30.12.2015 Herra antoi vain viran, ei järkeä

30.12.2015 Herra antoi vain viran, ei järkeä

JSN siirtyy vuoden 2016 alussa Elina Grundströmin johdettavaksi. Oma urakkani päättyy kahden puheenjohtajakauden ja kuuden vuoden jälkeen. Enempää eivät säännöt salli – ja vaikka sallisivat, en olisi halunnut jatkaa enää.  

Neuvoston pitää uudistua, ja yksi hyvä keino panna prosessi käyntiin, on vaihtaa puheenjohtaja. Veres henkilö katsoo asioita aina tuorein silmin. Elinan on hyvä arvioida JSN:n rutiineja ja toimintatapoja kriittisesti sekä uudistaa kaikki, mikä kaipaa uudistamista.  

Uudistamista ei silti tarvita pelkän uudistamisen takia, vaan siksi, että asiat sujuisivat paremmin. Pyörää on turha keksiä uudelleen. Monet asiat jäänevät läpivalaisusta huolimatta ennalleen. Silti on hyvä, että niitäkin on pysähdytty arvioimaan.  

Olen korostanut lähtökommenteissani, ettei vanha sananlasku sovi JSN:n puheenjohtajaan. Suomessahan sanotaan, että jos Herra antaa viran, niin hän antaa myös järjen sen hoitamiseen. JSN:n puheenjohtajuus tuli omalle kohdalleni yllättäen, ikään kuin taivaan lahjana, Pekka Hyvärisen yllätyseron jälkeen. Sen hoitamisessa tarvittavaa järkeä en kuitenkaan kokenut saaneeni kaupan päälle.  

Piti itse miettiä ja päättää, miten hoidan työni monissa ristipaineissa. Onneksi neuvostolla on erittäin ammattitaitoinen ja osaava toimisto. Sain siltä arvokasta tukea ja hyviä neuvoja. Elinakin voi luottaa siihen, että Ilkka Vänttinen, Nenne Hallman ja Teemu Nordfors auttavat häntä löytämään itselleen ja tälle ajalle sopivan tavan johtajaa JSN:oa.  

Neuvoston taloudesta vastaa JSN:n kannatusyhdistyksen kolmijäseninen hallitus. Hallitukseen ovat kuuluneet viime vuosina Riitta Pihlajamäki Ylestä, Jukka Holmberg Sanomalehtien Liitosta sekä Arto Nieminen Journalistiliitosta.  

He toimivat saumattomasti yhteistyössä keskenään, ja JSN:n toimisto on saanut heiltä arvokasta tukea uudistus- ja kehitysehdotuksilleen. Kolmikko on pitänyt kaiken aikaa johtotähtenään sitä, että Suomessa on toimiva ja uskottava median itsesääntelyelin. Enempää ei olisi voinut toivoa.

Pihlajamäen, Holmbergin ja Niemisen arvokkain saavutus on JSN:n puheenjohtajan tehtävän saaminen päätoimiseksi aikana, jolloin mediayhtiöt supistavat kilvan toimituksiaan. Päätoimisuus on koko alalta vahva viesti siitä, että se haluaa pitää kiinni journalismin etiikasta myös vaikeuksiensa keskellä.

Niemisen tilalle hallitukseen tulee vuoden alussa Journalistiliiton uusi puheenjohtaja Hanne Aho. Hän jatkaa pitkää perinnettä. Journalistiliiton puheenjohtajien osallistuminen JSN:n hallitustyöhön osoittaa liitolta suurta arvostusta median itsesääntelyä kohtaan.  

Mikä on ollut parasta puheenjohtajan työssä? Vaihtoehtoja riittää vaikka muille jakaa Euroopan ja Pohjoismaiden julkisen sanan neuvostojen ajatuksia herättäviä kokouksia myöten. Tässä vaiheessa tuntuu kaikkein parhaalta se, että on saanut paneutua journalistiseen etiikkaan syvällisesti neuvoston jäseniksi valikoituneiden media-alan huippuammattilaisten ja fiksujen yleisöjäsenten kanssa.  

Mitä kaoottisemmalta journalismin suunnanhaku tuntuu ja mitä enemmän mediayhtiöt harjoittavat hakuammuntaa etsiessään liiketoiminnalleen ja sisällöntuotannolleen uutta, kestävää pohjaa, sitä tärkeämpää on, että joku pysähtyy pohtimaan, mitä on hyvä journalismi kaiken myllerryksen keskellä.

Tai miten journalismin perusarvot säilytetään jatkuvassa muutoksessa. Jos niin ei tehdä, on vaara, että journalismi menettää luottamuksensa ja uskottavuutensa yleisön silmissä.

Tuo joku on Julkisen sanan neuvosto. Tätä 14-henkistä ”poppoota” ja JSN:n toimistoa tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan ennen.

Kirjoittaja