2009 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Langettava 4192/SL/09
IltalehtiJulkisen sanan neuvoston äänin 6–5 antama langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Jutussa esitellään kosminen terästappi, joka lehden testin mukaan vähentää auton polttoaineen kulutusta. Kritiikitön juttu antaa yksipuolisen kuvan tuotteesta. Eriävä mielipide.
Vapauttava 4190/SL/09
KauppalehtiJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös valokuvaa koskevassa asiassa. Jutusta käy riittävän selvästi ilmi, että kuvat ovat esitellystä kirjasta. Myös kirjan nimi, tekijä ja kustantaja on mainittu.
Vapauttava 4188/SL/09
AamulehtiJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta, samanaikaista kuulemista ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Lehti teki jutun, jossa käsiteltiin raja-aitaan liittyviä naapurien välisiä erimielisyyksiä. Jutussa ei kuultu molempia osapuolia, mutta toisellekin tarjottiin mahdollisuutta tuoda oma kannanottonsa julki jälkeenpäin.
Langettava 4187/SL/09
Turun SanomatJulkisen sanan neuvoston langettava päätös valokuvaa koskevassa asiassa. Kantelija on tunnistettavissa valokuvasta, joka on julkaistu leipäjonoista kertovan jutun yhteydessä. Kuvan julkaisuun olisi tarvittu suostumus, koska kyse on yksityiselämään kuuluvasta erittäin arkaluontoisesta seikasta.
Vapauttava 4184/KL/09
PookisanomatJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös pakinaa ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Paikallisesti merkittävän kulttuuripersoonan on kestettävä tavallista kansalaista enemmän liioitteleviakin ilmaisuja.
Vapauttava 4171/SL/09
IltalehtiJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan riittävän selvästi lähteensä.
Vapauttava 4168/SL/09
Ilta-SanomatJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös onnettomuuden uhrin hienovaraista kohtelua koskevassa asiassa. Lehden verkkosivuilla julkaistiin kuva Tour de France –kilpailussa sattuneesta onnettomuudesta. Kuva yliajon uhrista vertautuu kuvavirtaan, jota maailmanlaajuista huomiota herättävistä onnettomuusuutisista julkaistaan. Uhrista ei kerrota tai näytetä sellaista tietoa, joka vaarantaisi hänen hienovaraisen kohtelunsa.
Vapauttava 4167/SL/09
KalevaJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös mielipidekirjoitusta koskevassa asiassa. Toimitus saattoi oma-aloitteisesti lisätä mielipidekirjoituksen loppuun olennaisen ja paikkansa pitävän tiedon kirjoittajan asemasta.
Vapauttava 4162/SL/09
Helsingin SanomatJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Uutinen kertoi kantelijan sanoneen tietynlaisia historiantutkijoita fasisteiksi. Lehdellä oli tähän riittävät perusteet, joten omaa kannanottoa ei tarvinnut julkaista.
Langettava 4161/SL/09
Helsingin SanomatJulkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeusjutun seuraamista koskevassa asiassa. Lehti jätti kertomatta tuomion kovenemisesta ylemmässä oikeusasteessa, vaikka muutos oli olennainen, ja toimitus sai tiedon tuomion muutoksesta.
Vapauttava 4159/AL/09
7 päivääJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Kantelijaa arvioitiin juorupalstalla kärjekkääseen sävyyn, minkä vuoksi päätoimittaja myönsi oikeuden omaan kannanottoon eli vastineeseen. Lehti sai vastinetekstin sijasta viestin, jonka perusteella se saattoi tulkita kantelijan luopuneen omasta kannanotosta.
Vapauttava 4154F/SL/09
AamulehtiJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Pääkirjoituksessa ollut virhe oli niin iso, että se olisi pitänyt korjata, jos virhe olisi ollut toimituksen tiedossa. Oikeutta omaa kannanottoon eli vastineeseen ei syntynyt.
Langettava 4154E/SL/09
KarjalainenJulkisen sanan neuvoston langettava päätös tietojen tarkistamista ja virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehden pääkirjoituksessa, joka perustui toisen lehden tietoihin, oli merkittäviä virheitä. Lehti ei tarkistanut näitä aiemmin julkaistuja tietoja. Virheet olivat lisäksi niin isoja, että korjaaminen jälkeenpäinkään ei riittänyt poistamaan niistä aiheutunutta vahinkoa.
Langettava 4154D/SL/09
PohjalainenJulkisen sanan neuvoston langettava päätös tietojen tarkistamista ja virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehden pääkirjoituksessa, joka perustui toisen lehden tietoihin, oli merkittäviä virheitä. Lehti ei tarkistanut näitä aiemmin julkaistuja tietoja. Virheet olivat lisäksi niin isoja, että korjaaminen kaksi kuukautta myöhemmin ei riittänyt poistamaan niistä aiheutunutta vahinkoa.
Langettava 4154C/SL/09
Turun SanomatJulkisen sanan neuvoston langettava päätös tietojen tarkistamista ja virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehden pääkirjoituksessa, joka perustui toisen lehden tietoihin, oli merkittäviä virheitä. Lehti ei tarkistanut näitä aiemmin julkaistuja tietoja. Virheet olivat lisäksi niin isoja, että korjaaminen jälkeenpäinkään ei olisi riittänyt poistamaan niistä aiheutunutta vahinkoa.
Langettava 4154B/SL/09
IltalehtiJulkisen sanan neuvoston langettava päätös tietojen tarkistamista ja virheen korjausta koskevassa asiassa. Lehden nettiuutisessa, joka perustui toisen lehden saman päivän tietoihin, oli merkittäviä virheitä. Lehti ei tarkistanut aiemmin julkaistuja tietoja eikä seurannut jutun kehitystä eikä edes yrittänyt korjata virheitä.
Langettava 4154A/SL/09
Helsingin SanomatJulkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Lehti teki uutisessaan niin merkittävät virheet, että niiden korjaaminen ei riittänyt korvaamaan niistä aiheutunutta vahinkoa. Lehden pääkirjoitus oli kärjekäs, mutta ei aiheuttanut oikeutta omaan kannanottoon, eikä sitä myöskään pyydetty.
Langettava 4153/PL/09
Kankaanpään Seutu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös mielipidekirjoitusta koskevassa asiassa. Nimimerkin suojasta nettikeskustelussa esitetty mielipide pureutui ilkeällä tavalla kantelijan henkilöön. Lehti ei voi siirtää julkaisijan vastuuta asiattomuuksista niiden kohteille.
Vapauttava 4152/L/09
Lausunto lähdesuojastaJulkisen sanan neuvoston lausunto lähdesuojaa koskevassa asiassa. Neuvosto vastustaa kaikkia sellaisia lainsäädännöllisiä toimia, jotka heikentäisivät toimittajan oikeutta antaa luottamuksellisen tiedon antajalle lähdesuoja. Neuvosto suhtautuu kielteisesti myös etsintäasiamieheen.
<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 4193, 4199/YLE/09

Vastaaja: Yle, TV2 Silminnäkijä

Ratkaistu: 10.12.2009

Julkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.

Julkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.


Kantelut 1. ja 11.10.2009
Kuisma pyytää neuvoston kannanottoa kysymykseen, onko mainitussa ohjelmassa rikottu Journalistin ohjeiden 8. kohtaa "Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen" ja perustelee pyyntöään sillä, että asialla on huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä.

Hämäläisen mukaan julkisesti rahoitettu Yle ottaa osaa vahvasti puoluepolitiikkaan väitteillä, joita se ei ole osoittanut todeksi. Laman kriittiseen aikaan sijoitettu poliittinen kädenvääntö Sdp:n taustavoiman Ylen ja Keskustan välillä on hyvin tuomittavaa. Kantelija näkee kuvioissa seuraavan hallituskumppaninkin Sdp:lle, sillä Kokoomus on jätetty liki totaalisesti syrjään tästä farssista. Kyse on vahvasta populistisesta politiikan teosta eikä tiedottamisesta.


JSN:n aiheen rajaus ja tarkentavat kysymykset Ylelle 22.10.2009

JSN rajaa kanteluiden käsittelyn ohjelman osuuteen, jossa käsiteltiin väitettä rakennustarvikkeista. Mitkä olivat motiivit ohjelman ajoitukselle juuri ennen eduskunnassa käytyä luottamuslausekeskustelua ja sitä seurannutta äänestystä? Oliko taustalla yritys kaataa pääministeri, kuten Matti Vanhanen on väittänyt? Oliko taustalla puoluepoliittisia motiiveja, kuten toisessa kanteluista arvellaan? Miksi ohjelma oli sijoitettu TV2:lle eikä ohjelman toimittajan kotikanavalle TV1:lle?

Suurin osa ohjelman väitteistä perustui avoimiin haastatteluihin ja dokumentteihin. Rakennustarvikeväite perustui nimettömään suulliseen lähteeseen. Pyydämme täsmentämään ja avaamaan lähdeaineiston sisältöä. Emme luonnollisestikaan edellytä lähteen paljastamista. Oliko toimituksella käytettävissään yksi henkilölähde vai useampia? Entäpä mahdolliset dokumentit? Kuinka toimitus varmisti lähteen motiivit? Otettiinko huomioon se, että mahdollinen lahjusrikos on vanhentunut, jolloin lähteen lupaus todistamisesta oikeudessa jää katteettomaksi?

Täsmennettiinkö Matti Vanhaselle, että Silminnäkijässä mainittu haastattelupyyntö koski myös väitettä rakennustarvike-erästä?


Yleisradion vastaus 1.11.2009

Osaamiskeskuksen päällikkö Jyrki Richt toteaa vastauksessaan, että JSN rajaa kanteluiden käsittelyn ”ohjelman osuuteen, jossa käsitellään väitettä rakennustarvikkeista”. Tässä osuudessa todettiin seuraavaa: ”Törmäämme äärimmäisen arkaluontoiseen asiaan. Saamme lausunnon, jonka mukaan Vanhaset eivät ole itse maksaneet kaikkia rakennustarvikelaskujaan. Pitävä näyttö löytyy varsin kalliista rakennustarvike-erästä, jonka Nuorisosäätiölle kerrostaloja urakoiva rakennusliike toimitti. Toimen nimenomainen tarkoitus oli edesauttaa yrityksen jatkohankkeita säätiön tulevissa kohteissa. Ylimääräinen materiaalilasku liitettiin työmaakuluihin – sen Nuorisosäätiön vuokralaiset maksavat vuokrissaan.”

Vaikka julkinen keskustelu on keskittynyt juuri tähän osuuteen, Richt korostaa, että ohjelma muodostaa kokonaisuuden, jossa ohjelman pääosa tekee ymmärrettäväksi ja loogiseksi myös ohjelman loppuosassa esitetyn tiedon, johon JSN nyt rajaa vastauspyynnön alueen.

Ajoitus ja motiivit
”Silminnäkijä: Matin talot” käsitteli Nuorisosäätiön rakennuttamistoimintaa ja siihen liittyviä käytäntöjä. Ohjelman toimittaja oli tutkinut aihetta vuoden 2008 syksystä alkaen. Aineistoa oli kerätty eri lähteistä (ARA, RAY, PRH, eri rakennusviranomaiset, kiinteistörekisterit) ja käyty lukuisia taustakeskusteluja. Vuoden 2008 loppupuolella asiakirja-aineiston analysoimiseksi projektiin kiinnitettiin KHT-tilintarkastaja.

Toimittaja teki työtään oman toimen ohella. Ylen ajankohtaisjournalismin osaamiskeskuksen vastaavana tuottajana hän vastaa ns. A-studio -ohjelmaperheen ohjelmista ja henkilöstöstä. Osaamiskeskukset tuottavat ohjelmia kaikille tv- ja radiokanaville sekä Ylen Uusille palveluille, joten henkilöstö ei kuulu organisatorisesti mihinkään ”kotikanavaan”. Tuottajat ja muu henkilöstö voivat työskennellä tarpeen mukaan mille kanavalle tahansa.

Toukokuussa 2009 päätettiin, että Nuorisosäätiöstä tehdään ohjelma TV2:n Silminnäkijä -sarjaan, ja se sijoitetaan syyskauden alkuun. Elokuun 10. päivänä sovittiin, että ”Silminnäkijä: Matin talot” lähetetään 12.10.2009. Ohjelman kuvallinen materiaali ja haastattelut oli koottu 17.9.2009 mennessä. Samana päivänä Suomen Keskusta tiedotti Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjan rahoituksesta ja mm. Nuorisosäätiön antamasta vaalirahoituksesta. Nämä tiedot ja muuta Nuorisosäätiön vaalirahoitukseen liittyvää tietoa oli Richitn mukaan Silminnäkijän toimittajalla ollut tiedossaan jo maaliskuusta lähtien.

Syyskuun 20. päivänä tiedotusvälineet kertoivat laajalti Nuorisosäätiön vaalirahoituksesta. Jo samana päivänä päätettiin Richtin mukaan puhelinneuvottelussa aikaistaa Silminnäkijän suunniteltua lähetyspäivää siten, että ohjelma lähetettäisiin 28.9.2009, joka oli ensimmäinen mahdollinen valmistumispäivä. Aikataulumuutos tehtiin Ylen järjestelmiin 21.9.2009. Aikaistaminen johtui siitä, että ohjelmalle jäisi kiihtyvässä tietovirrassa vielä uutta ja ajankohtaista kerrottavaa – oli pelättävissä, että muut mediat ennättäisivät selvittää ja kertoa jo nekin tiedot, jotka Silminnäkijä oli hankkinut.

Vasta 24.9.2009 klo 13.53 Valtioneuvoston tiedotusyksikkö julkisti tiedon maan hallituksen päätöksestä antaa tiedonanto vaalirahoituksesta eduskunnalle seuraavalla viikolla. Tällöin toimitus ei lähtenyt uudelleen arvioimaan tai muuttamaan lähetysaikataulua, koska tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut tehdään yksinomaan journalistisin perustein.

”Silminnäkijä: Matin talot” -ohjelmassa on ollut kyse klassisesta tutkivasta journalismista, jota on toteutettu journalistin ohjeiden mukaan. Ohjelman tarkoituksena on ollut kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta – Nuorisosäätiön rakennuttamistoiminnasta ja sen entisen johdon toimista –mihin yhtenä yksityiskohtana liittyi tieto rakennustarvike-erän lahjoituksesta. Ohjelmalla ei ole ollut mitään puoluepoliittista motiivia eikä sen taustalla ole yritystä kaataa pääministeri. Journalismi paljastaa ja kritikoi vallanpitäjien toimia lähtökohtanaan vahtikoirarooli ja läpinäkyvyys, ei puoluepoliittinen valtapeli. Tiedonvälittäjän tehtävä yleensäkin on selvittää yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä j a niiden taustoja.


Totuudenmukaisuus
Kyseistä rakennustarvike-erää koskevat tiedot on Ylen vastauksen mukaan saatu suuren rakennusyrityksen johtotehtävissä toimineelta henkilöltä. Hänen esittämänsä tapahtumaselostus oli yksityiskohtainen, asiantunteva ja perustui omakohtaiseen tekemiseen. Lähde oli itse hyväksynyt laskun rakennusyrityksen tilaamasta puutavaraerästä, jota ei ollut käytetty yhtiön omilla työmailla, vaan joka oli tarkoitettu Nuorisosäätiön silloiselle puheenjohtajalle Matti Vanhaselle. Lasku oli alemman tason käsittelyssä jäänyt valtuuksien puuttuessa hyväksymättä. Yle tarkentaa, että laskun hyväksyminen tapahtui tämän vuosikymmenen alussa. Lähteelle esitetty syy hyväksyä lasku – jotta yritys jatkossakin saisi Nuorisosäätiöltä urakoita – oli sinä ajankohtana looginen. Asian hänelle esitteli henkilö, jolla oli läheiset suhteet Nuorisosäätiön silloiseen puheenjohtajaan Matti Vanhaseen.

Tehdyn ratkaisun myöntäminen vielä nyt jälkeenpäin on lähteelle kiusallista, koska laskun hyväksyminen rakennusyrityksen kuluksi ei ollut vastannut todellista tilannetta – siksi lähde halusi pitää henkilöllisyytensä salassa. Richtin mukaan tapahtumakuvausta käytiin läpi useaan kertaan vuoden aikana. Lähteen itsestään ja toimistaan kertomat asiat pitivät tarkistettaessa paikkansa. Kertomuksen uskottavuuden sinetöi lähteen allekirjoittama sitoumus tulla oikeuteen todistamaan kertomuksensa oikeaksi, mikäli Yleä tai sen palveluksessa olevia henkilöitä vastaan kohdistetaan oikeustoimia. Tällainen sitoumus on myös Ylen sisäisten toimintaohjeiden mukainen ehdoton edellytys sellaisen tiedon julkaisemiselle, joka perustuu yksinomaan tai pääosin nimettömän lähteen kertomukseen.

Lähteen kertomuksen pitävyys varmistui Ylen vastauksen mukaan osin myös toista kautta. Kyseinen puutavaraerä on jäljitettävissä Nuorisosäätiön tietylle työmaalle, missä työntekijöille oli kerrottu kyseessä olevan ”Vanhasen laudat”, joihin ei saanut koskea ja jotka odottivat poiskuljetusta. Kyse on kuitenkin ns. toisen käden tiedosta.

Rakennustarvike-erästä on keskusteltu myös erään Nuorisosäätiön edustajan kanssa. Asian epäsuora myöntäminen – (ko. henkilö käytti ilmaisua ”ei savua ilman tulta”) – ja Nuorisosäätiön edustajan käsitys tapahtuma-ajankohdasta tukevat alkuperäislähteen kertomusta. Kyseinen Nuorisosäätiön edustaja ei Richtin mukaan toistaiseksi ole valmis astumaan julkisuuteen.

Kirjallista dokumenttia rakennusliikkeen suorittamasta maksusta ei ole ollut käytettävissä. Sen ottaminen esille rakennusyrityksen kirjanpidosta nyt jälkeenpäin vaatisi Ylen vastauksen mukaan poliisivaltuudet.

Yle vastaa, että kokonaisuudessa tiedon luotettavuusarviointi ei ole kvantitatiivista ja mekaanista vaan laadullista. Myöskään Journalistin ohjeet eivät edellytä jotain tiettyä lähteiden lukumäärää. Puutavaralaskutietoa harkittaessa otettiin huomioon myös laajempi kokonaisuus ja viime aikana paljastunut vaalirahoitusta koskeva yleinen käytäntö. Tätä taustaa vasten arvioituna lähteen kertoma tieto puutavaraerästä oli looginen ja ymmärrettävä, mikä puolsi asian julkaisemista.

Motiivit ja rikoksen vanhentuminen
Toimittaja löysi lähteen omien taustaselvitystensä perusteella. Vuoden ajan kestäneen yhteydenpidon aikana kävi ilmi, ettei lähteellä ollut minkäänlaisia poliittisia tarkoitusperiä. Hän ei ole oman kertomansa mukaan koskaan osallistunut poliittiseen toimintaan tai ollut minkään puolueen jäsen, eikä tällaisiin tietoihin törmätty toimittajan tekemissä journalistisissa taustaselvityksissäkään. Lähde ei Ylen vastauksen mukaan myöskään edellyttänyt tahi kiirehtinyt mahdollisen ohjelman tekemistä tästä tai muista kertomistaan Nuorisosäätiön rakennuttamiseen ja yleensäkin rakennusalan sisäpiiriin kuuluvista asioista.

Motiiviksi varmistui ajan mittaan tavallisen kansalaisen kriittinen näkökulma politiikan syvävirtoihin, joista alkoi tulla tietoja toukokuussa 2008. Lähde ei ole kertomansa mukaan ollut asiasta yhteydessä muihin tiedotusvälineisiin eikä tarjonnut tietojaan muille journalisteille. Kertomastaan lähde ei ole hyötynyt millään tavalla, pikemminkin päinvastoin. Ottamalla riskin henkilöllisyytensä paljastumiseen, hän vaarantaa uransa ja yksityisyytensä.

Ohjelman tarkoitus ei ollut paljastaa mahdollista rikollista toimintaa, vaan antaa yleisölle tietoa ja aineistoa säätiössä ja sen liepeillä olleiden käytäntöjen ja säätiön päättäjien toiminnan arvioimiseksi. Ohjelma ei Richtin mukaan nimeä mahdollisia rikoksia eikä pohdi vanhentumisaikoja. Se, että lähde sitoutuu valaehtoisesti todistamaan kertomuksensa oikeaksi oikeudessa, liittyy mahdolliseen kunnianloukkausoikeudenkäyntiin Ylen palveluksessa olevia henkilöitä vastaan. Lähteen allekirjoittama sitoumus on edelleenkin voimassa ja toimeenpantavissa vuoden kuluessa ohjelman esittämisestä lähtien. Lähde ei allekirjoittanut sitoumusta hetken mielijohteesta vaan tarkkaan harkittuaan ja neuvoteltuaan asianajajansa kanssa. Vastaavanlainen sitoumus käsitettiin yleisesti hyväksytyksi käytännöksi esim. Helsingin Sanomien uutisoidessa Veikkauksen toimitusjohtajan ns. käpälöintitapauksesta vuonna 2001 ja Nelosen uutisten dopingpaljastuksissa keväällä 2008.

Samanaikainen kuuleminen
Haastattelupyynnöt kaikille ohjelmaan pyydetyille henkilöille tehtiin Ylen vastauksen mukaan avoimesti. Tämä koskee myös Matti Vanhasta. Vanhaselle haastattelupyyntö lähti sähköpostitse 31.8.2009 klo 17.58. Pyyntö osoitettiin annetun ohjeen mukaan Valtioneuvoston kansliaan tiedotuspäällikkö Asko Mattilalle sekä tiedoksi pääministerin sihteerille Ritva Larilahdelle. ”Haastattelupyyntö päämin. Vanhaselle” – viesti kertoo lyhyesti tulossa olevan ohjelman sisällön sekä sen lähetysajankohdan. Tämän jälkeen todetaan: ”Koko hankkeen kantava voima (aina vuoteen 2003 asti) on ollut Matti Vanhanen – säätiön rakennustoiminta laajeni juuri hänen puheenjohtajakaudellaan ja peruslinjaukset tehtiin silloin. Olisin kiinnostunut saamaan vastauksia myös kysymyksiin, mitkä ovat olleet työn motiivit ja onko säätiön rakennuttamistoiminnalla ollut yhteyksiä tai mitä hyötyä siitä on mahdollisesti ollut Vanhasen omiin yksityisiin talonrakennusprojekteihin.”

Valmiiksi formuloituja haastattelukysymyksiä ei haastattelupyyntöä tehtäessä ole tapana esittää. 15 minuutin mittaiseksi mahdolliseksi haastatteluajankohdaksi tarjotaan viikkoja 37 ja 38. Pyyntöön ei Richtin mukaan koskaan vastattu. Koska oli luultavaa, että rakennustarvikkeista saattaisi tietää myös rakennuslupahakemuksiin merkitty Merja Vanhanen, oltiin myös häneen yhteydessä. Puhelimitse 4.9.2009 tavoitettu Merja Vanhanen kieltäytyi kuitenkin vastaamasta kysymyksiin.

Yhteenvetona Richt toteaa, että ”Silminnäkijä: Matin talot” -ohjelma on tehty journalistisin perustein ilman poliittisia motiiveja. Ohjelman kaikki asiatiedot pitävät paikkansa. Tiedot on koottu monipuolisesti, aineisto on läpikäyty huolellisesti ja tarkalla lähdekritiikillä. Harkintansa jälkeen toimitus on päättänyt julkaista myös puutavaraerää koskevat tiedot tukeutuen Journalistin ohjeisiin ja Ylen Ohjelmatoiminnan säännöksiin sekä yhtiön sisäisiin toimintaohjeisiin koskien nimettömiä lähteitä ja lähdesuojaa. Kyseessä on ollut yhteiskunnallisesti merkittävä tieto, joka on auttanut kansalaisia arvioimaan julkista vallankäyttöä. Kritiikin kohteeksi joutuneelle on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Ylen sisällä ohjelma on ennen ulosajoa läpikäynyt sekä tuottajan ja osaamiskeskuspäällikön että vastaavan ohjelmatoimittajan katselun ja tarkistuksen ja saanut julkaisuluvan. Täten Silminnäkijä ei ole Richtin vastauksen mukaan miltään osin rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Yleisradio on luovuttanut JSN:n käyttöön myös kopion lähteen valaehtoisesta sitoumuksesta todistaa oikeudessa. Lähteen paljastavat tiedot on jo Ylessä poistettu kopiosta.


Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta. (JO 14). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (21).

Ohjelma perustui lähes kokonaan avoimiin haastatteluihin, asiakirjoihin ja journalistisiin johtopäätöksiin. Neuvosto ottaa ratkaisussaan huomioon koko ohjelman, mutta päähuomio kohdistuu nimettömän lähteen käyttöön.

Julkisen sanan neuvosto pitää riittävinä Ylen vastauksia, jotka koskevat ohjelman lähettämisajankohtaa, motiiveja ja lähetyskanavaa. Yle on näiltä osin toiminut journalistisen päätösvaltansa puitteissa ja pitänyt kiinni toimituksellisesta riippumattomuudestaan. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja erittäin tärkeä.

Julkisen sanan neuvosto ei voi käytettävissä olevin keinoin arvioida lähteen kertomuksen luotettavuutta. Tällainen arviointi voi tapahtua vain suullisessa ja välittömässä kuulemisessa, eikä tähän ole mahdollisuutta. Siten Julkisen sanan neuvosto ei voi ottaa kantaa väitteen totuudenmukaisuuteen.
Julkisen sanan neuvosto arvioi sitä, onko Yle suhtautunut lähteeseen kriittisesti, pyrkinyt tarkastamaan väitteen todenperäisyyttä muilla keinoin sekä tarjonnut mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen.
Ylen vastauksesta selviää, että lähteen mahdolliset poliittiset kytkennät sekä muu tausta on selvitetty mahdollisen vahingoittamistarkoituksen toteamiseksi. Tämän lisäksi lähteen antamia tietoja on pyritty tarkastamaan muilla keinoin.
Yle ei ole luvannut lähteelle täydellistä lähdesuojaa, vaan häneltä on pyydetty kirjallinen suostumus lähdesuojan murtamiseen mahdollisessa kunnianloukkausoikeudenkäynnissä. Tässä oikeudenkäynnissä lähteellä olisi ollut velvollisuus pysyä totuudessa.
Lähdesuojan merkityksen huomioon ottaen Julkisen sanan neuvosto pitää hyväksyttävänä sitä, että lähteelle on luvattu suoja aina oikeudenkäyntiin asti. Lähdesuoja menettäisi merkityksensä kokonaan, jos sen pystyisi murtamaan tekemällä kantelun neuvostolle.
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Ylen esittämä väite on vakava. Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjelmassa olisi ollut hyvä esittää lisää yksityiskohtia väitteen tueksi. Kuitenkin neuvoston mielestä Ylellä on ollut omien taustaselvitystensä perusteella riittävät syyt uskoa väitteen todenperäisyyteen.
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota samanaikaiseen kuulemiseen. Yle on tehnyt Matti Vanhaselle kirjallisen haastattelupyynnön, jossa on riittävällä tarkkuudella yksilöity, mistä on kyse. Vanhanen ei ole vastannut haastattelupyyntöön. Myös Merja Vanhaselta on pyydetty haastattelua, mutta hän ei ole halunnut vastata kysymyksiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Matti Saari (1. vpj.), Sari Autio, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Tarja Liuha, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth ja Titta Sinisalo.

Tämä päätös on avattu 13044 kertaa