Twitter uutislähteenä

Paljon odotettu uutinen pamahti ulos 7. marraskuuta 2012 klo 01.16 paikallista aikaa: "Four more years". Barack Obama ilmoitti voittaneensa Yhdysvaltain presidentinvaalit. Ilmoituksen perusteella uutisoitiin Obaman vaalivoitto. Ilmoitus ei kuitenkaan tullut ulos esimerkiksi kiitospuheessa vaan Twitterissä (@BarackObama). Obama halusi antaa itsestään freesin kuvan.

Tämä on esimerkki siitä, miten Twitteristä on tullut yhä merkittävämpi osa uutistyötä. Se on nykyään tärkeä uutislähde ja ainakin uutistoimituksissa Twitter on seurannassa koko ajan. Palvelu perustuu suurelta osin henkilökohtaiseen viestintään mutta jokaisella itseään kunnioittavalla mediajulkaisulla on nykyään oltava myös oma Twitter-tili, johon päivitetään ainakin päivän tärkeimmät uutiset.

Vuonna 2006 avattu lyhytviestipalvelu Twitter on kasvattanut huimasti suosiotaan viime vuosina. Sivuston Britannian toimitusjohtaja Tony Wang (@TonyW) twiittasi viime joulukuussa yhtiön ylittäneen 200 miljoonan kuukausittaisen käyttäjän rajan. Toki matkaa on vielä Facebookin käyttäjälukuihin. Facebookilla on oman ilmoituksensa mukaan tällä hetkellä noin miljardi käyttäjää.

Facebookin käytöstä uutislähteenä Julkisen sanan neuvosto on jo antanut yhden päätöksen. Tapauksen pohdinta osoitti, että Journalistin ohjeet soveltuvat hienosti mietintään Facebookista uutislähteenä. Samalla tavalla ohjeet soveltuvat myös Twitteriin.

Twitter on Facebookia avoimempi julkaisualusta. Twitterin lähtökohta on avoimuus, ja periaatteessa kaikki mitä siellä jaetaan on julkista. Toki tilin voi lukita mutta tämä on poikkeuksellista. Viestiessään Twitterissä  henkilö samalla astuu maailmanlaajuiseen julkisuuteen. Facebookissahan keskusteluja voidaan käydä yksityisissä keskusteluryhmissä ja niistä saatavien tietojen julkaisemista jutuissa on harkittava erittäin tarkkaan.

Twitteristä saatujen tietojen julkaisemisessa jutuissa pätee hyvä perussääntö: mitä yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisemmasta tai "julkisemmasta" henkilöstä viestin julkaisijana on kysymys, sitä alempi on tietojen julkisen käytön kynnys jutuissa. Mutta ei kannata vielä painaa "julkaise"-nappia.

Vaikka Twitter on periaatteessa avoin, mitä yksityisempi henkilö viestin julkaisija on, sitä enemmän on mietittävä JO 30:n sisältöä. Kaikki julkinen ei ole välttämättä julkaistavissa ja julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja sekä alaikäisiä koskevat asiat.

Entä jos henkilö julkaisee Twitterissä erityisen arkaluonteisia yksityiselämäänsä kuuluvia seikkoja (JO 27)? Eikö hän tällaisella
twiitillä tuo ne julkisuuteen, jolloin ne eivät enää ole yksityisiä? Ja tällä perusteella ne voisi sitten julkaista. Päätelmäketju ei ole näin yksinkertainen. Jälleen kerran: mitä "julkisemmasta" henkilöstä on kysymys, sitä alempi on julkaisukynnys ja toisinpäin. Tulkinta on aina tapauskohtainen.

Twitterin ongelmana on ollut sen historian aikana tilien hakkerointi ja valetilit. Helmikuussa uutisoitiin, että 250 000 sivuston käyttäjää oli joutunut uusimaan salasanansa hakkeroinnin takia. Tämän tapauksen jälkeen sivusto lupasi edelleen tarkentaa turvajärjestelyjään mm. tilille kirjautumisessa. Myös valetilitapauksia on tullut ilmi säännöllisesti. Jonkin henkilön nimissä on twiitattu henkilön tietämättä.  

Jos Twitter-tili on oikeaksi tunnistettu ja säännöllisessä seurannassa, voi uutisen toki tehdä pelkän Twitter-viestin perusteella. Varsinkin, jos julkaistu viesti vaikuttaa loogiselta verrattaessa sitä henkilön aikaisempaan twiitti-historiaan. Mutta näihinkin tapauksiin JO 10 pätee hyvin. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin - myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

Suorien Twitter-lainojen sijaan sivusto onkin enemmän käytössä yhtenä lähteenä muiden lähteiden ohessa. Sieltä saatujen tietojen perusteella voi uutista alkaa selvittää ja tarkentaa muulla perinteisellä uutistyöllä.

Sinänsä Twitter on tehnyt hyvää sananvapaudelle. Sen avulla monet uutistapahtumat ovat avautuneet entistä paremmin. Siellä viestivä saakin sanomansa suoraan perille ilman portinvartijoita, mukaan lukien me toimittajat. Toki tämä on aiheuttanut harmaita hiuksia esimerkiksi jonkin kansainvälisesti merkittävän urheiluseuran tai urheilutuotemerkin brändinvartijalle. Ahkerasti twiittavat urheilijat eivät aina ole viesteineen pysyneet maineenkiillottajien määrittelemän sopivuuden rajoissa.

Joillekin Twitteristä on tullut elämänlanka. Twiittaaminen on herkeämätöntä, twiittaan siis olen. Jotkut ovat avanneet Twitter-tilin vain päästäkseen sivustolle seuraamaan, mitä siellä tapahtuu. Itse seuraan Twitteriä tiivisti mutta olen twiitannut vain yhden viestin, se täyttää pian neljä vuotta.

8.2.2013

Timo Huovinen

JSN:n varapuheenjohtaja, uutispäällikkö Yle