Lehtitilausten alv pistää toimitukset ahtaalle
Tuomo Lappalainen
Uusi hallitus tuotti heti alkajaisiksi lehdistölle ikävän yllätyksen. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että sanoma- ja aikakauslehtien tilauksista ryhdytään jatkossa perimään yhdeksän prosentin arvonlisäveroa. Tähän asti niistä ei ole maksettu alvia lainkaan.
Tilattavien lehtien arvonlisäverovapaus on ollut Suomessa pitkä perinne. Sitä on perusteltu muun muassa sananvapausnäkökohdilla. Nollavero on ollut yksi keino turvata varsinkin pienten lehtien toimintaedellytyksiä. Jos ne ajetaan ahtaalle, on suuri vaara, että mielipidekirjo kapenee.
Kysymyksessä ei ole kuitenkaan ollut pelkkä suomalainen erikoisuus. Jos hallituksen kaavailema uudistus toteutuu, Suomi siirtyy kertaheitolla Euroopan kovimpien lehdistön verottajien joukkoon. Sivistysmaissa on perinteisesti haluttu eri tavoin suojella kansallista kulttuuria, jota monipuolinen lehdistökin luo omalta osaltaan.
Todennäköisesti arvonlisäveron kiristys heijastuu eri tavoin myös toimitusten arkiseen työhön. Läheskään kaikki lehdet eivät pystyne siirtämään uutta veroa suoraan tilausten hintoihin, vaan osa valtion karhuamista euroista joudutaan raapimaan kokoon toimituksellisia resursseja leikkaamalla. Kiire lisääntyy, jutut pinnallistuvat ja virheiden mahdollisuus kasvaa, kun asioita jää aikapulan takia tarkistamatta.
Yksi todennäköinen kärsijä on perinpohjainen tutkiva journalismi. Kun kulukuri tiukkenee, yhä harvemmassa toimituksessa on mahdollisuus irrottaa voimia tonkimaan monimutkaisia asiakokonaisuuksia, joiden ymmärtäminen saattaa vaatia viikkojen tai jopa kuukausien työn.
Veropäätöksen ajankohta onkin tässä suhteessa mielenkiintoinen. Onko todella pelkkää sattumaa, että alv nousee juuri nyt, kun media on tuottanut poliitikoille koko joukon ikäviä yllätyksiä vaalirahauutisillaan?
21.6.2011