JSN

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin. Sama on havaittu myös muissa maissa, joissa toimii JSN:oa muistuttavia lehdistöneuvostoja.

MITEN JSN TOIMII?

Kantelun voi neuvostolle tehdä kuka tahansa, jonka mielestä lehdistössä, radiossa tai televisiossa on loukattu hyvää journalistista tapaa. JSN voi käsitellä myös Internet-aineistoa, jos se katsotaan julkaistuksi tiedotusvälineessä. Asian ei tarvitse koskea kantelijaa itseään, mutta asianomistajan on annettava kuitenkin suostumus kantelun käsittelylle. Jos tiedotusväline neuvoston mielestä on rikkonut hyvää journalistista tapaa, sille annetaan huomautus, joka on julkaistava lyhyessä määräajassa. Ellei huomautuksen saanut tiedotusväline julkaise sitä, annetaan se muutoin julkisuuteen.

Kantelumenettely on maksuton.

Valtaosa suomalaisista tiedotusvälineistä kuuluu JSN:n perussopimuksen allekirjoittaneisiin yhteisöihin, jolloin JSN voi suoraan käsitellä niihin kohdistuvia kanteluita. JSN voi myös omasta aloitteestaan käsitellä tärkeänä pitämiään asioita.

KUINKA KANTELU TEHDÄÄN?

Jokainen, joka haluaa saattaa hyvää journalistista tapaa tai ilmaisu- ja julkaisuvapautta koskevan asian JSN:n käsiteltäväksi, voi tehdä kantelun. Jos kantelu koskee yksityisyyden suojaa, on kantelulle oltava ko. henkilön suostumus. Kantelijana voi olla yksityinen henkilö, viranomainen, yhdistys, yhtiö tai muu yhteisö. Kantelu on vapaamuotoinen. Seuraavia ohjeita on silti hyvä noudattaa:

1. Kantelu on tehtävä kirjallisesti. Ellei kantelija itse voi laatia kantelukirjelmää,hän voi tehdä neuvoston sihteerille suullisen ilmoituksen. Sihteeri laatii tämän perusteella kirjelmän, jonka kantelija allekirjoittaa.

2. Neuvosto ei käsittele asiaa nimettömän ilmoituksen perusteella. Se ei myöskään ota tutkiakseen asiaa, jonka julkistamisesta on kulunut enemmän kuin kolme kuukautta. Tästä säännöstä voidaan poiketa vain erityisestä syystä.

Jos ilmoituksen tekijä selvästi hakee neuvoston päätöstä samassa asiassa nostettavaa rikos- tai vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, ei neuvosto käsittele asiaa tai lopettaa sen käsittelyn. Neuvosto voi harkintansa mukaan jättää muunkin asian käsiteltäväkseen ottamatta tai lopettaa käsittelyn.

3. Kantelu on perusteltava: mitä Journalistin ohjeiden kohtaa rikotaan? Siinä on syytä yksilöidä tarkasti kirjoitus, ohjelma tai kuva, josta kannellaan. Kantelun voi tehdä myös toimittajan menettelystä tietojen hankinnassa.

4. Jos kantelu koskee lehteä, on siihen liitettävä asianomaisen lehden numero, leike tai kopio siitä. Kantelun kohdistuessa radioon tai televisioon on vastaavasti mainittava minä päivänä, miltä kanavalta ja mihin kellonaikaan ohjelma lähetettiin. Internetistä on mainittava sivun linkki.

5. Kantelukirjelmään voi liittää myös muuta aineistoa, jolla kantelua halutaan tukea. JSN voi pyytää selvityksiä myöhemminkin.

Kantelu osoitetaan JSN:n toimistoon, josta saa myös lisätietoja ja hyvää journalistista tapaa koskevaa neuvontaa. Kantelun voi lähettää neuvostolle postitse tai verkon kautta kantelulomakkeella.

KAUANKO KÄSITTELY KESTÄÄ?

Asioiden käsittelyaika vaihtelee jutun laadusta riippuen suurestikin. Keskimääräinen käsittelyaika kantelun saapumisesta päätöksen postittamiseen on noin kuusi kuukautta.

KETKÄ OVAT JSN:N TAKANA?

Julkisen sanan neuvosto perustettiin 1968. Sopimuksen allekirjoittajina ovat seuraavat yhteisöt:

Aikakauslehtien Liitto ry

Radiomedia

Sanomalehtien Liitto ry (Paikallislehtien Liitto ry)

Suomen Journalistiliitto ry (Radio- ja televisiotoimittajien Liitto ry)

Yleisradio Oy

MTV Oy

Nelonen Media

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry

PALE ry (SAK:n palkansaajalehdet)

JSN:n toimintaperiaatteisiin ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet myös:
Enontekiön Sanomat, Esse, Kirkko & kaupunki, Kirkkonummen Sanomat, Kittilälehti, Luoteis-Lappi, Rauhan Tervehdys, Sompio ja verkkolehti Uusi Suomi.

Allekirjoittajiksi on hyväksytty vuodesta 2011 alkaen myös journalismin alan oppilaitoksia, joilla on julkaisutoimintaa: Turun ammattikorkeakoulu (verkkolehti Tutka), Haaga-Helia (verkkolehti Tuima ja aikakauslehti H2) ja Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen julkaisut (viikko- ja verkkolehti Utain, Radio Moreeni, aikakaus- ja verkkolehti Katse sekä Yliopisto-TV).

Neuvoston talouden hoitoa ja aatteellista tukea varten yhteisöt ovat perustaneet julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys r.y.:n. Myös valtiovalta osallistuu taloudellisesti JSN:n kustannuksiin. Valtionapu kattaa noin neljänneksen neuvoston kuluista.

JSN:N JÄSENKRITEERIT

Julkisen sanan neuvoston jäsenkriteerit uusille yksittäisille medioille ovat seuraavat:
1) Media sitoutuu noudattamaan Journalistin ohjeita ja JSN:n perussopimusta.
2) Medialla on oltava päätoimittaja tai vastaava toimittaja.
3) Media on osoittanut hyvää journalistista tapaa. Sitoutuminen Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja Journalistin ohjeisiin on suotavaa kertoa myös yleisölle.
4) Lukijalle, kuulijalle tai katsojalle ei saa jäädä epäselväksi, mikä mediassa on journalistista aineistoa ja mikä ilmoitus- ja mainosaineistoa.
5) Mediasta on helposti löydettävä tiedot julkaisijasta, vastaavasta toimittajasta ja muusta toimituksesta sekä tiedot yhteydenottoa varten.
--------
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys päätti syyskokouksessaan 25.11.2014 jäsenkriteereistä yksittäisille tiedotusvälineille, jotka haluavat suoraan sitoutua neuvoston toimintaan. Tämä kategoria koskee niitä tiedotusvälineitä, jotka eivät kuulu JSN:n toimivallan piiriin jäsenjärjestönsä kautta. Neuvoston toimintaan on nyt sitoutunut kymmenkunta liittojen ulkopuolista tiedotusvälinettä ja joiden oppilaitosten opetusjulkaisut.

 

JULKISEN SANAN NEUVOSTON JÄSENET

Julkisen sanan neuvostossa on vuoden 2013 alusta 13 jäsentä ja puheenjohtaja. Heidän toimikautensa on kolme vuotta. Puheenjohtaja valitaan JSN:n kannatusyhdistyksen yksimielisellä päätöksellä. Myös viestimien edustajat valitsee JSN:n kannatusyhdistys. Neuvosto valitsee yleisön edustajat.

JSN:n kokoonpano on seuraava:


Lyhenteet

Y = yleisöä edustava jäsen

V = joukkoviestintää edustava jäsen


Jäsenet:

Puheenjohtaja: Elina Grundström, Helsinki  (2016-)
Jyrki Huotari, Helsinki, toimituspäällikkö, MTV3 V (2014-2016), 1. varapuheenjohtaja
Antti Kokkonen, Rovaniemi, päätoimittaja, V (2016-2018)
Ulla Järvi, Salo, pääsihteeri, Tiedetoimittajat ry V (2014-2016)
Anssi Järvinen, Helsinki, luova johtaja Y (2014-2016), 3. varapuheenjohtaja
Riitta Kalliokoski, Hämeenkyrö, FM, yrittäjä Y (2014-2016)
Pasi Kivioja, Kerava, free lance -toimittaja, yrittäjä V (2014-2016), 2. varapuheenjohtaja
Paula Paloranta, Helsinki, OTL, pääsihteeri Y (2016-2018)
Heikki Valkama, päätoimittaja, Image V (2014-2016)
Johanna Vehkoo, Helsinki, toimittaja V (2016-2018)
Pirjo Auvinen, Helsinki, toimittaja, Yle Uutiset, V (2015-2017)
Hannu Helineva, Iitti, päätoimittaja, Vartti Kouvola V (2015-2017)
Heikki Kuutti, Jyväskylä, tutkijatohtori, FT,Y (2015-2017)
Venla Mäntysalo, Helsinki, HTM, ylitarkastaja, Y (2015-2017)


Henkilökohtaiset varajäsenet:


Katariina Anttila,Haapavesi, päätoimittaja V (Helineva) 
Marko Forss, Espoo, ylikonstaapeli Y (Järvinen)
Maria-Kaisa Aula, Viitasaari, valt.lis. Y (Mäntysalo)
Riikka Kaihovaara, Helsinki, toimittaja, YLE MOT, V (Kivioja)
Jussi Lankinen, Helsinki, toimittaja, STT-Lehtikuva V (Järvi)
Liina Matveinen, Joensuu, päätoimittaja, toimitusjohtaja, Iskelmä Rex ja Radio City Joensuu, V (Huotari)
Seppo Määttänen, toimittaja, V (Valkama)
Aapo Parviainen, Helsinki, toimittaja, Yle Uutiset V (Auvinen)
Arja Lerssi-Lahdenvesi, Helsinki, FT, KTM  Y (Paloranta)
Eeva Ruotsalainen, Helsinki, LT, erikoislääkäri Y (Kalliokoski)
Niklas Vainio, Helsinki, FM, OTM, Y (Kuutti)
Riitta Raatikainen, Kuopio, toimituspäällikkö, Savon Sanomat, V (Kokkonen)
Juha Honkonen, Helsinki, toimittaja V (Vehkoo)


Sihteerit:

Nenne Hallman, valmisteleva sihteeri
Teemu Nordfors, hallintosihteeri
Ilkka Vänttinen, pääsihteeri