JULKISEN SANAN NEUVOSTON PERUSSOPIMUS
Johdanto
Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on vaalia julkisen sanan vastuullista vapautta ja tukea hyvää journalistista tapaa. Allekirjoittaneet sitoutuvat itse noudattamaan tätä sopimusta sekä vaikuttamaan siihen, että niiden jäsenet ja palveluksessa olevat toimivat sopimuksen tarkoittamalla tavalla.
Julkisen sanan neuvostoa sanotaan tässä sopimuksessa neuvostoksi, allekirjoittajia yhteisöiksi ja toimialan piiriin kuuluvia tiedotusvälineitä joukkoviestimiksi.
Neuvoston ja puheenjohtajan tehtävät ja toimiala
1 § Tehtävät
Neuvoston ja puheenjohtajan tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.
Neuvosto ja puheenjohtaja käsittelevät asioita niille tehtyjen kanteluiden perusteella, mutta voivat ottaa periaatteellisesti tärkeän asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.
Yksittäistapauksissa antamiensa päätösten lisäksi neuvosto voi laatia myös yleisluontoisia lausumia.
Neuvosto päättää muutoksenhakupyynnöstä, jonka kantelija voi tehdä puheenjohtajan vapauttavasta päätöksestä.
Puheenjohtaja johtaa neuvoston ja toimiston työskentelyä kanteluasioissa ja niiden valmistelussa. Puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun journalismin etiikasta ja itsesääntelystä.
2 § Toimivalta
Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä tämän perussopimuksen hyväksyneissä joukkoviestimissä julkaistua toimituksellista aineistoa sekä sen erottuvuutta mainosaineistosta. Myös tietotoimistot voivat kuulua neuvoston ja puheenjohtajan toimivallan piiriin.
Neuvosto ja puheenjohtaja voivat lisäksi käsitellä yleisön tuottaman sisällön erottuvuutta toimituksellisesta aineistosta sekä yleisölle varattujen verkkopalstojen ylläpitoa toimituksissa niin kuin Journalistin ohjeiden liitteessä määritellään.
Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä myös joukkoviestimien ja tietotoimistojen palveluksessa olevien tai niille freelancer-työtä tekevien journalistien menettelyä tietojen hankinnassa.
Neuvosto voi niin ikään käsitellä viranomaisen ja yksityisen pyrkimyksiä rajoittaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.
3 § Ratkaisuperusteet
Neuvosto ja puheenjohtaja perustavat ratkaisunsa vapaan harkintansa mukaan Journalistin ohjeisiin, sen liitteisiin ja muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin.
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys vahvistaa journalistin ohjeet. Päätöksen tulee olla yksimielinen.
4 § Seuraamus hyvän tavan rikkomisesta
Joukkoviestin tai tietotoimisto, joka rikkoo hyvää journalistista tapaa, saa neuvostolta huomautuksen eli langettavan päätöksen. Se on julkaistava viipymättä ja ilman välittömiä kommentteja seuraavien periaatteiden mukaan:
1) Aina viestimen tai tietotoimiston verkkosivuilla, jos välineellä on verkossa olennaisessa määrin toimituksellista aineistoa.
2) Jos langettava päätös koskee painettua lehteä, toimitus voi julkaista normaaleihin uutiskriteereihin perustuvan uutisen päätöksestä. Jos lehti ei julkaise uutista, sen on julkaistava langettava päätös kokonaisuudessaan verkon lisäksi myös lehdessä.
3) Jos päätös koskee vain verkkojulkaisua, riittää langettavan päätöksen julkaisu ainoastaan verkossa.
4) Radio ja televisio täyttävät julkaisuvelvollisuutensa julkaisemalla normaaleihin uutiskriteereihin perustuvan uutisen langettavasta päätöksestä sen saaneen ohjelman nettisivulla ja kyseisen ohjelman yhteydessä.
Neuvosto tarkentaa työjärjestyksessään, millä tavoin julkaisuvelvollisuus käytännössä täytetään.
Neuvoston kokoonpano ja puheenjohtajan valinta
5 § Neuvoston jäsenet
Neuvostoon kuuluu 11 jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta.
Neuvoston kannatusyhdistys nimeää jäsenistä seitsemän sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Nimettävien tulee olla ammatillisesti kokeneita ja perehtyneitä eettisiin kysymyksiin. Heidän tulee yhdessä edustaa sekä lehdistön että sähköisen viestinnän asiantuntemusta. Nimeämispäätökset on tehtävä yksimielisesti.
Neuvosto valitsee yleisön edustajiksi neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yleisön edustajat eivät saa olla joukkoviestimen palveluksessa eivätkä sen luottamustehtävissä. Yleisön jäsenistä kahdella ja heidän henkilökohtaisilla varajäsenillään tulee mahdollisuuksien mukaan olla erityistä perehtymistä sananvapausasioihin tai eettisiin kysymyksiin.
Perustellut kirjalliset hakemukset yleisöä edustaviksi jäseniksi ja varajäseniksi on tehtävä neuvostolle sen puheenjohtajan määräämällä tavalla ennen vaalia.
Neuvoston varsinaista jäsentä ei voida toimikauden päättymisen jälkeen nimetä eikä valita välittömästi uudelleen.
Jos neuvoston jäsen eroaa kesken toimikautensa, hänelle nimetään tai valitaan seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi tämän sopimuksen mukaisesti.
6 § Neuvoston puheenjohtaja
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys valitsee puheenjohtajan yksimielisellä päätöksellään kolmeksi vuodeksi.
Toimikausi alkaa, kun puheenjohtaja on valittu ja on ottanut tehtävän vastaan. Puheenjohtaja voidaan valita kahdeksi toimikaudeksi.
Jos puheenjohtaja eroaa tai hänet erotetaan kesken toimikauttaan, valitaan heti uusi puheenjohtaja kolmeksi vuodeksi tämän sopimuksen mukaisesti. Erottamispäätös ei vaadi yksimielisyyttä.
7 § Neuvoston varapuheenjohtajat
Neuvosto valitsee keskuudestaan 1. ja 2. varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.
Varapuheenjohtajat voidaan valita uudelleen.
Kanteluiden ja muiden asioiden käsittely
8 § Vireillepano
Jokainen voi saattaa neuvoston ja puheenjohtajan toimivaltaan kuuluvan asian käsiteltäväksi tekemällä siitä kantelun neuvoston toimistoon tai allekirjoittamalla sihteerin suullisen ilmoituksen perusteella laatiman kirjelmän.
Asianomistajaa on ennen asian käsittelyä kuultava. Asiaa ei oteta käsiteltäväksi vastoin asianomistajan tahtoa, jos siihen ei ole erityisen painavia syitä.
Neuvosto voi omasta tai puheenjohtajan aloitteesta ottaa käsiteltäväkseen sanan- ja julkaisemisen vapauteen tai hyvään journalistiseen tapaan liittyvän, periaatteellisesti tärkeän asian.
9 § Selvityksen hankkiminen
Ennen päätöksen tekemistä on kuultava kantelun kohdetta. Osapuolten lisäksi voidaan kuulla asiantuntijoita ja hankkia kirjallisia selvityksiä. Osapuolten ja asiantuntijoiden kuuleminen voi tapahtua kirjallisesti tai suullisesti.
10 § kanteluiden karsintaperusteet
Neuvosto ja puheenjohtaja eivät ota käsiteltäväkseen asiaa nimettömän kantelun perusteella eivätkä ilman erityistä syytä asiaa, jonka julkaisemisesta on kulunut enemmän kuin kolme kuukautta.
Jos kantelija selvästi hakee päätöstä samassa asiassa nostettavaa rikos- tai vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, asiaa ei käsitellä tai sen käsittely lopetetaan.
Muukin asia voidaan harkinnan mukaan jättää käsittelemättä tai lopettaa sen käsittely.
11 § Esteellisyys
Neuvoston puheenjohtaja tai jäsen on esteellinen käsittelemään asiaa, jossa hän on osapuolena tai johon hän on niin läheisessä suhteessa, että se voi vaikuttaa hänen riippumattomuuteensa. Huomioon on otettava myös seikat, jotka voivat vaikuttaa käsityksiin neuvoston puolueettomuudesta.
Mitä jäsenestä on sanottu, koskee soveltuvin osin myös neuvoston sihteereitä.
Jäsenen ja sihteerin esteellisyyden ratkaisee kiistatilanteessa neuvoston puheenjohtaja.
Varapuheenjohtajat ratkaisevat kiistan neuvoston puheenjohtajan esteellisyydestä.
12 § Puheenjohtajan tehtävät
Puheenjohtaja voi päättää, ettei kantelua oteta käsittelyyn eli se karsitaan. Kanteluiden karsimisen lisäksi puheenjohtaja voi harkintansa mukaan ratkaista periaatteelliselta merkitykseltään vähäiset kantelut, jotka selvästi johtavat vapauttavaan päätökseen. Ratkaisut on saatettava neuvoston tietoon. Muiden kanteluiden päätösesitykset puheenjohtaja vie neuvoston ratkaistavaksi.
Puheenjohtajan ollessa estynyt varapuheenjohtaja hoitaa hänen tehtävänsä lukuun ottamatta kanteluiden ratkaisua.
13 § Sihteerien tehtävät
Sihteerit hankkivat kantelun käsittelyä varten tarvittavat selvitykset ja tekevät puheenjohtajalle päätös- ja ratkaisuesitykset.
Sihteerien mahdolliset eriävät mielipiteet ilmenevät valmisteluaineistosta ja päätöksistä pidettävistä pöytäkirjoista, joihin ne merkitään.
Sihteerit eivät osallistu päätöksentekoon, mutta heillä on puheoikeus neuvoston kokouksissa.
14 § Käsittelyn ja asiakirjojen julkisuus
Neuvoston kokoukset eivät ole julkisia, ellei neuvosto jossakin tapauksessa toisin päätä.
Jokaisella on oikeus saada tieto neuvoston hallussa olevista asiakirjoista.Neuvoston puheenjohtaja voi kuitenkin joko omasta tai asianosaisen aloitteesta päättää tietyn asiakirjan tai sen osan salassa pitämisestä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi henkilön terveydentilaan liittyvät arkaluontoiset tiedot.
15 § Neuvoston päätösvaltaisuus
Neuvosto on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista ja vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä.
16 § Muutoksenhaku ja uudelleenkäsittely
Neuvoston päätös
Neuvoston päätökseen ei voi hakea muutosta, paitsi jos päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon, neuvosto voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen perustellusta muutoksenhakupyynnöstä käsitellä asian uudelleen.
Puheenjohtajan vapauttava päätös
Puheenjohtajan tekemään vapauttavaan päätökseen kantelija voi hakea muutosta neuvostolta. Perusteltu muutoksenhakupyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun puheenjohtajan päätös on lähetetty.
Puheenjohtajan karsimien kanteluiden uudelleenkäsittely
Jos puheenjohtajan päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon, voidaan kantelu ottaa uudelleen käsiteltäväksi.
Uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat varapuheenjohtajat ja neuvoston valitsema yleisön edustaja tai hänen sijaisensa. Puheenjohtaja ja alkuperäisen esityksen puheenjohtajalle valmistellut sihteeri ovat esteellisiä. Pyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty.
17 § Äänestykset
Neuvoston päätökset tehdään, jollei yksimielisyyteen päästä, avoimella äänestyksellä. Poikkeava esitys ei tarvitse kannatusta. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Vaalissa, joka on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin, ratkaisee äänten mennessä tasan arpa.
18 § Päätökset
Neuvoston päätökseen on tehtävä merkintä äänestyksestä ja sen tuloksesta nimineen. Vähemmistöön jääneillä on mahdollisuus merkkauttaa eriävä mielipiteensä ja sen lyhyet perustelut päätökseen. Tästä on ilmoitettava välittömästi äänestyksen jälkeen puheenjohtajalle.
Neuvoston päätökset allekirjoittaa neuvoston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa. Puheenjohtajan päätöksen allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä.
19 § Pöytäkirjat
Neuvoston kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jossa on mainittava läsnäolijat, käsitellyt asiat, tehdyt päätökset ja niihin liittyvien äänestysten tulokset nimineen.
Puheenjohtajan tekemistä kanteluiden käsittelyynotto- ja karsintapäätöksistä on pidettävä pöytäkirjaa, jossa mainitaan esittelijä, käsitellyt asiat, tehdyt päätökset ja esittelijän mahdolliset eriävät mielipiteet.
Neuvoston talous
20 § Neuvoston talous
Neuvoston toiminnan rahoituksesta ja muusta tukemisesta huolehtii Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys sääntöjensä mukaisesti.
Kannatusyhdistys vahvistaa vuosittain tulo- ja menoarvion. Puheenjohtaja voi neuvostoa kuultuaan tehdä esityksiä talousarvioon.
Yhteisöt maksavat osuutensa neuvoston kustannuksista kannatusyhdistyksen vahvistamina vuosimaksuina.
Kannatusyhdistys voi ottaa vastaan valtionapua neuvoston toiminnan tukemiseksi.
21 § Palkkiot ja kulut
Yhteisöt vastaavat suoraan kannatusyhdistykseen nimeämiensä jäsenten palk-kioista ja kuluista.
Muista palkkioista ja kuluista päättää kannatusyhdistys.
22 § Toimihenkilöt
Neuvoston sihteerien ja muiden toimihenkilöiden palkkaamisesta työsuhteeseen päättää kannatusyhdistys neuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tekemästä ehdollepanosta. Puheenjohtajan valinnasta on säädetty erikseen tämän sopimuksen kohdassa 6.
23 § Toimintakertomus
Neuvoston on vuosittain laadittava toiminnastaan kertomus, joka on annettava kannatusyhdistykselle sen vuosikokoukseen mennessä.
Sopimusta koskevat säännökset
24 § Sopimukseen liittyminen
Tähän sopimukseen voi liittyä joukkoviestintäalalla toimiva yhteisö, jonka kannatusyhdistys yksimielisesti hyväksyy.
Hyväksyessään sopimukseen liittymisen kannatusyhdistyksen on päätettävä 20 §:ssä tarkoitetusta vuosimaksusta ja sen suuruudesta.
Yhteisö voi allekirjoittaa perussopimuksen myös liittymättä siihen. Mahdollisesta vuosimaksusta voidaan sopia yhteisön ja kannatusyhdistyksen kesken.
Sopimuksen allekirjoittanut yhteisö on oikeutettu käyttämään siitä kertovaa tunnusta julkaisutoiminnassaan.
25 § Sopimuksen sitovuus
Sopimuksen allekirjoittanut yhteisö sitoutuu itse noudattamaan tätä sopimusta sekä vaikuttamaan käytettävissään olevin keinoin siihen, että sen jäsenet ja heidän palveluksessaan olevat noudattavat Journalistin ohjeita ja sen liitteitä sekä toimivat muutoinkin sopimuksen tarkoittamalla tavalla.
26 § Sopimuksen irtisanominen
Tähän sopimukseen liittynyt yhteisö voi irtisanoutua siitä ilmoittamalla erostaan kirjallisesti kannatusyhdistykselle. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua ilmoituksesta.
Irtisanoutuva yhteisö on velvollinen suorittamaan vuosimaksunsa eropäivään asti.
Kannatusyhdistys päättää sopimusta rikkoneen tai vuosimaksunsa laiminlyöneen yhteisön irtisanomisesta. Päätös on tehtävä yksimielisesti.
27 § Sopimuksen muuttaminen
Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kannatusyhdistyksen yksimielisellä päätöksellä.
Voimaantuloa koskevat säännökset
28 § Sopimuksen voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2011, ja se korvaa aiemman 16.12.2010 voimaan tulleen perussopimuksen.
Hyväksytty lopullisesti yhdistyksen kokouksessa 5.9.2011.
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistykseen kuuluvat seuraavat tahot:
Aikakauslehtien Liitto ry
Radiomedia
Sanomalehtien Liitto ry (Paikallislehtien Liitto ry)
Suomen Journalistiliitto ry (Radio- ja televisiotoimittajien Liitto ry)
Yleisradio Oy
MTV Oy
Sanoma Entertainment Oy
SuomiTV
JSN:n toimintaperiaatteisiin ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet myös:
Esse, Kirkko & kaupunki, Kirkkonummen Sanomat, Kuluttaja, PAM-lehti, Sompio, Voima ja verkkolehti Uusi Suomi sekä viimeimpinä Rauhan Tervehdys, Luoteis-Lappi, Kittilälehti ja Enontekiön Sanomat.
Sopimuksen historia
Ensimmäinen perussopimus allekirjoitettiin 10.12.1968. Sen allekirjoittivat seuraavat tahot:
Aikakauslehtien Liitto, Paikallislehtien Liitto, Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto Sanomalehtien Liitto, Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liitto, Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ja Oy Yleisradio Ab.
Lokakuussa 1972 sopimuksen allekirjoitti Oy Mainos-TV-Reklam Ab.
Marraskuussa 1997 sopimukseen tuli mukaan Suomen Radioiden Liitto.
Toukokuussa 1998 sopimuksen allekirjoittivat Kaupunkilehtien liitto ja Ruutunelonen.
Vuoden 2001 alussa Suomen Kaupallisten Televisioiden Liitto korvasi allekirjoittajana MTV:n ja Ruutunelosen.
Vuoden 2010 alusta Kaupunkilehtien liiton jäsenet siirtyivät Sanomalehtien liittoon.
Vuoden 2011 alusta Televisioiden liitto irtautui perussopimuksesta ja tilalle tulivat MTV Oy, Sanoma Entertainment ja SuomiTV.
Myös seuraavat yksittäiset lehdet ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet noudattamaan JSN:n perussopimusta: Esse, Kirkko & kaupunki, Kirkkonummen Sanomat, Kotimaa, Kuluttaja, Länsiväylä, Metro, PAM-lehti, SE!, Sompio, verkkolehti Uusi Suomi, Uutislehti 100, Vantaan Sanomat ja Voima. Sittemmin SE! on lakannut ilmestymästä, Vantaan Sanomat, Länsiväylä, Metro ja Uutislehti 100 ovat liittyneet Kaupunkilehtien liittoon ja Kotimaa on liittynyt Sanomalehtien liittoon. Uusimpia allekirjoittajia ovat Rauhan Tervehdys, Luoteis-Lappi, Kittilälehti, Enontekiön Sanomat ja verkkolehti Tutka.