8.2.2016 Fiksu myöntää virheensä

8.2.2016 Fiksu myöntää virheensä

Kaikki tekevät virheitä, mutta niihin voi suhtautua monella tavalla. Ihmisen koko luonteen voi oikeastaan päätellä siitä, mitä hän tekee kun huomaa erehtyneensä.  

Hyvä tyyppi myöntää mokanneensa ja yrittää reippaasti korjata virheensä. Vähän heikompi luonne hätääntyy, eikä osaa muuta kuin mutista ”ööö, sori”.

Patologinen valehtelija taas tuijottaa tyhjin silmin, kieltää kaiken ja alkaa haukkua ja uhkailla jokaista, joka edes vihjaa hänen erehtyneen.  

Sama pätee mediaan.

Jos sanomalehdessä on paljon oikaisuja, lukijat kuvittelevat, että lehti on luokattoman huono.  Todellisuudessa oikaiseminen on laadukkaan journalismin merkki.  

Yhdessä sanomalehden numerossa voi olla enemmän tekstiä kuin koululainen kirjoittaa koko lukuvuoden aikana. Ihme olisi, jos sinne ei koskaan pujahtaisi yhtään virhettä.

Median veri punnitaan vasta siinä, miten se toimii kun virheitä sattuu. Hyvä lehti oikaisee virheensä viipymättä sekä verkkosivuillaan että paperilehdessä. Jos virhe on iso, hyvä lehti ei upota sitä oikaisupalstalle vaan julkaisee korjaavan uutisen, joka on yhtä näkyvä kuin alkuperäinen virheellinen juttu.

Valeuutissivustot tekevät toisin. Ne käyttäytyvät kuin patologiset valehtelijat. Ensin ne huijaavat lukijaa kopioimalla oikeiden lehtien ulkoasun. Sitten ne julkaisevat keksittyjä tai vähintään tarkistamattomia juttuja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden rötöksistä. Jos joku uskaltaa sanoa, että nämä ”uutiset” eivät pidä paikkaansa, valesivusto aloittaa häntä kohtaan herjauskampanjan.    

Valeuutissivustot eivät oikaise virheitään, eivätkä ne saa koskaan Julkisen sanan neuvoston eli JSN:n langettavia päätöksiä. Sellaisen voi saada vain media, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin. Langettava voi napsahtaa esimerkiksi siitä, että olennainen asiavirhe on jätetty korjaamatta.  

JSN:n langettava päätös on perinteisesti ollut lehdelle suuri häpeä, mutta sekin on jo muuttumassa osoitukseksi vastuunkannosta. Langettava kertoo lukijalle, että lehti on sitoutunut Journalistin ohjeisiin, jotka ovat monessa suhteessa vaativammat kuin Suomen laki.  

”Valtamediaa” syytetään nykyään vähän kaikesta. Sen väitetään sekä pimittävän että liioittelevan asioita. Ja jos poliitikoista ei saada irti selkeitä lausuntoja, siitäkin syytetään valtamediaa.  

Journalistin ohjeisiin sitoutuneet perinteiset mediat ovat kuitenkin mainettaan parempia. Oikea, aito journalismi ei ole virheetöntä, mutta se on itseään korjaavaa. Tietoja täydennetään sitä mukaa kun niitä tulee lisää. Virheet myönnetään reilusti ja korjataan mahdollisimman pian. Siis ihan niin kuin fiksut ihmisetkin tekevät.  

Kirjoitus on Sanomalehtiviikon kolumni, joka on julkaistu useissa sanomalehdissä viikolla 1.–7.2.2016. 

Kirjoittaja