Postilaatikko tukossa

Ulla Ahlmén-Laiho

Sähköposti on erinomainen viestintäväline, mutta vain jos vastaanottaja reagoi siihen kohtuullisessa ajassa. Muussa tapauksessa lähettäjä jää kellumaan epätietoisuuden limboon, eikä asia etene. Lukijan ja tiedotusvälineen väliseen vuoropuheluun ja erityisesti oikaisupyyntöjen tekoon sähköposti olisi oiva väline, koska sen kautta lukija pystyy tarvittaessa toimittamaan lisämateriaalia oikaisupyyntönsä tueksi. Silloin keskustelu on myös jo lähtökohtaisesti kirjallisesti dokumentoitu - toisin kuin esimerkiksi puheluiden kohdalla.

Julkisen sanan neuvostoon viime aikoina toimitetuista kanteluista on hahmottunut hälyttävä ongelma: usean tiedotusvälineen sähköpostivälitteiset palautteenantokanavat toimivat huonosti tai eivät lainkaan. Joko toimituksella on ohjelmisto-ongelmia, esimerkiksi asiaviestejä arkistoituu väärien suodatinasetusten vuoksi automaattisesti roskapostiksi, lukijapalautteesta vastaava henkilö ei ole lomansa ajaksi delegoinut tehtävää kenellekään, tai sähköpostiin ei muusta syystä vastata. Joskus määräaikaisille ja toisiin töihin siirtyneille toimittajille lähetetty sähköposti ei lopulta tavoita ketään. Välillä vaikuttaa siltäkin, että kysymys on asenteesta, eli viitsimisen, ehtimisen tai haluamisen puutteesta.

On surullista ja epätarkoituksenmukaista, että lukija joutuu turvautumaan esimerkiksi simppelin oikaisupyynnön perille saadakseen Julkisen sanan neuvostoon vain siksi, että jonkun sähköpostilaatikko on tukossa. Ongelmat sähköpostiliikenteessä eivät enää vuonna 2011 riitä meriselitykseksi sille, että yleisön viestit ovat jääneet huomioimatta. On kaikkien kannalta turhauttavaa, että neuvoston tarvitsee ottaa kantaa tällaisiin helposti ratkaistavissa ja ennen kaikkea ehkäistävissä oleviin pulmiin.

Jos tiedotusväline pitää sähköpostia virallisena palautteenantokanavanaan, sen tulee huolehtia saapuvien viestien asiallisesta ja ripeästä käsittelystä. Jos sähköpostin suhteen on teknisiä ongelmia tai resurssisyistä halutaan käyttää muuta tapaa, tästä olisi hyvä kertoa selkeästi ainakin verkkosivuilla.


25.11.2011