkeä tavoittelen.”
Kantelija: ”Joo, ihan pikku hetki.” (poistuu, ovi sulkeutuu) Toimittajan juonto: ”Kävimme ovella vielä toistamiseen, mutta sihteerin mukaan Mäki ei ollut paikalla.” Kantelija ovensuussa: ”Valitettavasti.”

Koko käynnin tarkoitus oli antaa toimitusjohtajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Toimittaja yritti sinnikkäästi tavoittaa häntä, ja kun muut keinot eivät auttaneet, jäljellä oli käynti toimistolla. Näin haluttiin näyttää katsojalle tv-journalismin keinoin, että haastateltavaa on todella yritetty käydä tapaamassa. Kuvaaminen ja keskustelu tapahtuivat Pitäjänmäessä sijaitsevan toimistotalon rappukäytävässä, johon kenellä tahansa on avoin pääsy. Valmiissa ohjelmassa kantelija esiintyy lyhyessä kohtauksessa täysin neutraalisti. Hänen nimeään ei mainita. Kantelijalle ei ollut kuvaustilanteessa epäselvää mistä on kysymys. Toimittaja esittäytyi asiallisesti, ja kamera oli koko ajan näkyvissä.
 

Ratkaisu

Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta (JO 29). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Asiakaspalvelijaa (kantelija) kuvattiin yrityksen ulko-ovella, kun toimittaja tiedusteli mahdollisuutta tavata toimitusjohtajaa. Johtaja ei ollut vastannut toimittajan aiempiin yhteydenottopyyntöihin. Turhaksi osoittautunutta käyntiä näytettiin valmiissa ohjelmassa noin 15 sekuntia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että toimittaja noudatti tilanteessa Journalistin ohjeiden vaatimusta tiedonhankinnan avoimuudesta. Yrityksen sisäänkäynti on julkinen paikka, johon yleisöllä on avoin pääsy. Niinpä kuvaamiseen ei tarvita erillistä suostumusta. Kantelija teki ohjelmassa esitetyssä osuudessa työtään asiakaspalvelijana eli avasi oven ja vastasi ovikelloa soittaneen toimittajan kysymyksiin toimitusjohtajan tavoitettavuudesta, joten tätä ei voi katsoa hänen yksityiselämänsä piiriin kuuluvaksi. Tv-kameran eteen joutuminen täysin yllättäen voi aiheuttaa ymmärrettävästi hämmennystä ihmisissä, jotka eivät ole tottuneet julkisuuteen tai joiden tehtäviin ei kuulu antaa lausuntoja yrityksen puolesta. Asiakaspalvelijan vastauksella oli kuitenkin merkitystä ohjelman kokonaisuuden kannalta. Tämä kohta osoitti, kuinka vaikeaa toimittajan oli saada tietoa pikavippiyritysten johdolta, joka vältteli haastattelua.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle TV1 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen.

 

Tämä päätös on avattu 4480 kertaa