Auer-uutisoinnin käsittely JSN:ssä
Risto Uimonen
Yleisöä ja tiedotusvälineitä kiinnostaa ymmärrettävästi se, millaisen linjan Julkisen sanan neuvosto aikoo ottaa Anneli Aueria koskeneeseen rikosuutisointiin numero kaksi eli hänen uuteen vangitsemiseensa ja häneen kohdistuneisiin rikosepäilyihin. Asia on erittäin vaikea journalistisen etiikan kannalta, koska epäiltyjen rikosten kohteena ovat mahdollisesti olleet alaikäiset ja epäilty tekijä on viime vuosien julkisimpia henkilöitä tunnetuista syistä.
Neuvostolle on tullut yksityishenkilöiltä neljä kantelua Auer-uutisoinnista. Ne kohdistuvat Helsingin Sanomiin, Yleisradion uutisiin, Iltalehteen sekä Satakunnan Kansaan. Neuvosto ottaa niistä asialistalleen vain Satakunnan Kansaa koskevan kantelun. Syynä on se, että kyseisen kantelun kärki kohdistuu mahdollisten rikosten uhrien tunnistettavuuteen. Päätin viedä tämän kantelun neuvoston käsittelyyn sen yhteiskunnallisen sekä journalistis-eettisen merkittävyyden takia.
Kolme muuta kantelua karsittiin, koska niihin olisi pitänyt saada asianosaisilta suostumus. Tässä tapauksessa sellaisen hakeminen ei ollut tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan.
Neuvosto joutuu miettimään, kuinka yksityiskohtaisia tietoja voidaan julkistaa merkittävän ja poikkeuksellisen laajaa huomiota herättäneen oikeudenkäyntiprosessin jälkeisessä uudessa vangitsemistapauksessa, kun telkien taakse on joutunut sama henkilö, jonka hovioikeus on hiljattain vapauttanut murhasyytteestä.
Journalistin ohjeiden mukaan tietoja rikoksen tekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä saa julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin. Ohjeet edellyttävät myös arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden suojaamista, mutta tästä periaatteesta voi poiketa asian poikkeuksellisen yhteiskunnallisen merkityksen perusteella.
Jotta arkista uutistyötä tekevien journalistien ratkaistavana olleiden eettisten ongelmien vaikeus tulisi kristallin kirkkaaksi, itse kukanenkin voi teoretisoida, miltä Auerin toista vangitsemista koskevat uutiset olisivat tuntuneet, jos niistä olisi jätetty pois hänen nimensä mahdollisten uhrien suojelemiseksi. Olisiko voitu uutisoida, että eräs viime aikoina laajassa rikosjulkisuudessa ollut nainen on vangittu törkeästä hyväksikäytöstä epäiltynä? Tällaisia pulmia journalistit joutuvat ratkomaan kovassa uutiskilpailussa. Aikaa pitkiin pohdintoihin ei ole, mutta se ei kuitenkaan oikeuta kirjoittamaan mitä hyvänsä ja olemaan välittämättä Journalistin ohjeista.
29.9.2011