Kysymyksiä ja vastauksia: Mitä uusi lausuma tarkoittaa käytännössä?

Elina Grundström

Julkisen sanan neuvosto hyväksyi keskiviikkona 30.10.2019 historiansa ensimmäisen algoritmien journalistista käyttöä käsittelevän lausuman. Sen nimi on ”Lausuma uutisautomatiikan ja personoinnin merkitsemisestä” ja se on tiettävästi Euroopan ensimmäinen median itsesääntelyelimen laatima ohjeistus aiheesta.

Lausuma on luettavissa täältä: Lausuma uutisautomatiikan ja personoinnin merkitsemisestä

 

Miksi lausuma annettiin?

Uudet journalismin muodot pitää ottaa itsesääntelyn piiriin, jottei itsesääntely putoa kelkasta. Jotkut saattavat muistaa ajan, jolloin kaikki eivät pitäneet esimerkiksi juttuihin liitettyjä infografiikoita journalismina. Nykyään asiaa ei kiistä kukaan.

Algoritmisten apuvälineiden käyttö on osa journalistista työtä ja niiden käyttöön liittyy journalistisia ratkaisuja, jotka määrittävät esimerkiksi sitä, mitä julkaistaan, millaisin painotuksin ja kenelle.

 

Mitä siinä sanotaan?

Lausuma määrittelee algoritmisten apuvälineiden käytön osaksi journalistista työtä ja siten JSN:n sääntelyä sekä antaa tarkemmat suositukset siitä, miten uutisautomatiikan käyttö ja personointi pitäisi merkitä yleisölle. Lisäksi siinä muistutetaan, ettei journalistista päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille, mikä koskee myös toimituksen ulkopuolisia algoritmien kehittäjiä. 

 

Voiko lausuman perusteella kannella JSN:lle?

Kyllä voi, mutta ei yksinään. Kantelussa pitää viitata myös Journalistin ohjeisiin. 

JSN:n lausumat täydentävät ja tulkitsevat Journalistin ohjeita. Neuvosto ei käsittele kanteluita pelkästään lausumien perustella, vaan neuvoston ratkaisut perustuvat aina tulkintaan siitä, onko Journalistin ohjeita rikottu.

Lausuma täydentää Journalistin ohjeita 2, 7 ja 9, joiden mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille, tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti ja lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

 

Käyttäjätietojen keräämisestä ja personoinnista on kerrottu jo tietosuojalausekkeessamme. Eikö se riitä? 

Voi olla, että riittää, varsinkin jos lukija on antanut ja tietää antaneensa suostumuksensa personoinnille. Lisäksi tiedon on oltava löydettävissä vähällä vaivalla ja se on esitettävä ymmärrettävästi. Jos asiasta tulee kanteluita, neuvosto ratkaisee ne tapaus kerrallaan.

 

Pitääkö verkkosivuille nyt lisätä bannereita?

Ei. Lausuma jättää tiedotusvälineiden omaan harkintaan, milloin yleisölle on kerrottu riittävän selvästi personoinnista.


Miksi lausumassa on suositeltu käyttämään yhdenmukaista ilmaisua uutisautomatiikasta kertomiseen?

Yleisön kannalta on selkeintä, että tiedotusvälineet käyttävät samoja termejä tällaisista asioista. Esimerkiksi sisältömarkkinointi on opittu erottamaan hyvin sen jälkeen, kun tiedotusvälineet alkoivat käyttää siitä yhdenmukaisia ilmaisuja ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”.


Tiedotusvälineemme ei personoi eikä käytä uutisrobotteja. Edellyttääkö lausuma meiltä toimenpiteitä?

Ei edellytä.

 

Onko pienten medioiden järkevämpää vain jättää algoritmit isompien huoleksi?

Ei. Lausuma ei edellytä, että päätoimittaja tuntisi algoritmien toimintalogiikan perin pohjin, eikä se missään nimessä edellytä, että kaikki apuvälineet koodattaisiin toimituksissa. Neuvosto kannustaa myös pienempiä tiedotusvälineitä teknologisiin kokeiluihin. Lausuman viesti on se, että algoritmia ei pidä ostaa kuin sikaa säkissä. Päätoimittajan pitää ymmärtää sen keskeiset toimintaperiaatteet.

 

Ottaako lausuma kantaa Facebookin, Googlen ja muiden some-alustojen toimintaan?

Ei. Tiedotusvälineet eivät pysty puuttumaan teknologiajättien algoritmeihin, joten lausuma käsittelee sitä, miten JSN:n sääntelyn piiriin kuuluvien tiedotusvälineiden tulee toimia omilla julkaisualustoillaan ja julkaistessaan sisältöä omissa nimissään. 

 

Miksi lausumassa ei anneta tiukempia ja selvempiä ohjeita?

Tämä on JSN:n ensimmäinen aihetta käsittelevä lausuma – tietojemme mukaan ensimmäinen lajissaan koko Euroopassa. Mikään ei estä JSN:ää palaamasta aiheeseen myöhemmin yksityiskohtaisemmin lausumin. Esimerkiksi sisältömarkkinoinnin merkitsemisessä toimittiin siten, että JSN antoi ensin useita  yleisluontoisempia lausumia, kunnes se antoi alalle yksityiskohtaiset suositukset mainonnan merkitsemisestä vuonna 2015.

Digitaalinen kehitys harppoo isoin askelin eteenpäin, joten ei ole järkeä sitoa JSN:n käsiä liian yksityiskohtaisiin ja velvoittaviin ohjeisiin, joita ei ehkä voisi muutaman vuoden päästä enää soveltaa.

 

Miksi lausuma käsittelee algoritmien käyttöä niin kapeasta näkökulmasta ja jättää mielenkiintoisia kysymyksiä ulkopuolelleen?

Digitaaliseen ympäristöön liittyy monenlaisia kiinnostavia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi niin kutsuttuun kuplautumiseen ja mainonnan kohdentamiseen. Personointi ja uutisautomatiikan käyttö JSN:n sääntelyn piiriin kuuluvissa medioissa ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Niihin liittyviä käytäntöjä JSN voi kuitenkin konkreettisesti toimivaltansa puitteissa ohjata. Samalla jää tilaa laajemmalle yhteiskunnalliselle keskustelulle algoritmien käytön etiikasta ja niiden käyttäjien vastuista.


Miten lausumateksti syntyi?

Lausumaa valmisteli työryhmä, johon kuuluivat JSN:n puheenjohtajan lisäksi Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen (JSN:n 1. vpj.), toimituspäällikkö Esa Mäkinen Helsingin Sanomista, vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu Aamulehdestä, Yle News Labin päällikkö Jukka Niva sekä neuvoston jäsenet, asiantuntija Heli Parikka ja tutkija Lauri Haapanen.

Lisäksi lähetimme noin 60 tiedotusvälineelle lausumatarpeita ja käytäntöjä kartoittavan kyselyn, ja kansainväliset kollegamme kommentoivat lausumaluonnosta Euroopan itsenäisten medianeuvostojen kokoontumisessa lokakuussa 2019.
 

31.10.2019 kello 16.28: Yhtä vastausta täydennetty sen osalta, riittääkö maininta tietosuojalausekkeessa kertomaan personoinnista.