4154F/SL/09

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Pääkirjoituksessa ollut virhe oli niin iso, että se olisi pitänyt korjata, jos virhe olisi ollut toimituksen tiedossa. Oikeutta omaa kannanottoon eli vastineeseen ei syntynyt.

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta ja omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Pääkirjoituksessa ollut virhe oli niin iso, että se olisi pitänyt korjata, jos virhe olisi ollut toimituksen tiedossa. Oikeutta omaa kannanottoon eli vastineeseen ei syntynyt

Kantelu 9.6.2009

Kantelijan mukaan Aamulehden pääkirjoituksessa ”Jobinpostia Kansaneläkelaitoksesta” 27.4.2009 on muun muassa seuraavia epäkohtia: 1) ”Kansalaisten oikeusturvan kannalta erityisen huolestuttavaa on se, ettei Kela aina suostu perustelemaan hylkäävää päätöstä, vaikka hallintolaki sitä edellyttää. Ja siihen on Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin puuttunut”, 2) ”Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ratkaisee noin tuhat tapausta vuosittain”, 3) ”Koko sosiaaliturva-apparaatille on kuitenkin tyypillistä, että päätöstä joutuu odottamaan keskimäärin kuusitoista kuukautta”, 4) ”Rajanveto (sairauspäivärahaan oikeuttavan sairauden suhteen) on vaikea ja taloudellisestikin sen verran merkittävä arvovalinta, että sitä ei pidä jättää Kelan vakuutuslääkäreiden ratkaistavaksi”. Lisäksi kantelussa nostetaan esille joitakin mielipide-eroja.

Kantelun mukaan väitteet (1) päätösten perustelemattomuudesta ja EIT:n puuttumisesta siihen eivät pidä paikkaansa, ja antavat kuvan siitä, että Kela rikkoisi jatkuvasti lain sitovia määräyksiä. Oikea luku ratkaisuista (2) on vuodelta 2008 noin 18 000 eli aivan toista suuruusluokkaa. Luku käsittelyajasta (3) pitää paikkansa Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan osalta, mutta ongelman yleistäminen ”koko sosiaaliturva-apparaattiin” on kohtuutonta. Vakuutuslääkärit eivät tee päätöksiä (4), vaan osallistuvat asiantuntemuksellaan ratkaisuprosessiin.

Aamulehden vastaus 29.6.2009

Päätoimittaja Matti Apunen vastaa, että pääkirjoituksen lähtökohtana on tamperelainen tapaus, jossa nainen luovutti tyttärelleen munuaisen ja sai erikoislääkärin määräämää sairaslomaa. Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri kuitenkin katkaisi päivärahan maksamisen, koska piti luovuttajaa työkykyisenä. Lehdessä virisi kiivas arvokeskustelu, joka koski asiantuntijalääkäreiden roolia laajemminkin.
Pääkirjoituksessa käytetään ilmaisua (1) ”ei aina suostu perustelemaan päätöksiään” on aivan olennaisesti toisensisältöinen kuin kantelijan tulkinta ”rikkoo jatkuvasti lakia”. EIT:n päätös, johon kantelijan moite perimmiltään perustuu, kohdistui sosiaalivakuutuslautakunnan ja tarkastuslautakunnan menettelyyn, mutta palveluiden käyttäjän näkökulmasta kyse on yhdestä ja samasta kokonaisuudesta, jonka osana Kela päätoimittajan vastauksen mukaan on.

Maininta vakuutuslääkäreistä (4) ratkaisijoina on kirjallinen pastissi Bismarckin kuuluisasta lausahduksesta, jonka mukaan ”sota on liian vakava asia jätettäväksi kenraaleiden ratkaistavaksi”. Lehti ei päätoimittajan mukaan vaadi muuta kuin, että sosiaaliturvan ratkaisuissa pitäisi ottaa huomioon mahdollisimman laaja arvopohja. Yleistys käsittelyaikojen kohtuuttomuudesta (3) ”koko sosiaaliturva-apparaatissa” ei liene vailla pohjaa, jos työttömyysturvan käsittelyaika on kahdeksan kuukautta ja vakuutusoikeudessa yli 13 kuukautta.

Päätoimittajan vastauksen mukaan ainoa korjausta vaativa yksityiskohta on Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelemien tapausten määrä (2). Virhe on ilmeinen, mutta ei kokonaisuuden kannalta ratkaiseva. Lehden tekstissä eikä kantelijan niistä esittämissä huomioissa ole mitään mikä edellyttäisi oikaisua tai vastinetta.

Ratkaisu

Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Aamulehti käsittelee tekstissään Kansaneläkelaitosta pääkirjoitukselle tyypilliseen poleemiseen tapaan käyttäen kärkeviä ilmaisuja. Julkisen sanan neuvoston mielestä on luonnollista, että kantelija on eri mieltä esiin nostetuista näkökulmista. Kantelija ei kuitenkaan joudu kirjoituksen vuoksi niin kielteiseen julkisuuteen, että oikeus omaan kannanottoon olisi syntynyt. Kirjoituksessa oleva suuruusluokkavirhe olisi pitänyt korjata ja oli korjattavissa. Toimitus ei kuitenkaan tiennyt virheestä. Neuvoston mielestä pääkirjoitus provosoi keskustelua, johon myös kantelija olisi voinut halutessaan pyrkiä osallistumaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Pekka Hyvärinen (pj), Jussi Eronen, Arto Henriksson, Pekka Iivanainen, Juha Kulmanen, Janne Laukkanen, Tarja Liuha, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth, Matti Saari ja Titta Sinisalo.