JULKISEN SANAN NEUVOSTON PERUSSOPIMUS


Johdanto

Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on vaalia julkisen sanan vastuullista vapautta ja tukea hyvää journalistista tapaa. Allekirjoittaneet sitoutuvat itse noudattamaan tätä sopimusta sekä vaikuttamaan siihen, että niiden jäsenet ja palveluksessa olevat toimivat sopimuksen tarkoittamalla tavalla.

Julkisen sanan neuvostoa sanotaan tässä sopimuksessa neuvostoksi, allekirjoittajia yhteisöiksi ja toimialan piiriin kuuluvia tiedotusvälineitä joukkoviestimiksi.



Neuvoston ja puheenjohtajan tehtävät ja toimiala

1 § Tehtävät

Neuvoston ja puheenjohtajan tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

Neuvosto ja puheenjohtaja käsittelevät asioita niille tehtyjen kanteluiden perusteella, mutta voivat ottaa periaatteellisesti tärkeän asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

Yksittäistapauksissa antamiensa päätösten lisäksi neuvosto voi laatia myös yleisluontoisia lausumia.

Neuvosto päättää muutoksenhakupyynnöstä, jonka kantelija voi tehdä puheenjohtajan päätöksestä.

Puheenjohtaja johtaa neuvoston ja toimiston työskentelyä kanteluasioissa ja niiden valmistelussa. Puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun journalismin etiikasta ja itsesääntelystä.



2 § Toimivalta

Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä tämän perussopimuksen hyväksyneissä joukkoviestimissä julkaistua toimituksellista aineistoa sekä sen erottuvuutta mainosaineistosta. Myös tietotoimistot voivat kuulua neuvoston ja puheenjohtajan toimivallan piiriin.

Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä myös joukkoviestimien ja tietotoimistojen palveluksessa olevien tai niille freelancer-työtä tekevien journalistien menettelyä tietojen hankinnassa.

Neuvosto voi niin ikään käsitellä viranomaisen ja yksityisen pyrkimyksiä rajoittaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.


3 § Ratkaisuperusteet

Neuvosto ja puheenjohtaja perustavat ratkaisunsa vapaan harkintansa mukaan Journalistin ohjeisiin ja muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin.

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys vahvistaa journalistin ohjeet. Päätöksen tulee olla yksimielinen.


4 § Seuraamus hyvän tavan rikkomisesta

Joukkoviestimen tai tietotoimiston, jonka neuvosto on katsonut rikkoneen hyvää journalistista tapaa, on julkaistava neuvoston päätös viipymättä ja ilman välittömiä kommentteja.

Neuvosto voi työjärjestyksessään määrätä, millä tavoin julkaisuvelvollisuus käytännössä täytetään.


Neuvoston kokoonpano ja puheenjohtajan valinta


5 § Neuvoston jäsenet

Neuvostoon kuuluu kymmenen jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta.

Neuvoston kannatusyhdistys nimeää jäsenistä seitsemän sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Nimettävien tulee olla ammatillisesti kokeneita ja perehtyneitä eettisiin kysymyksiin. Heidän tulee yhdessä edustaa sekä lehdistön että sähköisen viestinnän asiantuntemusta. Nimeämispäätökset on tehtävä yksimielisesti.

Neuvosto valitsee yleisön edustajiksi kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yleisön edustajat eivät saa olla joukkoviestimen palveluksessa eivätkä sen luottamustehtävissä.

Perustellut kirjalliset ehdotukset yleisöä edustaviksi jäseniksi ja varajäseniksi on tehtävä neuvostolle sen puheenjohtajan määräämällä tavalla ennen vaalia.

Neuvoston varsinaista jäsentä ei voida toimikauden päättymisen jälkeen nimetä eikä valita välittömästi uudelleen.

Jos neuvoston jäsen eroaa kesken toimikautensa, hänelle nimetään tai valitaan seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi tämän sopimuksen mukaisesti.



6 § Neuvoston puheenjohtaja

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys valitsee puheenjohtajan yksimielisellä päätöksellään kolmeksi vuodeksi.

Toimikausi alkaa, kun puheenjohtaja on valittu ja on ottanut tehtävän vastaan. Puheenjohtaja voidaan valita kahdeksi toimikaudeksi.

Jos puheenjohtaja eroaa tai hänet erotetaan kesken toimikauttaan, valitaan heti uusi puheenjohtaja kolmeksi vuodeksi tämän sopimuksen mukaisesti. Erottamispäätös ei vaadi yksimielisyyttä.


7 § Neuvoston varapuheenjohtajat

Neuvosto valitsee keskuudestaan 1. ja 2. varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Varapuheenjohtajat voidaan valita uudelleen.


Asiain käsittely

8 § Vireillepano

Jokainen voi saattaa neuvoston ja puheenjohtajan toimivaltaan kuuluvan asian käsiteltäväksi tekemällä siitä kantelun neuvoston toimistoon tai allekirjoittamalla sihteerin suullisen ilmoituksen perusteella laatiman kirjelmän.

Asianomistajaa on ennen asian käsittelyä kuultava. Asiaa ei oteta käsiteltäväksi vastoin asianomistajan tahtoa, jos siihen ei ole erityisen painavia syitä.

Neuvosto voi omasta tai puheenjohtajan aloitteesta ottaa käsiteltäväkseen sanan- ja julkaisemisen vapauteen tai hyvään journalistiseen tapaan liittyvän, periaatteellisesti tärkeän asian.


9 § Selvityksen hankkiminen

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava kantelun kohdetta.

Osapuolten lisäksi voidaan kuulla asiantuntijoita ja hankkia kirjallisia selvityksiä.

Osapuolten ja asiantuntijoiden kuuleminen voi tapahtua kirjallisesti tai suullisesti.


10 § Käsittelyrajoitukset

Neuvosto ja puheenjohtaja eivät ota käsiteltäväkseen asiaa nimettömän kantelun perusteella eivätkä ilman erityistä syytä asiaa, jonka julkaisemisesta on kulunut enemmän kuin kolme kuukautta.

Jos kantelija selvästi hakee päätöstä samassa asiassa nostettavaa rikos- tai vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, asiaa ei käsitellä tai sen käsittely lopetetaan.

Muukin asia voidaan harkinnan mukaan jättää käsittelemättä tai lopettaa sen käsittely.


11 § Esteellisyys

Neuvoston puheenjohtaja ja jäsen on esteellinen käsittelemään asiaa, jossa hän on osapuolena tai johon hän on niin läheisessä suhteessa, että se voi vaikuttaa hänen riippumattomuuteensa.

Mitä jäsenestä on sanottu, koskee soveltuvin osin myös neuvoston sihteereitä.

Jäsenen ja sihteerin esteellisyyden ratkaisee kiistatilanteessa neuvoston puheenjohtaja.

Varapuheenjohtajat ratkaisevat kiistan neuvoston puheenjohtajan esteellisyydestä.



12 § Puheenjohtajan tehtävät

Puheenjohtaja voi lopullisesti päättää asioiden käsittelyyn ottamisesta tai niiden tutkimatta jättämisestä.


Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan ratkaista periaatteelliselta merkitykseltään vähäiset kantelut, jotka selvästi johtavat vapauttavaan päätökseen. Ratkaisut on saatettava neuvoston tietoon. Muiden kanteluiden päätösesitykset puheenjohtaja vie neuvoston ratkaistavaksi.

Puheenjohtajan ollessa estynyt varapuheenjohtaja hoitaa hänen tehtävänsä lukuun ottamatta kanteluiden ratkaisua.



13 § Sihteerien tehtävät

Sihteerit hankkivat kantelun käsittelyä varten tarvittavat selvitykset ja tekevät puheenjohtajalle päätös- ja ratkaisuesitykset.

Sihteerien mahdolliset eriävät mielipiteet ilmenevät valmisteluaineistosta ja päätöksistä pidettävistä pöytäkirjoista, joihin ne merkitään.

Sihteerit eivät osallistu päätöksentekoon, mutta heillä on puheoikeus neuvoston kokouksissa.


14 § Käsittelyn ja asiakirjojen julkisuus

Neuvoston kokoukset eivät ole julkisia, ellei neuvosto jossakin tapauksessa toisin päätä.

Jokaisella on oikeus saada tieto neuvoston hallussa olevista asiakirjoista sen mukaan kuin voimassaolevassa asiakirjojen julkisuuslaissa säädetään.



15 § Neuvoston päätösvaltaisuus

Neuvosto on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista ja vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä.



16 § Uudelleen käsittely ja muutoksenhaku

Neuvoston päätöksiin ei voi hakea muutosta.

Puheenjohtajan tekemään vapauttavaan päätökseen kantelija voi hakea muutosta neuvostolta. Perusteltu hakemus on jätettävä kahden viikon kuluessa siitä, kun puheenjohtajan päätös on postitettu.

Jos neuvoston tai puheenjohtajan päätös perustuu virheelliseen tietoon tai väärinkäsitykseen, neuvosto tai puheenjohtaja voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä käsitellä asian uudelleen. Pyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun päätös on postitettu.



17 § Äänestykset

Neuvoston päätökset tehdään, jollei yksimielisyyteen päästä, avoimella äänestyksellä. Poikkeava esitys ei tarvitse kannatusta. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Vaalissa, joka on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin, ratkaisee äänten mennessä tasan arpa.



18 § Päätökset

Neuvoston päätökseen on tehtävä merkintä äänestyksestä ja sen tuloksesta nimineen. Vähemmistöön jääneillä on mahdollisuus merkkauttaa eriävä mielipiteensä ja sen lyhyet perustelut päätökseen. Tästä on ilmoitettava välittömästi äänestyksen jälkeen puheenjohtajalle.

Neuvoston päätökset allekirjoittaa neuvoston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa. Puheenjohtajan päätöksen allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä.


19 § Pöytäkirjat

Neuvoston kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jossa on mainittava läsnäolijat, käsitellyt asiat, tehdyt päätökset ja niihin liittyvien äänestysten tulokset nimineen.

Puheenjohtajan päätöksistä on pidettävä pöytäkirjaa, jossa mainitaan esittelijä, käsitellyt asiat, tehdyt päätökset ja esittelijän mahdolliset eriävät mielipiteet.


Neuvoston talous

20 § Neuvoston talous

Neuvoston toiminnan rahoituksesta ja muusta tukemisesta huolehtii Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys sääntöjensä mukaisesti.

Kannatusyhdistys vahvistaa vuosittain tulo- ja menoarvion. Puheenjohtaja voi neuvostoa kuultuaan tehdä esityksiä talousarvioon.

Yhteisöt maksavat osuutensa neuvoston kustannuksista kannatusyhdistyksen vahvistamina vuosimaksuina.

Kannatusyhdistys voi ottaa vastaan valtionapua neuvoston toiminnan tukemiseksi.



21 § Palkkiot ja kulut

Yhteisöt vastaavat suoraan kannatusyhdistykseen nimeämiensä jäsenten palkkioista ja kuluista.

Muista palkkioista ja kuluista päättää kannatusyhdistys.



22 § Toimihenkilöt

Neuvoston sihteerien ja muiden toimihenkilöiden palkkaamisesta työsuhteeseen päättää kannatusyhdistys neuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tekemästä ehdollepanosta.


23 § Toimintakertomus

Neuvoston on vuosittain laadittava toiminnastaan kertomus, joka on annettava kannatusyhdistykselle sen vuosikokoukseen mennessä.




Sopimusta koskevat säännökset

24 § Sopimukseen liittyminen

Tähän sopimukseen voi liittyä joukkoviestintäalalla toimiva yhteisö, jonka kannatusyhdistys yksimielisesti hyväksyy.

Hyväksyessään sopimukseen liittymisen kannatusyhdistyksen on päätettävä 20 §:ssä tarkoitetusta vuosimaksusta ja sen suuruudesta.

Yhteisö voi allekirjoittaa perussopimuksen myös liittymättä siihen. Mahdollisesta vuosimaksusta voidaan sopia yhteisön ja kannatusyhdistyksen kesken.

Sopimuksen allekirjoittanut yhteisö on oikeutettu käyttämään siitä kertovaa tunnusta julkaisutoiminnassaan.



25 § Sopimuksen sitovuus

Sopimuksen allekirjoittanut yhteisö sitoutuu itse noudattamaan tätä sopimusta sekä vaikuttamaan käytettävissään olevin keinoin siihen, että sen jäsenet ja heidän palveluksessaan olevat noudattavat Journalistin ohjeita ja toimivat muutoinkin sopimuksen tarkoittamalla tavalla.



26 § Sopimuksen irtisanominen

Tähän sopimukseen liittynyt yhteisö voi irtisanoutua siitä ilmoittamalla erostaan kirjallisesti kannatusyhdistykselle. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua ilmoituksesta.

Irtisanoutuva yhteisö on velvollinen suorittamaan vuosimaksunsa eropäivään asti.

Kannatusyhdistys päättää sopimusta rikkoneen tai vuosimaksunsa laiminlyöneen yhteisön irtisanomisesta. Päätös on tehtävä yksimielisesti.



27 § Sopimuksen muuttaminen

Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kannatusyhdistyksen yksimielisellä päätöksellä.



Voimaantuloa koskevat säännökset

28 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 15.1.2008, ja se korvaa aiemman 30.11.2007 voimaan tulleen perussopimuksen.

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 15.1.2008, pöytäkirjapykälä 4. Pöytäkirja (§4) tarkastettiin kokouksessa.

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistykseen kuuluvat seuraavat tahot:
Aikakauslehtien liitto
Sanomalehtien liitto (Paikallislehtien liitto)
Suomen Journalistiliitto (Radio- ja televisiotoimittajien liitto)
Suomen Radioiden Liitto
Suomen Televisioiden Liitto
Yleisradio Oy

JSN:n toimintaperiaatteisiin ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet myös
Kirkko & kaupunki, Kirkkonummen Sanomat, Kuluttaja, PAM-lehti, Sompio, Voima ja verkkolehti Uusi Suomi.


SOPIMUKSEN HISTORIA

Ensimmäinen perussopimus allekirjoitettiin 10.12.1968. Sen allekirjoittivat seuraavat tahot:
Aikakauslehtien Liitto, Paikallislehtien Liitto, Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto Sanomalehtien Liitto, Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liitto, Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ja Oy Yleisradio Ab.

Lokakuussa 1972 sopimuksen allekirjoitti Oy Mainos-TV-Reklam Ab.

Marraskuussa 1997 sopimukseen tuli mukaan Suomen Radioiden Liitto.

Toukokuussa 1998 sopimuksen allekirjoittivat Kaupunkilehtien liitto ja Ruutunelonen.

Vuoden 2001 alussa Suomen Kaupallisten Televisioiden Liitto korvasi allekirjoittajana MTV:n ja Ruutunelosen.

Vuoden 2010 alusta Kaupunkilehtien liiton jäsenet siirtyivät Sanomalehtien liittoon.

Myös yksittäiset lehdet ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet noudattamaan JSN:n perussopimusta: Vantaan Sanomat, Länsiväylä, Kirkkonummen Sanomat, Kotimaa, Kuluttaja, Metro, SE!, Sompio ja Uutislehti 100. Sittemmin SE! on lakannut ilmestymästä, Vantaan Sanomat, Länsiväylä, Metro ja Uutislehti 100 ovat liittyneet Kaupunkilehtien liittoon ja Kotimaa on liittynyt Sanomalehtien liittoon. Uusimpia allekirjoittajia ovat verkkolehti Uusi Suomi, PAM-lehti, Kirkko & kaupunki ja Voima.

20.5.2010.