Helsingin Sanomat julkaisi NYT-liitteessä 1.9.2006 jutun ”Ihmeparantajan kaupunki”, jossa raportoitiin Nokia mission ja Markku Koiviston kotikaupungista. Juttu sisälsi muun muassa sitaatin kansanmiehen suusta kaupungin torilta: ”Perkele, sen verran tiedän, että se on hullu! Hullut ne rikastuu tuollaisilla tempuilla”.
Kantelu 4.9.2006
Kantelijan mielestä Helsingin Sanomien artikkelissa siteerataan tuntemattomaksi jäävää henkilöä: ”Perkele, sen verran tiedän, että se on hullu! Hullut ne rikastuu tuollaisilla tempuilla”. Kantelijan mielestä lähde jää mainitsematta, tällä on selkeästi vahingoittamistarkoitus, haastatellulta on tuskin saatu lupaa sitaatin käyttöön, Markku Koivistoa ei ole kuultu samanaikaisesti ja sitaatti on vakaumusta halventava.
Kantelijan mukaan on myös mahdollista, että haastateltavaa ei ole, vaan toimittaja on keksinyt lauseen. Hulluksi nimittäminen on kantelijan mukaan kuitenkin yksi törkeimmistä loukkauksista. Vastuusta ei voi vapautua panemalla nimittely tunnistamattomaksi jäävän haastateltavan suuhun. Mikään tiedonvälityksen periaatteista tai arvoista ei kantelijan mielestä edellyttänyt lausuman sisällyttämistä artikkeliin.
Helsingin Sanomien vastaus 26.9.2006
Päätoimittaja Janne Virkkunen sanoo reportaasin kertovan Nokia Mission herätysliikkeen johtohahmosta pastori Markku Koivistosta. Koivisto tuli kesän alussa ajankohtaiseksi, kun hänet erotettiin kirkosta neljäksi kuukaudeksi luterilaisen kirkon ja Koiviston välisen oppiriidan seurauksena. Kirjoituksen tarkoitus oli kertoa, mistä Koiviston tapauksessa oli kyse ja mitä siitä ajatellaan Nokian seurakunnassa ja Nokian kaupungilla.
Kantelija epäilee, että toimittaja olisi keksinyt Nokian torilla lausutun sitaatin. Väite on täysin perätön ja perusteeton. Luonnehdinta on rankka, mutta se kuvastaa keskustelun kiihkeyttä Nokialla. Luonnehdintaa ei pidä suinkaan ymmärtää sananmukaisesti. Lähdemainintaa jutussa ei tarvita, koska ei ole käytetty toisen julkaisemia tietoja. Sitaatti, joka on mielipide, on osa kiivasta keskustelua Nokian torilla, joten hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta tai muutakaan suhdetta Koivistoon hänellä ei voi olettaa olevan.
Haastatellut Nokian torilla tiesivät, että toimittaja oli tekemässä juttua Helsingin Sanomiin. Jutun kannalta ei ollut tarpeen tarkastuttaa sitaatteja, koska haastateltavien henkilöllisyys ei ollut olennaista. Kiinnostavampaa oli saada tietää, millaisia ajatuksia Koivistosta Nokialla on. Anonymiteetti on perusteltua, koska paikkakunta on pieni ja asia arka.
Jos jutussa ei olisi ollut sitaattia eikä muitakaan Koivistolle kielteisiä lausumia, olisi vääristelty ilmapiriä, joka Nokialla vallitsee ja kaunisteltu sitä, mitä kaupungissa ajatellaan Koivistosta. Lisäksi hän saa jutussa runsaasti tilaa omille mielipiteilleen. Koivisto tiesi, että jutussa ovat mukana myös tavalliset nokialaiset.
Jutussa ei Koivistoa käsitelty pelkästään henkilönä, vaan uskonnollisena johtajana, johon merkittävä herätysliike henkilöityy. Herää kysymys, voiko uskontoa käsitellä tiedotusvälineissä lainkaan, jos ulkopuolisen henkilön eriävän mielipiteen esiintyminen jutussa on uskonnollisen vakaumuksen halventamista. Juttu kuvaa Nokia Missiota ja sen aiheuttamia reaktioita paikkakunnalla. Ei silloin voi jättää jutusta pois sitä, että monet suhtautuvat siihen varauksellisesti ja hyvinkin torjuvasti.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).
Helsingin Sanomien NYT-liite avaa Nokia Mission sen johtajan, Markku Koiviston haastattelun avulla ja raportoimalla uskonnollisen herätysliikkeen syntysijoilta Nokialla. Juttutyypiksi on valittu reportaasi, jossa lukijaa kuljetetaan johtajan päämajan lisäksi torille ja terassille. Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelun aiheuttanut sitaatti ei kohdistu Koiviston henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaan hurmosliikkeen johtajakeskeisyyteen ilmiönä. Kokonaisuuden osana sitaatti on esimerkki niistä kriittisistä puheenvuoroista, joita Nokialta myös löytyy.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.